Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

”65 prosenttia länttä ja 35 prosenttia itää” – HS kysyi budapestilaisilta, onko Unkari länttä vai itää

Unkari on itäisten ja läntisten vaikutteiden risteyskohdassa, mikä näkyy Budapestin kaupunkikuvassa ja maan politiikassa – HS kysyi budapestilaisilta, onko Unkari heistä Itä- vai Länsi-Eurooppaa

Ulkomaat
 
Onko Unkari itää vai länttä? - HS kysyi budapestilaisilta
Onko Unkari itää vai länttä? - HS kysyi budapestilaisilta
Kyselykierros Budapestissa osoittaa, ettei itä-länsi-pohdinta ole unkarilaisille yhdentekevä. Kaikilla HS:n haastattelemilla ihmisillä oli kysymykseen selvä ja perusteltu vastaus. Jokaisella heistä vastaus oli kuitenkin erilainen.

Budapest

Budapestilaisella Márton Bélalla, 71, on matemaattisen tarkka vastaus kysymykseen, johon ei oikeastaan ole vastausta.

”Unkari on 65 prosenttia länttä ja 35 prosenttia itää”, Béla sanoo perinteikkäässä Centrál Kávéházissa Budapestin keskustassa.

”Kulttuurimme on läntinen, mutta juuret ovat itäiset.”

Onko Unkari osa Itä- vai Länsi-Eurooppaa? Kysymys ei tunnu jättävän Unkaria rauhaan, vaikka entinen sosialistisen itäblokin maa on nykyään sekä EU:n että Naton jäsen.

Kaikkialla Budapestissa näkyy itäinen ja läntinen vaikutus. Centrál Kávéház on wieniläistyyppinen kahvila, joka avattiin ensi kerran Itävalta-Unkarin aikana vuonna 1887. Se sijaitsee eurooppalaisen mallin mukaan rakennetulla Pestin puolella kaupunkia.

Korkeasta ikkunasta näkyy kaupunkimaisema, joka voisi olla Pariisissa. Béla puhuu sujuvaa saksaa.

Mutta Bélan kahvikupissa tuoksuu itä: turkkilaisvallan aika toi alueelle sekä kahvin että unkarilaisen keittiön symbolin, paprikan.

Pieni ja epäedustava kyselykierros Budapestissa osoittaa, ettei itä-länsi-pohdinta ole unkarilaisille yhdentekevä. Kaikilla HS:n haastattelemilla ihmisillä oli kysymykseen punnittu mielipide. Ainakin siitä, mitä Unkarin pitäisi olla.

”Yritämme olla kuin länsieurooppalaiset”, sanoo espressokonetta kahvilan tiskin takana käyttävä Dóra Dobossy, 24.

”Oikeastaan olemme idän ja lännen välissä, emmekä kuulu mihinkään.”

Rio Gandara / HS
Wieniläistyyppisessä Centrál Kávéházissa työskentelevä Dóra Dobossy sanoo, että unkarilaiset haluavat olla kuin länsieurooppalaiset. ”Oikeastaan olemme idän ja lännen välissä, emmekä kuulu minnekään.”
Wieniläistyyppisessä Centrál Kávéházissa työskentelevä Dóra Dobossy sanoo, että unkarilaiset haluavat olla kuin länsieurooppalaiset. ”Oikeastaan olemme idän ja lännen välissä, emmekä kuulu minnekään.”

Kysymys nousee vähän väliä myös Unkarin politiikkaan.

Vuonna 2014 pääministeri Viktor Orbán oli avoimen itäsuuntautunut. EU sätti häntä demokratian heikentämisestä, joten Orbán avasi ikkunoita itään.

Orbán nimesi Venäjän ja Turkin esimerkeiksi siitä, miten yhteiskunta voi menestyä ilman länsimaista liberaalia demokratiaa. ”Epäliberaali” demokratia otettiin myös Unkarin suunnaksi.

Vuonna 2015 suunta muuttui. Orbán vaistosi muutoksen eurooppalaisessa arvomaailmassa ja alkoi rakentaa imagoa Euroopan puolustajana.

Tulivat pakolaiskriisi ja Pariisin iskut. Kölnin uusivuosi. Orbánin kova siirtolaispolitiikka on alkanut kerätä yhä enemmän seuraajia unionin alueella.

Isoista EU-maista varsinkin Puola on liittoutunut Unkarin kanssa. EU arvostelee Puolaa nyt samankaltaisista yrityksistä heikentää demokratiaa, mistä Orbánia arvosteltiin viisi vuotta sitten.

Historoitsija András Gerő sanoo, ettei paikan hakeminen ole uutta Unkarille. Sosialismin aikana Unkari oli länsimielisin itäblokin maista. Nyt se näyttää itäisimmältä länsimaalta.

Itää vai länttä -kysymys oli sidottu tiiviisti jo 1800-luvun kansallisaatteen nousuun.

”Kansallismielisiä uudistuksia johtaneet henkilöt ajattelivat, että kuulumme länteen ja että meidän täytyy seurata länsimaista mallia”, Budapestin Central European Universityssa professorina toimiva Gerő sanoo.

Länsimaisuus nähtiin liittymisenä markkinatalouteen ja länsimaiseen kulttuuriin. Itä puolestaan slaavilaisena ja ortodoksisena, jollain tavalla venäläisenä.

Mutta Budapestissa näkyy muitakin itäisiä vaikutteita.

Kuuma kosteus liimaa paidan kiinni selkään. Allashuone on hämärä ja höyryinen.

Raukeat eurooppalaisturistit nojailevat alun perin turkkilaisvalloittajien 1500-luvulla rakentaman kylpylän pilareihin.

Rudas-kylpylä on jäänne ottamaanien 1541–1699 valtakaudelta. Varajohtaja Iván Lőrinczin mukaan kylpylässä on jäljellä yhä alkuperäisiä rakennelmia.

2000-lukua edustavat kattokupolin värikkäät lamput ja kupolin alla kaikuva puhe: nykyään myös naiset pääsevät Rudasin altaisiin.

Kumisandaaleissa vuosisataisten allasosastojen väliä harppovalle Lőrinczille turkkilaiskylpylä on yksi osoitus kuulumisesta itään.

Rio Gandara / HS
Rudas-kylpylä on Budapestissa harvinainen muistutus ottomaanien ajasta. Varajohtaja Iván Lőrinczi pitää Unkaria osana Itä-Eurooppaa.
Rudas-kylpylä on Budapestissa harvinainen muistutus ottomaanien ajasta. Varajohtaja Iván Lőrinczi pitää Unkaria osana Itä-Eurooppaa.

”Kansat, jotka tulivat tänne meidän kanssamme ja jälkeemme, tulivat idästä”, Lőrinczi sanoo. ”Unkari kuuluu joka tapauksessa kulttuurisesti Itä-Eurooppaan.”

Yhteys itäisiin kansoihin on Unkarissa kiistelty aihe. Nyky-Unkarissa erityisesti äärioikeisto haluaa esittää unkarilaiset itäisenä kansana ja esimerkiksi unkarin kielen sukulaisuus suomen kanssa on kyseenalaistettu.

Äärioikeiston mytologisoima itäisyys ei tarkoita yhteyttä Venäjään, vaan keskiaasialaisiin ja turkkilaisiin kansoihin.

Kylpylän takana, Gellértinvuorella kohoaa Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikana rakennettu linnoitus. Sen edessä Budapestin ylle katsoo muistutus tuoreimmasta jaksosta, jolloin Unkari kuului selkeästi Itä-Eurooppaan.

Palmunoksaa pitelevä naishahmo, vapaudenpatsas, valmistui sosialismin aikana, kun Neuvostoliitto piti Unkaria talutusnuorassa.

Kylmän sodan päättymisestä on vasta neljännesvuosisata.

Historoitsija Gerőn mukaan esimerkiksi se, että Unkari, Puola, Tšekki ja Slovakia ovat haluttomia asuttamaan pakolaisia, on sosialismin ajan perintöä.

”Silloin kaikki ulkopuolelta tullut esitettiin vaarana.”

Myös EU:n yksilönvapauksia korostama arvopohja on Gerőn mukaan entisille itäblokin maille hankala kysymys ja aiheuttaa siksi kitkaa läntisen EU:n kanssa.

”Historiamme vuoksi yksilönvapauksia ei ole ikinä pidetty niin tärkeinä. Sen sijaan korostetaan yhteisön merkitystä.”

Vapaus – ja vauraus. Nämä ovat lännen symboleita Barbaralle , 36, joka on kiivennyt vapaudenpatsaalle kylmästä huolimatta.

Hänelle Unkari näyttäytyy itänä, koska vertauskuvana ovat muut EU-maat, ei sosialismin aika.

Ei rahaa eikä vapautta, kuvailee Barbara Unkarin nykytilaa. ”Siksi Itä-Eurooppaa.”

Kasvonsa viimalta peittänyt Barbara ei halua kertoa sukunimeään. Merkki sulkeutuneen sosialismin perinnöstä ehkä sekin. Tai uudesta sulkeutumisen ajasta.

Entistä syvempää ja laajempaa Eurooppa-uutisointia

Helsingin Sanomat vahvistaa tänä vuonna Eurooppa-uutisointiaan. Oheisen artikkelin kirjoittanut Suvi Turtiainen on aloittanut työnsä HS:n viidentenä Euroopassa työskentelevänä kirjeenvaihtajana. Hän vastaa Budapestista käsin itäisestä Keski-Euroopasta. Samalla Brysselin, Berliinin, Tukholman ja Lontoon kirjeenvaihtajuudet jatkuvat.

Euroopan uutisvyöryä taustoittavaa journalismia julkaistaan joka viikko erityisellä Eurooppa-sivustolla, joka ilmestyy lehdessä jälleen tiistaina 12. tammikuuta. Lisäksi parhaita Eurooppa-artikkeleita ja -videoita kootaan verkkoon omalle aihesivulleen hs.fi/eurooppa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat