Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Meksikon saastunut pääkaupunki kuluttaa eniten vettä maailmassa – ”Missä on autojen vastainen sota?”

Meksikon pääkaupungissa on 20 miljoonaa ihmistä, mutta ei tarpeeksi vettä. Jos kaupunki olisi ihminen, sitä vaivaisivat yhtä aikaa sekä ripuli että kuivuminen.

Ulkomaat
 
Meksikolaisarkkitehti julistaisi sodan autoja vastaan
Meksikolaisarkkitehti julistaisi sodan autoja vastaan
Ilmansaasteet tappavat yli 30 000 meksikolaista vuodessa

México

Mitä saadaan, kun pannaan neljän Suomen väki yhteen paikkaan?

Meksikon pääkaupunki. Illalla México näyttää ilmasta Linnunradalta. Valot kelluvat keltaisessa saastesumussa.

Jos México olisi ihminen, mikä olisi diagnoosi?

Keuhkoahtauma, ripuli ja nestehukka, vastaa meksikolainen arkkitehti Elías Cattan.

Entä hoito?

Sami Kero / HS
Arkkitehti Elías Cattan korvaisi moottoritien Méxicon keskustassa joella, jonka päälle tie aikoinaan rakennettiin. Nyt joki kulkee viemärissä tien alla.
Arkkitehti Elías Cattan korvaisi moottoritien Méxicon keskustassa joella, jonka päälle tie aikoinaan rakennettiin. Nyt joki kulkee viemärissä tien alla.

Massiivinen ohitusleikkaus, Cattan vastaa.

Cattanin ääntä on vaikea kuulla melun alta. Hän seisoo Méxicon keskustan halki kulkevan kuusikaistaisen moottoritien Viaducto Miguel Alemánin reunalla. Tie on valtimo läpi megalopoliksen, jonka keskustassa on 3,5 miljoonaa autoa.

Juuri tähän Cattan iskisi kirurgin veitsen.

”Tässä virtasi joki, kunnes moottoritie rakennettiin sen päälle 1940–1950-luvuilla”, Cattan kertoo. ”Nyt joki kulkee viemärissä tien alla. Minä purkaisin tien ja palauttaisin joen kaupungin keskelle.”

Cattanille moottoritie joen päällä symboloi kaikkea sitä, mikä Méxicon suunnittelussa on mennyt pieleen: autoistuminen, saastuminen, korruptio, rikollisuus, kuivuminen. On kuin kaupunki olisi juonut veden sijasta pelkkää limonadia ja pöhöttynyt turpeaksi.

”Kaupungin on pelastettava joki, jotta joki voi pelastaa kaupungin”, Cattan sanoo.

Vesipula Meksikon pääkaupungissa on suurta ironiaa.

Kaupungin rakensivat atsteekit järven keskellä sijaitsevaan saareen vuonna 1325. He kutsuivat kaupunkia Tenochtitlániksi. Kaupungin läpi virtasivat kanavat kuin Venetsiassa, ja saarta oli helppo puolustaa.

Kunnes tulivat espanjalaiset. Vallattuaan Tenochtitlánin vuonna 1521 he kuivattivat järven ja korvasivat kanaalit kaduilla. Tästä alkoi kierre, jonka seurauksena México kärsii 500 vuotta myöhemmin vesipulasta.

Sami Kero / HS
Aurinko paistaa saastepilven läpi Paseo de la Reforma -kadulla Méxicon keskustassa. Vaikka ilma on puhtaampaa kuin 1990-luvulla, usein sitä on vaikea hengittää, ja iholle kertyy likakerros.
Aurinko paistaa saastepilven läpi Paseo de la Reforma -kadulla Méxicon keskustassa. Vaikka ilma on puhtaampaa kuin 1990-luvulla, usein sitä on vaikea hengittää, ja iholle kertyy likakerros.

Nykyinen México on kyltymätön nielu: Se kuluttaa enemmän vettä päivässä kuin mikään muu kaupunki maailmassa. Vesi pumpataan syvältä maan alta ja kuljetetaan kaupunkiin yli sadan kilometrin päästä – ja ylämäkeen.

Liki 40 prosenttia vuotaa matkalla hukkaan, ja perillä se kellertää.

Kerrostalokaksiossa Méxicossa asuva pankkivirkailija Adriana Cornejo Ibañez maksaa vedestä 108 pesoa eli 5 euroa kuussa. Hän ei juo sitä.

”Se on likaista, mikä on iso ongelma. Minulla on varaa ostaa pullovettä, mutta köyhillä ei ole”, Cornejo Ibañez sanoo.

Pari vuotta sitten Meksikossa levisi kolera likaisen veden takia. Niinpä meksikolaiset kuluttavat eniten pullovettä maailmassa.

Sami Kero / HS

Vesipula aiheuttaa myös vajoamista. Entinen järvenpohja Méxicon alla on savea, joka kuivuessaan painuu kasaan. Espanjalaisten rakentama katedraali, joka pystytettiin atsteekkien temppelin päälle, on vajoamisen takia kallellaan.

Atsteekit saivat kostonsa.

Elías Cattanin ja muiden arkkitehtien sydänleikkaus korvaisi kolme autosuonta Méxicossa vesivirroilla ja joenvarsipuistoilla.

Saasteet nousevat ilmaan, satavat vuorille ja tappavat metsät, Cattan sanoo. Jättiläiskaupungin jätevedet pumpataan vain osin puhdistettuina laaksoon, jossa kasvaa se ruoka, joka päätyy kaupunkilaisten lautasille.

”Saasteet tappavat enemmän ihmisiä kuin huumeiden vastainen sota. 80 prosenttia saasteista tulee autoista. Missä on autojen vastainen sota?”

Vaikka ilma on puhtaampaa kuin 1990-luvulla, Maailmanpankin arvion mukaan Meksikossa kuolee ilmansaasteiden takia edelleen yli 33 000 ihmistä vuodessa. Maassa tapettiin vuonna 2014 vajaat 20 000 ihmistä.

Cattan haluaisi Méxicoon myös lisää julkista liikennettä ja pyöräteitä, aurinkoenergiaa ja kierrätystä – kaikkea, mitä vihreät Euroopassa tukevat.

Hän saattaa kuitenkin olla aikaansa edellä. Kolmannes kaupunkilaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Heille puhdas vesi on tärkeämpää kuin se, virtaako se kaupungin keskustassa. Meksikon vihreä puoluekin on vihreä vain nimeltään: se haluaisi palauttaa kuolemantuomion.

Edes pankkivirkailija Carnejo Ibañez, joka on huolissaan veden laadusta, ei kannata moottoritien repimistä joen tieltä.

”Meksikolaiset eivät ole vielä tottuneet huolehtimaan ympäristöstä, joten joki olisi rahan ja ajan tuhlausta”, Cornejo Ibañez sanoo. ”Käyttäisin rahan mieluummin koulutukseen, jossa opetettaisiin ympäristönsuojelun perusteet.”

Meksikon Koijärvi on vielä edessä – tai ehkä se virtaa juuri nyt viemärissä moottoritien alla.

”Minut pitää tässä kaupungissa taistelu. Pysyn täällä, kunnes se on hävitty. Vielä en ajattele niin”, Cattan sanoo.

Meksikolainen arkkitehti haluaa julistaa sodan autoja vastaan. HS.fi/hstv

Wolfgang Sauber / Wikimedia Commons
Diego Riveran seinämaalaus vuodelta 1945 Tenochtitlanin atsteekkikaupungista.
Diego Riveran seinämaalaus vuodelta 1945 Tenochtitlanin atsteekkikaupungista.
Sami Kero / HS
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat