Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

EU selvittää Puolan hallituksen toimet – oikeusvaltio­mekanismi ensi kerran käyttöön jäsenmaan ojentamiseksi

Syynä selvitykseen ovat hallituksen säädättämät lait, joiden katsotaan vaarantaneen tiedotusvälineiden ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden

Ulkomaat
 
YVES HERMAN / Reuters
Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans piti tiedotustilaisuuden Brysselissä keskiviikkona.
Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans piti tiedotustilaisuuden Brysselissä keskiviikkona. Kuva: YVES HERMAN / Reuters

Bryssel

Euroopan unionin komissio aikoo selvittää, onko Puolan uusi hallitus rikkonut unionin oikeusvaltioperiaatteita, komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans kertoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Kyse on ensimmäisestä kerrasta, kun EU selvittää jäsenvaltionsa toimia vuonna 2014 päätetyn oikeusvaltiomekanismin avulla. Sen perusteella EU-maata voidaan rankaista jopa äänestysoikeuden menettämisellä, mikäli se ei muuta toimintaansa.

Puola on joutunut törmäyskurssille EU:n kanssa sen jälkeen kun pari kuukautta vallassa istunut Laki ja oikeus -puolueen (PiS) hallitus säädätti lakeja, joiden katsotaan vaarantaneen tiedotusvälineiden ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden.

Timmermansin mukaan keskiviikkona ilmoitettu mekanismi ei ole kannanotto Puolan sisäpolitiikkaan. ”EU:ta kiinnostaa vain laillisuusperiaatteen toteutuminen.”

Hänen mukaansa nyt on päätetty ”alustavasta arvioinnista” mekanismissa, joka on tekninen ja monivaiheinen. Puolan hallituksella on prosessissa tilaisuus selittää toimiaan – mutta tähän mennessä maan selitykset eivät ole EU-komissiota miellyttäneet.

Puolan ulkoministeri Witold Waszczykowski kertoi uutistoimisto Reutersille pitävänsä EU:n ilmoitusta ”hämmentävänä” ja ”ristiriitaisina”. Hän toivoi komissiolta kirjallista selvitystä syytöksistään ja uskoi prosessin vievän kuukausia.

EU-johtajien ja jäsenmaiden arviot Puolan tilanteen vakavuudesta ovat vaihdelleet. Saksa esimerkiksi on arvostellut Puolaa ankarasti, Unkari taas on Puolan tukena.

Euroopan parlamentin puheenjohtaja Martin Schulzin mukaan Puolan toimet tuovat mieleen vallankaappauksen, kun taas EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi viime viikolla, ettei asiaa pidä ylidramatisoida.

Schulz on syyttänyt Puolaa myös “Putin-tyylisestä” politiikasta. Puola on vaatinut anteeksipyyntöä ja arvostellut saksalaista Schulzia “saksalaisesta ylimielisyydestä”.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk puolestaan on vaikeassa välikädessä. Hän on Puolan entinen pääministeri ja nyt istuvan PiS-puolueen poliittinen kilpailija. Hän totesi tiistaina uutistoimisto Reutersin mukaan, että hän pitää kotimaansa kehitystä huolestuttavana, mutta EU:n pitäisi välttää tavallisten puolalaisten rankaisemista.

EU-asioista eduskunnassa vastaavan suuren valiokunnan puheenjohtaja Anne-Mari Virolainen (kok) ilmaisi tiistaina huolensa Puolan tilanteesta ja vaati EU:ta käyttämään ensi kertaa oikeusvaltiomekanismiaan.

”EU:lla on hampaat tällaisia tilanteita varten, mutta sen on uskallettava käyttää niitä”, Virolainen totesi tiedotteessaan.

Aiemmin EU:ta on huolestuttanut erityisesti Unkarin kehitys. Nyt on herännyt keskustelu siitä, onko unioniin muodostumassa pienoinen kerho maita, joissa EU:n arvot ja periaatteet joutuvat ahtaalle.

Puola on suhtautunut Brysselistä ja etenkin Berliinistä tulevaan arvosteluun kiukkuisesti. Maa ei ole osoittanut merkkejä siitä, että eurovirkamiesten tai muiden maiden kritiikki saisi sen perääntymään.

Maanantaina Puolan oikeusministeri Zbigniew Ziobro totesi EU-komission Frans Timmermansille osoittamassaan kirjeessä, että komissiolla on ”vasemmistolainen” asenne.

Ziobron mukaan Timmermansin tulisi olla varovaisempi, kun hän ”neuvoo ja varoittelee suvereenin ja demokraattisen maan parlamenttia ja hallitusta”.

Puolaan sovellettava EU:n oikeusvaltiomekanismi sisältää kolme askelmaa. Ensin komissio tutkii, onko jossain jäsenmaassa ”systeeminen uhka” oikeusvaltioperiaatteiden toteutumiselle.

Toisessa vaiheessa komissio antaa jäsenmaalle suosituksia ja aikataulun tilanteensa korjaamiseksi.

Kolmanneksi komissio tarkkailee jäsenmaata. Mikäli tilanne ei ole muuttunut, jäsenmaa voi joutua sanktioiden kohteeksi.

Päätökseen jäsenmaan tilanteen arvioinnista ja maan vastaisista toimista osallistuvat myös EU-parlamentti ja jäsenmaat. Mikäli sanktioiden päättämiseen asti edettäisiin, niistä päätettäisiin määräenemmistöllä, EU-komissiosta kerrotaan.

Määräenemmistö tarkoittaa, että EU:n 28 jäsenmaasta ainakin 16 on päätöksen takana. Kyseisten maiden on myös edustettava ainakin 65 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta 508 miljoonasta asukkaasta.

KACPER PEMPEL / Reuters
Puolassa osoitettiin viime viikonloppuna mieltä hallituksen säätämiä lakeja vastaan.
Puolassa osoitettiin viime viikonloppuna mieltä hallituksen säätämiä lakeja vastaan.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat