Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ulkoministeri Wallström: Ruotsin on aika palauttaa asevelvollisuus

Pääministeripuolue sosiaalidemokraatit sanoo yhä tiukasti ei Nato-jäsenyydelle. Wallström painotti, että Ruotsin ja Suomen yhteistyö asiassa on tärkeää.

Ulkomaat
 
Henrik Montgomery / TT
Margot Wallström puhui vuotuisessa puolustusseminaarissa Sälenissä sunnuntaina.
Margot Wallström puhui vuotuisessa puolustusseminaarissa Sälenissä sunnuntaina. Kuva: Henrik Montgomery / TT

Sälen. Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström katsoo, että Ruotsin tulisi ottaa asevelvollisuus uudelleen käyttöön.

”Minun mielestäni on aika palauttaa asevelvollisuus. On mietittävä, miten se tarkasti muotoillaan”, Wallström sanoi sunnuntaina Ruotsin Sälenissä käynnistyneessä vuotuisessa puolustusseminaarissa.

Ruotsin hallitus on jo aiemmin suhtautunut asevelvollisuuden palauttamiseen myönteisesti. Wallströmin muotoilu asian puolesta oli nyt huomattavan suora.

Hän katsoo, että asepalveluksen pitäisi olla tasa-arvoinen ja sen pitäisi sisältää sekä sotilaallinen osa että siviiliosa, joiden välillä jollakin tapaa voisi valita.

”Mielestäni sille on tarvetta. Ei vähiten, jos ajatellaan erilaisia luonnonkatastrofeja. Meillä on ollut esimerkiksi metsäpaloja ja muita luonnonkatastrofeja, joiden yhteydessä siitä olisi ollut todella apua esimerkiksi kadonneiden etsimisessä”, ulkoministeri sanoi.

Wallström mainitsi yhtenä mahdollisena tehtävänä siviilipuolella myös maahanmuuttoviraston auttamisen pakolaisten vastaanottamisessa.

Asevelvollisuuden jäädyttämisestä päätettiin Ruotsissa 2009. Keskustelu sen palauttamisesta johtuu muun muassa siitä, että tuolloin luotu uusi ammattiarmeija ei ole saanut rekrytoitua riittävää määrää sotilaita.

Hallituksen asettama selvityshenkilö pohtii paraikaa asiaa. Selvitys lähtee siitä, ettei mahdollista asevelvollisuutta palautettaisi vanhassa muodossaan, vaan jonkinlaisena vapaaehtoisuutta ja velvollisuutta yhdistävänä muotona. Aiemmin hallitus on viitannut useita kertoja Norjan ja Tanskan malleihin. Selvityksen on määrä valmistua syksyllä.

Hallituksen visiot saavat kansalaisilta laajaa tukea. Seitsemän kymmenestä ruotsalaisesta tuki asevelvollisuuden palauttamista Dagens Nyheterin hiljattain julkaisemassa kyselyssä.

Ulkoministeri otti sunnuntaina kantaa myös Nato-keskusteluun. Sosiaalidemokraatteja edustava Wallström painotti odotetusti, että Ruotsin turvallisuuspoliittinen linja pysyy ennallaan.

”Nato-jäsenyys ei tukisi jännitteiden lientymistä”, hän sanoi.

Ruotsissa Nato-keskustelu on kiihtynyt sen jälkeen, kun porvarioppositio löysi syksyllä yksimielisyyden Nato-jäsenyyden kannatuksesta. Sosiaalidemokraattien sanavalintoja Natosta seurataan nyt siksi tarkasti. Ruotsissa on pitkä perinne tehdä puolustuspoliittiset linjauksen blokkirajat ylittäen. Siksi sosiaalidemokraattien mielipiteellä on asiassa mitä luultavimmin painoa siinäkin tapauksessa, että valta vaihtuisi Ruotsissa vuoden 2018 vaaleissa.

Sama liittoutumattomuutta painottava viesti välittyi sunnuntaina myös Suomen ja Ruotsin pääministerien Juha Sipilän ja Stefan Löfvenin yhteisestä mielipidekirjoituksesta, joka julkaistiin molemmissa maissa. Pääministerit painottivat liittoutumattomuuden etuja ja keskinäisen yhteistyön tarvetta.

Kirjoituksessa myös viitattiin viime helmikuussa tehtyihin linjauksiin siitä, että Suomi ja Ruotsi syventävät puolustusyhteistyötään siten, että se voisi näin päätettäessä kattaa rauhanajan yhteistyön lisäksi myös sotilaallisen yhteistyön.

Wallströmin mukaan sinänsä harvinaisen yhteiskannanoton ajoitus liittyi Sälenin konferenssin alkuun sekä kiihtyneeseen Nato-keskusteluun Ruotsissa ja opposition uuteen linjaan.

”Olen myös huomannut, että Suomessa on pelko, että Ruotsi saattaisi tehdä päätöksen konsultoimatta Suomea. On tärkeää sanoa, että me teemme yhteistyötä läheisesti näissä kysymyksissä”, hän sanoi.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää kannanottoa yhtenä pääministeri Sipilän selvimmistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista kannanotoista.

”Oliko siinä mitään uutta, ei, mutta hyvin selvästi haluttiin alleviivata yhteistä tilannekuvaa ja näkemystä siitä, että nykyinen linja on palvellut molempia hyvin ja päätös näissä asioissa tehtäisiin yhdessä.”

Suomesta Sälenin seminaariin ei osallistu tänä vuonna ministeritason vieraita. Sen sijaan tapaamiseen osallistuu muun muassa Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat