Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Isis uhkaa vahvistua Tadžikistanissa

Ulkomaat
 
Jussi Niemeläinen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n toimittaja.

Jos sattuisi ylipäätään säälimään diktaattoreja, Tadžikistanin presidentin Emomalii Rahmonin puolesta voisi käydä vähän surku.

Hän on vaivojaan säästämättä keskittänyt vallan itselleen ja merkittävän osan kaikesta taloudellisesta toiminnasta perheelleen. Hän on avartanut miljoonien kansalaistensa maailmankuvaa, kun nämä ovat saaneet lähteä siirtotöihin ulkomaille. Hän on isällisesti noudattanut joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan -sääntöä kansansa suhteen.

Vaan kiittämättömyys on tyrannin palkka.

Keski-Aasian entisistä neuvostotasavalloista köyhintä johtavan Rahmonin harmiksi on noussut kaksi tekijää, joihin hänellä ei ole vaikutusvaltaa.

Ensin äärijärjestö Taleban teki terrori-iskun pakistanilaiseen kouluun vuosi sitten joulukuussa. Sen seurauksena Pakistan aloitti Pohjois-Waziristanissa ja muilla heimoalueilla operaation Talebania vastaan.

Niinpä Pakistanin Taleban tupsahti Afganistaniin Tadžikistanin rajan tuntumaan, jossa se syksyllä onnistui valtaamaan Kunduzin. Valtaus oli Talebanin isoin saavutus Afganistanissa 14 vuoteen. Sen asemaa vahvistaa myös Yhdysvaltain johtaman liittouman osittainen vetäytyminen.

Toiseksi öljyn maailmanmarkkinahinnan roima lasku osuu suoraan Tadžikistaniin, vaikka se ei tuotakaan öljyä. Köyhyys on ajanut miljoonat tadžikistanilaiset siirtotyöläisiksi Venäjälle ja Kazakstaniin, joiden talous riippuu pääosin öljyn hinnasta. Ne ovat nyt vaikeuksissa, eikä siirtotyöläisille ole samanlaista tarvetta.

Tutkimuslaitos International Crisis Group (ICG) arvioi maanantaina julkaisemassaan raportissa, että viime vuonna Tadžikistaniin joutui palaamaan 300 000–400 000 siirtotyöläistä. Sillä on valtava merkitys, sillä maan kansantuotteesta 40 prosenttia on koostunut siirtolaisten rahalähetyksistä.

Toinen ainoa merkittävä tulonlähde on huumekauppa, sillä Tadžikistan on yksi Afganistanin heroiinin pääreiteistä maailmalle. Rajasta iso osa on valvomatonta.

Vuodesta 1992 vallassa olleen Rahmonin aikaa ovat leimanneet väkivalta, korruptio, lähipiirin suosiminen ja maastamuutto. Nyt hän on myös rikkonut rauhansopimuksen, joka päätti vuosien 1992–1997 sisällissodan. Siinä vastapuolelle turvattiin asema parlamentissa, joka tosin on kumileimasin. Nyt tärkein oppositiopuolue on kielletty ja julistettu terroristijärjestöksi.

Niinpä ääri-islamistit alkavat olla ainoa väylä purkaa turhautuneisuutta Rahmoniin. Se on vaarallista tilanteessa, jossa valtava joukko nuoria miehiä on palannut takaisin köyhyyteen ja toimettomuuteen. He ovat Venäjällä tottuneet suurkaupunkien syntiseen elämään ja turhautuvat nyt vanhoillisilla ja köyhtyvillä kotikonnuillaan.

ICG:n haastattelema venäläisdiplomaatti arvioi Rahmonin hallitsevan 30:tä prosenttia maasta. Poliisin erikoisjoukkojen komentaja loikkasi jo viime vuonna ääriliike Isisiin.

Nyt Venäjällä, lännessä ja Kiinassa onkin noussut taas vanha pelko Tadžikistanin romahtamisesta ja ääriliikkeiden ryöpsähtämisestä sen kautta Keski-Aasiaan. Venäjä on jo vahvistanut tukikohtiaan Tadžikistanissa.

Keskiviikkona selvisi, että Rahmon, 63, pohtii presidenttiehdokkaiden vähimmäisiän laskemista 35 vuodesta 30:een. Se on tulkittiin heti suunnitelmaksi siirtää valta pojalle. Kaiken uurastuksen jälkeen olisi toki oikeus ja kohtuus, että valta säilyisi perhepiirissä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat