Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sanders syytti Hillary Clintonia Wall Streetin lakeijaksi – kieltäytyi ottamasta kantaa Bill Clintonin uskottomuuteen

Bernie Sanders vaati politiikan vallankumousta, Hillary Clinton lupasi jatkaa Obaman politiikkaa.

Ulkomaat
 
RANDALL HILL / Reuters
Hillary Clinton keskusteli ennen demokraattien kolmannen vaaliväittelyn alkua väittelyn juontajien Lester Holtin ja Andrea Mitchellin (oik.) kanssa. Taustalla kättelevät kaksi muuta demokraattiehdokasta, mielipidemittauksissa Clintonien jälkeen kakkosena oleva Bernie Sanders (kesk.) ja peränpitäjä Martin OMalley (vas.). Väittely käytiin maanantain vastaisena yönä Suomen aikaa Charlestonissa Etelä-Carolinassa.
Hillary Clinton keskusteli ennen demokraattien kolmannen vaaliväittelyn alkua väittelyn juontajien Lester Holtin ja Andrea Mitchellin (oik.) kanssa. Taustalla kättelevät kaksi muuta demokraattiehdokasta, mielipidemittauksissa Clintonien jälkeen kakkosena oleva Bernie Sanders (kesk.) ja peränpitäjä Martin OMalley (vas.). Väittely käytiin maanantain vastaisena yönä Suomen aikaa Charlestonissa Etelä-Carolinassa. Kuva: RANDALL HILL / Reuters

Yhdysvaltojen presidentiksi pyrkivä Bernie Sanders vaatii vallankumousta. Hän haluaa lopettaa Wall Streetin raharikkaiden vallan amerikkalaisessa politiikassa.

Kilpakumppani Hillary Clinton katsoo Sandersia kuin vanhempi räyhäävää teiniä ja muistuttaa politiikan realiteeteista.

Demokraattien kolmas vaaliväittely varhain maanantaiaamuna Suomen aikaa osoitti, miten erilaisia Sanders ja Clinton ovat tyyliltään ja temperamentiltaan. Sandersin puhe yltyi välillä äreäksi haukahteluksi, kun taas Clinton luennoi ja nyökytteli opettajamaisesti. Sen sijaan monissa asiakysymyksissä he ovat liikuttavan yksimielisiä.

”Olen täsmälleen samaa mieltä ministeri Clintonin kanssa. Antakaa minun kuitenkin täydentää”, aloitti Sanders vastauksensa siitä, mitä tehdä Yhdysvaltain heroiiniepidemialle.

”Arvostan senaattori Sandersin ajatuksia”, aloitti Hillary Clinton terveydenhoidosta.

Clinton, Sanders ja kolmas ehdokas, Marylandin entinen kuvernööri Martin O’Malley, olivat yksimielisiä siitä, että keskiluokan ahdinkoa pitää helpottaa, työpaikkoja luoda lisää, palkkatasa-arvoa parantaa, oikeusjärjestelmä uudistaa, ilmastonmuutosta torjua, terveydenhoitoa laajentaa, kampanjarahoitusjärjestelmä remontoida ja kaikenlainen rasismi tuomita.

Ero on painotuksissa. Sanders laajentaisi terveydenhoidon koskemaan kaikkia amerikkalaisia, Clinton parantaisi ja uudistaisi nykyistä Obamacare-järjestelmää. Clinton menisi pidemmälle aserajoituksissa kuin Sanders, joka on äänestänyt kongressissa aserajoituksia vastaan. Clinton lupaa olla nostamatta keskiluokan veroja, Sanders lupaa panna Wall Streetin kärsimään.

Ainoa sanaharkka saatiin aikaiseksi siitä, kuinka paljon vaikutusvaltaa Wall Streetin raharikkailla on politiikassa. Itseään demokraattiseksi sosialistiksi kutsuva Sanders piikitteli Clintonia siitä, että tämä saa kampanja-avustusta finanssimaailmasta.

”Minä en saa henkilökohtaisia puhujapalkkioita Goldman Sachsilta”, Sanders huomautti.

Clinton puolustautui sillä, että vipurahastomiljonäärit ovat ostaneet vaalimainoksia häntä vastaan.

”Se on minä, jota he eivät halua nähdä vastassaan”, Clinton sanoi.

Hän käytti myös nykyistä presidentti Barack Obamaa Sandersia vastaan muistuttamalla, että Obamakin sai finanssieliitiltä kampanjarahoitusta, ja johti silti Yhdysvallat ylös taantumasta.

Kaksi viikkoa ennen ensimmäisiä esivaaleja Clinton johtaa valtakunnallisia mielipidemittauksia selvästi. Sunnuntaina julkaistussa uutiskanava NBC:n ja Wall Street Journalin mielipidemittauksessa Clintonia tuki puolueen presidenttiehdokkaaksi 59 prosenttia demokraateista. Sandersin takana oli 34 prosenttia, O’Malleyn 2 prosenttia.

Sanders johtaa tai on tasoissa Clintonin kanssa ensimmäisissä esivaaliosavaltioissa Iowassa ja New Hampshiressa. Sandersin voitto molemmissa voisi keikuttaa Clintonin venettä.

Clinton on kuitenkin vahvoilla etelässä, jonne esivaalit siirtyvät Iowan ja New Hampshiren jälkeen. Mustat ja etelän konservatiivisemmat demokraatit pitävät Clintonista, kun taas Sandersin tuki on suurinta nuorten keskuudessa ja pohjoisen yliopistokaupungeissa.

Vaaliväittelyitä seuratessa tuntuu ajoittain siltä, että demokraatit ja republikaanit väittelisivät eri maissa. Siinä missä republikaanit keskittyvät vaatimaan toinen toistaan kovempia toimia maahanmuuttajia ja äärijärjestö Isisiä vastaan, demokraatit puhuvat pienituloisista ja vähemmistöjen oikeuksista. Talous on demokraattiäänestäjille ulkopolitiikkaa tärkeämpi asia.

Clintonilta kysyttiin, millainen suhde hänellä on Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.

”No, se on mielenkiintoinen suhde”, Clinton sanoi ja naurahti. ”Meillä on ollut joitakin kovia kohtaamisia. Hänen kanssaan on pidettävä puolensa, koska hän vie juuri niin paljon kuin hänelle antaa.”

Jos Clinton valittaisiin presidentiksi, Valkoisessa talossa olisi ensimmäistä kertaa presidentin puolisona mies – ja vielä entinen presidentti, Bill Clinton.

Sanders kieltäytyi vastaamasta kysymykseen, mitä mieltä hän on Bill Clintonin syrjähypyistä. ”Yritän pitää kampanjan asiakysymyksissä”, Sanders sanoi ja sai kovat aplodit.

Tämä on iso ero verrattuna republikaaneihin, jotka raatelevat vaaliväittelyissä toisensa kappaleiksi.

Vaikka yksimielisyys on demokraattipuolueelle etu, väittelyissä se toimii ehdokkaita vastaan. Demokraattien väittelyt ovat keränneet toistuvasti selvästi vähemmän huomiota ja katsojia kuin republikaanien.

Debatissa riitti puhetta vaalirahoitusjärjestelmän uudistuksesta. Se on tärkeä aihe, mutta siitä ei saa yhä kiihottavaa keskustelua kuin terrorismista.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat