Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pakolaiskriisi syö Löfvenin kannatusta – luottamus istuvaan hallitukseen Ruotsissa historiallisen heikko

Ruotsin hallituksen kannatus on historiallisen alhaista. Pääministeri Stefan Löfvenia arvostellaan johtajuuden puutteesta.

Ulkomaat
 
Magnus Hjalmarson Neideman / tt
Luottamus pääministeri Stefan Löfveniä kohtaan on myös romahtanut.
Luottamus pääministeri Stefan Löfveniä kohtaan on myös romahtanut. Kuva: Magnus Hjalmarson Neideman / tt

Tukholma. Vanha viisaus kuuluu, että ulkoinen kriisi, kuten suuronnettomuus tai luonnonmullistus, on politiikassa mahdollisuus.

Se tarjoaa hallitukselle näkyvyyttä ja paikan osoittaa johtajuutta. Kriisi voi nostaa kannatusta, mutta vain, jos se hoidetaan kansalaisten arvostamalla tavalla.

Ruotsissa esimerkistä käy pääministeri Fredrik Reinfeldtin porvarihallitus, joka uusi mandaattinsa 2010 finanssikriisin juuri ravisteltua Ruotsia. Valtiovarainministeri Anders Borg oli koko kansan kultapoika.

Nyt, kun pakolaistilanne asettaa Ruotsille kovia ulkoisia paineita, ei Stefan Löfvenin punavihreä hallitus näytä saavan pisteitä kriisityöstä lainkaan samalla tavalla. Päinvastoin: luottamus istuvaan hallitukseen on viimeksi ollut yhtä heikkoa liki 30 vuotta sitten, käy ilmi tutkimuslaitos SKOP:in tällä viikolla julkaisemasta mielipidemittauksesta.

Pääministeripuolue sosiaalidemokraattien kannatus on puolestaan useiden eri mielipidemittausten mukaan samaa tasoa kuin Håkan Juholtin aikoina 2011. Tuota aikaa tavataan kuvata pahimmaksi kriisiksi sosiaalidemokraattien historiassa.

”Hallitusvastuu kostautuu nykymaailmassa liki järjestään kannatuksessa. Ruotsin hallituksen kannatus on nyt silti poikkeuksellisen heikkoa”, sanoo valtio-opin professori Marie Demker Göteborgin yliopistosta.

Kannatuksen lasku johtunee osin juuri luontaisesta hallitustyön painosta. Pakolaiskriisi lisää taakkaa. Sen hoitaminen on epäilemättä ollut vaikeaa. Ruotsiin tuli viime vuonna noin 163 000 turvapaikanhakijaa, enemmän kuin koskaan maan modernissa historiassa.

Moni Ruotsin linjaan tyytymätön on siirtynyt kannattamaan maahanmuuttovastaisia ruotsidemokraatteja.

Vielä alkusyksystä hallitus painotti avoimien rajojen merkitystä. Loppusyksystä se käänsi täysin suuntansa, kun tulijoille ei enää tahtonut löytyä asumuksia. Hallitus vaikeutti muun muassa perheenyhdistämistä ja aloitti rajatarkastukset rajoillansa.

Toimet eivät ole toistaiseksi näkyneet gallupeissa. Arvostelua tulee sekä niiltä, jotka vastustavat turvapaikkapolitiikan kiristyksiä ja pitävät niitä epäinhimillisinä, että niiltä, joiden mielestä hallituksen olisi pitänyt toimia aiemmin.

Lehtien palstoilla on ehditty kritisoida hallituksen kriisivalmiutta ja muistella tsunamikriisin hoitoa 2004. Tuolloin Göran Perssonin hallitus sai laajasti sapiskaa hitaasta reagoimisesta. Tämä tulkittiin osasyyksi vallan vaihtumiseen 2006 vaaleissa.

Löfvenin hallituksen heikon tilanteen pohjimmaisena syynä lienee silti Ruotsin mittakaavassa poikkeuksellisen vaikea parlamentaarinen tilanne.

Sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen hallituksella on takanaan vain 138 paikkaa valtiopäivien 349:stä. Hallitus on riippuvainen opposition suopeudesta. ”Löfvenin ongelma on, ettei hän ole onnistunut näyttäytymään pääministerinä, jolla on tilanne hallussaan. Hän näyttäytyy johtajana, jonka on pakko koko ajan hakea tukea muilta”, Demker sanoo.

Luottamus Löfveniin on nyt romahtanut, ja se on tasolla, jolla se oli viimeksi juuri kymmenen vuotta sitten Perssonin aikana, osoitti Dagens Nyheterin hiljattainen mittaus.

”Vaikeat ajat olisivat antaneet Löfvenille tilaisuuden loistaa. Hallitus on epäonnistunut totaalisesti”, lehti arvosteli hiljan pääkirjoituksessaan.

Hallituksen jatkotaipaletta määrittää paljon juuri parlamentaarinen tilanne. Yksi testi on, mitä käy syksyn budjettitaistossa. Hallitus ja porvarioppositio solmivat taannoin niin sanotun joulukuun sovun. Sen piti taata, että heikko vähemmistöhallitus saa budjettinsa läpi, toisin kuin kävi Löfvenin hallituksen aloittaessa 2014. Tuolloin uhkana olivat uudet vaalit, kun hallituksen budjetti kaatui vaa’ankieliasemassa olevien ruotsidemokraattien äänten ratkaistua.

Joulukuun sopu kuitenkin hajosi jo menneenä syksynä, ja siksi budjettikaaoksen ja hallituskriisin mahdollisuudella arvuutellaan taas. Harva silti tuntuu uskovan, että porvarioppositio lähtisi heiluttamaan hallitusta.

Merkit viittaavat blokkirajojen ylittävän yhteistyön helpottumiseen pakkotilanteessa. Esimerkiksi turvapaikkapolitiikan kiristykset syntyivät blokkirajat ylittävällä sovulla.

Ratkaisevaa hallitukselle on myös, miten pakolaiskriisi kehittyy säiden lämmetessä ja miten kotouttaminen osataan hoitaa.

Mitä kriisinhallintaan tulee, muistuttaa valtio-opin professori Henrik Oscarsson, eivät nykygallupit vielä ennusta kansalaisten lopullista tuomiota.

Tilanne jatkuu yhä ja muuttuu nopeaa tahtia. Turvapaikanhakijoiden määrä on jo pienentynyt selvästi loppusyksyn lukemista.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat