Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

HS-haastattelu: Ruotsin sisäministerin mukaan Suomi ja Ruotsi kantavat kohtuutonta taakkaa pakolaiskriisissä

Ruotsin sisäministeri Anders Ygeman vaatii EU-mailta yhteisiä toimia pakolaiskriisin hoidossa. On rajansa sille, kuinka kauan pieni joukko maita voi kantaa vastuuta, hän sanoo.

Ulkomaat
 
Ruotsin sisäministeri vaatii EU:lta yhteistä vastuuta pakolaiskriisissä
Ruotsin sisäministeri vaatii EU:lta yhteistä vastuuta pakolaiskriisissä
Ruotsin sisäministerin Anders Ygemanin mukaan pakolaiskriisin akuutti vaihe on ohitettu Ruotsissa, ja pakolaisten vastaanotossa on nyt kohtuullinen taso. Toimittaja: Elina Kervinen, kuvaus: Magnus Laupa, Reuters, leikkaus: Janne Elkki
Kuka?

Anders Ygeman

  Syntynyt vuonna 1970.

  Nimitettiin Ruotsin sisäministeriksi vuonna 2014. Hän on ollut Ruotsin valtiopäivillä sosiaalidemokraattien edustajana vuodesta 1996.

 Ygeman on mm. ollut puheenjohtaja ympäristö- ja maatalousvaliokunnassa ja liikennevaliokunnassa.

  Ygemanin ministeriaikana Ruotsi on mm. sopinut laajasta terrorismilakien paketista ja aloittanut rajatarkastukset rajoillansa.

  Hän on kasvanut Tukholman eteläisessä lähiössä Hagsätrassa ja asuu puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa Årstassa.

Tukholma

Aivan aluksi Anders Ygeman alkaa luetella. Että minkälainenko oli sisäministerin vuosi Ruotsissa?

Oli parlamentaarisesti hankala aika hallituksessa, ja uudet vaalit vältettiin vain täpärästi. Oli useampia terrori-iskuja Euroopassa. Oli rasistinen kouluisku Ruotsin Trollhättanissa. Ja sitten valtava kasvu turvapaikanhakijoiden määrässä ja käännös pakolaispolitiikassa.

Vuosi oli poliittisesti musta.

”En voinut kuvitella, että tämä olisi tällaista”, hän sanoo HS:n haastattelussa työhuoneessaan hallitusrakennus Rosenbadissa.

Hyllyssä on kirja nimeltä Flyktingen, pakolainen, ja ikkunalaudalla lautapeli nimeltä Minister i klister, ministeri pulassa. Siinä koetetaan pysytellä mahdollisimman pitkään hallituksessa.

Ygeman on yhdenlainen uutuus Ruotsin politiikassa. Ruotsissa ei ole ennen häntä ollut sisäministeriä sitten vuoden 1998. Kun Stefan Löfvenin punavihreä hallitus 2014 otti paikkansa, tämä muuttui.

Vasemmistodemariksi kuvattu Ygeman otti vastuun poliisiasioista ja sisäisestä turvallisuudesta. Kriisinhallinnan keskitetty työ siirrettiin pääministerin alaisuudesta hänen tontilleen.

Suurelle yleisölle Ygeman oli tuolloin pitkälti tuntematon, eivätkä poliisiasiat olleet lainkaan hänen ominta alaansa.

Sisäministerinä hänestä tuli silti nopeasti yksi Ruotsin näkyvimmistä poliitikoista. Ygeman on seissyt lukuisat kerrat parrasvaloissa kertomassa, miten Ruotsi aikoo selvitä milloin terroriuhasta, milloin pakolaiskriisistä. Joskus silloinkin, kun moni olisi odottanut kuulevansa pääministeristä.

Hallitus on saanut välillä risuja, mutta rauhallinen Ygeman on ollut pääkirjoittajien ja kolumnistien suosiossa.

Ministerin lyyrinen tyyli erottuu joukosta. Euroopan epävakaita aikoja voi varsin hyvin kuvailla vaikka David Bowien sanoin tai lukemalla John Donnen runoutta. Näin Ygeman teki vastikään Sälenin vuotuisessa puolustusseminaarissa.

Ruotsiin tuli syksyn kiivaimpina aikoina noin 10 000 turvapaikanhakijaa viikossa. Nykyään heitä tulee alle tuhat, vähemmän kuin syksyllä yhden päivän aikana. Säät ovat viilenneet, ja Ruotsi teki ennen vuodenvaihdetta täyskäännöksen pakolaispolitiikassa.

Muun muassa perheenyhdistämisiä vaikeutettiin. Ruotsi aloitti väliaikaiset rajatarkastukset marraskuussa. Tammikuusta alkaen Tanskasta Ruotsiin kulkeviin julkisiin liikennevälineisiin ei ole päässyt ilman henkilöpapereita.

Ygeman sanoo, että akuutti tilanne on nyt Ruotsissa ohi. ”Olemme kääntäneet kehityksen, ja pakolaisten vastaanotossa on kohtuullinen taso.”

Kriisin päättymisestä on silti liian aikaista sanoa. Välimeri ei tällä hetkellä ole varsinaisesti kulkukelpoinen, ja Ruotsiin pyrkivien määrästä saadaan varsinainen kuva keväämmällä.

”Tiedämme kuitenkin, ettemme aio enää palata siihen tilanteeseen, joka meillä oli joidenkin kuukausien ajan.”

Ruotsin turvapaikkapolitiikan kiristyksissä oli hänen mukaansa osin kyse myös viestien lähettämisestä sekä tulijoille, että muille EU-maille. Ruotsi ei ole halunnut olla mukana kilvoittelussa siitä, kenellä on tiukin linja, Ygeman toteaa. ”Mutta meidät on pakotettu siihen.”

”On ollut aikoja, jolloin meidän on ollut vaikeaa tarjota ihmisille kattoa pään päälle, ja nyt ulkona on –17 astetta. Se ei ole mikään hyvä aika lämpimästä maasta tulijalle asua pahvilaatikon päällä.”

Ruotsi vaatii kaikilta EU-mailta yhteistä vastuuta. EU:n ulkoraja on turvattava, Eurooppaan on luotava laillisia reittejä ja kaikki maat on saatava noudattamaan yhteisiä päätöksiä, esimerkiksi jakamaan turvapaikanhakijoita EU-maiden kesken.

Maat ovat päättäneet 160 000 turvapaikanhakijan jakamisesta, mutta tähän mennessä vain joitakin satoja on jaettu.

”On rajansa sille, miten kauan merkittävän taloudellisen vastuun hyvin monen vuoden aikana ottaneet maat voivat olla mukana, jos muilta mailta ei löydy vastaavaa solidaarisuutta.”

”Maat kuten Ruotsi, Saksa, Itävalta, Tanska ja Suomi, me olemme olleet nettomaksajia EU-järjestelmässä. Ei voi odottaa, että niin on, jolleivät muut tule avuksi, kun me tarvitsemme apua. Vaikkei tilanne uhkaisi muodollisesti EU:ta, on niin käytännössä. Se, että rajajärjestelmä ei toimi, uhkaa tietenkin Schengen-yhteistyötä.”

Entä Ruotsin toimet? Myös Ruotsin voi katsoa olleen päätöksillään romuttamassa vapaan liikkuvuuden Schengeniä. Ruotsin aloitettua henkilöpapereiden tarkastukset Tanskan puolella tammikuussa, aloitti Tanska oitis väliaikaiset rajatarkastukset rajoillaan. Nyt paine kasvaa entisestään Saksassa.

”Tietenkin. On epäonnistuminen Schengenille, kun yksikin maa tekee päätöksen rajatarkastuksista ja nyt niin on tehnyt viisi maata”, Ygeman sanoo.

”Toisaalta meidän päätöksemme rajatarkastuksista ei ole ongelma, vaan se, että emme ole onnistuneet tekemään riittäviä toimia jotta rajakontrolli toimisi Kreikassa.”

Pakolaiskriisin toinen ulottuvuus Euroopassa on kasvava vastakkaisasettelu ja esimerkiksi verkkoviha, joka Ruotsissa kuten Suomessakin velloo voimakkaana. Ygeman toteaa, että ainoa keino on pyrkiä avoimesti torjumaan epäluulojen kärjistymistä on kohdata pelot ja puhua niistä avoimesti. Epäluuloja torjutaan myös saavuttamalla taloudellista ja sosiaalista kasvua, hän sanoo.

”On aivan selvää, että ne maat, jotka ovat ottaneet vastaan eniten pakolaisia, ovat myös maita, joilla paras talouskehitys ja alhaisin työttömyys. Se on hiukan erikoista, mutta niin se vain on. Vertailla voi tässä mielessä vaikka Suomen ja Ruotsin kehitystä”, hän toteaa.

Helsingin Sanomissa vuosi 2016 on Euroopan vuosi. Kaikki Eurooppa-vuoden artikkelit ovat luettavissa aihesivulla hs.fi/eurooppa.

Magnus Laupa
Ruotsin sisäministeri Anders Ygeman oli suurelle yleisölle pitkälti tuntematon, kun hänet valittiin tehtäväänsä toissa vuonna. Ennen häntä Ruotsissa ei ollut sisäministeriä 16 vuoteen.
Ruotsin sisäministeri Anders Ygeman oli suurelle yleisölle pitkälti tuntematon, kun hänet valittiin tehtäväänsä toissa vuonna. Ennen häntä Ruotsissa ei ollut sisäministeriä 16 vuoteen.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat