Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Saksa toivoo pakolaisista eläkkeiden maksajia – iäkkäiden kaupunki sai nuoren apteekkarin Alepposta

Harmaantuva maailma 5/8: Saksa toivoo, että turvapaikanhakijat maksavat tulevaisuudessa suursiivun vanhentuvien ikäluokkien eläkkeistä. Suurena haasteena on tulijoiden koulutus.

Ulkomaat
 
CHRISTIAN T JØRGENSEN
Syyrian Alepposta kotoisin oleva Najeeb Sayd Ahmad (vas.) toimii nykyisin apteekkiharjoittelijana pienessä Goslarissa Saksassa. ”Goslar on pieni, mutta ihmiset ovat korvaamattoman ystävällisiä”, hän sanoo.
Syyrian Alepposta kotoisin oleva Najeeb Sayd Ahmad (vas.) toimii nykyisin apteekkiharjoittelijana pienessä Goslarissa Saksassa. ”Goslar on pieni, mutta ihmiset ovat korvaamattoman ystävällisiä”, hän sanoo. Kuva: CHRISTIAN T JØRGENSEN
Fakta

Turvapaikanhakijoista ei tule hetkessä eläkkeenmaksajia

 Saksan kauppakamarin mukaan nyt tulleista turvapaikanhakijoista neljännes on 16–25-vuotiaita eli ammattiin johtavan koulutuksen iässä.

 Münchenissä toimiva koulutusekonomian laitos on verrannut Syyrian koululaisten taitoja vuoden 2011 Pisa-tuloksiin kehittyneissä teollisuusmaissa. Vertailussa olleet syyrialaisnuoret ovat nyt 18-vuotiaita.

 Kahdella kolmesta syyrialaisnuoresta oli vaikeuksia luku- ja laskutaidossa. Saksassa Pisan perustaitorajan alle jäi tuolloin 16 prosenttia koululaisista.

 Saksan kauppakamari kehittää parhaillaan siltakoulutusta, jonka moni turvapaikanhakija tarvitsee ennen varsinaista koulutusohjelmaa.

Goslar

Kun Löwen-apteekin ovi käy, apteekkiharjoittelija Najeeb Sayd Ahmad keskittyy ja ottaa asiakkaaseen katsekontaktin. Sisään tulee vanhempi rouva, joka haluaa kysyä tietoja lääkkeestään.

”Saksassa on ihan eri juttu olla apteekin tiskin takana kuin Syyriassa. Täällä ihmiset haluavat perusteellisia tietoja. Aleppossa pystyin sanomaan, että tässä pillerit, ota kolme kertaa päivässä ja asiakas lähti tyytyväisenä kotiin”, Ahmad sanoo.

31-vuotias Ahmad on juuri sellainen turvapaikanhakija, joka sopii harmaantuvan ja harvenevan Goslarin kaupungin nuorekkaan ylipormestarin pirtaan.

Kristillisdemokraatteja (CDU) edustava Oliver Junk, 40, on toivottanut turvapaikanhakijat lämpimästi tervetulleiksi Goslariin. Toivottaa yhä, vaikka Saksaa ravistelee Kölnin uudenvuoden ahdistelujen kiihdyttämä maahanmuuttokeskustelu.

Pormestari Junk laskee, että väestön vanhenemisen kanssa kamppaileva kaupunki tarvitsee yksinkertaisesti lisää asukkaita. Hän ei odota, että jokaisesta syyrialaisesta leivotaan veronmaksaja, mutta: ”Jos joka kolmas tai edes joka neljäskin jää tänne töihin, se kaikki on kotiinpäin.”

Saksa kuten Suomikin tarvitsee kipeästi työikäisiä maksamaan tulevia eläkkeitä.

Millainen on Junkin johtama Goslar? Se sijaitsee Saksan keskiosassa, Harz-vuoristossa. Kun elettiin vielä jaetun Saksan aikaa, Goslar oli viimeinen kaupunki ennen DDR:n rajaa. Rajakaupunki sai Länsi-Saksalta merkittävää aluekehittämistukea.

Vuotta ennen Berliinin muurin murtumista kaupungin napa, tuhat vuotta toiminut malmikaivos lakkautettiin, minkä jälkeen kaivoksen työntekijöistä osa muutti kaupungista pois. Tyhjiä asuntoja on paljon. Goslarilla on kaunis Unescon maailmanperintöluettelossa oleva vanha kaupunki ja vuoristo vetää turisteja. Kaupungissa on 51 000 ihmistä, joista neljäsosa on yli 65-vuotiaita. Se ei ole Saksassa erityisen suuri osuus. Saksassa sataa työssäkäyvää kohden oli 2014 keskimäärin 31,5 yli 65-vuotiasta. Suomessa luku oli 30,2.

Siksi ylipormestari Junk on erittäin huolissaan siitä, että nuoret lähtevät jo opiskeluvaiheessa pois eivätkä palaa takaisin. Sen sijaan Saksan ennätyksellisenä pakolaisvuonna 2015 Goslariin saapui 1 537 turvapaikanhakijaa.

”Näen tilaisuuden jota ei voi olla käyttämättä. Tietenkään kaikki ei suju helposti, mutta kaiken ytimessä on, miten tulijoiden integraatio hoidetaan.”

Ylipormestarin pääresepti on ollut turvapaikanhakijoiden asuttaminen vapaisiin vuokra-asuntoihin. Urheiluhallit tai koulut eivät ole majoituskäytössä.

Aleppolaisen apteekkarin Najeeb Sayd Ahmadin harjoittelu saksalaisen pikkukaupungin apteekissa on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Ensinnäkään, ei riitä, että hän osaa saksaa jo hyvin vaan apteekkariksi haluavan pitäisi osata myös lääkealan termit saksaksi. Ahmad tuli Saksaan vajaat kaksi vuotta sitten.

”Hän ei ole juuri joutunut Aleppossa kakkostyypin diabeteksen, verenpainetaudin tai kolesterolin kanssa tekemisiin. Syyrialaiset ovat myös nuorempi kansa ja apteekeissa lääkitään muuta kuin vanhenevalle Saksalle kuuluvia elintasosairauksia”, sanoo harjoittelun ohjaaja, apteekkari Philipp Steinecke.

Juuri turvapaikanhakijoiden osaamisen tasosta Saksan johtavat taloustieteilijätkin kiistelevät. Väittelyssä vastakkain ovat DIW-taloustutkimuslaitoksen johtaja Marcel Fratzscher ja juuri eläkkeelle jäänyt Ifo-tutkimuslaitoksen johtaja Hans-Werner Sinn.

DIW:n jo aiemmin tekemien tutkimusten mukaan Saksaan jääneistä turvapaikanhakijoista noin puolet on töissä viiden vuoden kuluttua maahantulostaan. Fratzscher sanoi tammikuun alussa Focus-lehden haastattelussa, että ratkaisevaa on, kuinka Saksan talouselämä ja politiikka luovat koulutuspaikkoja, etenkin oppisopimuksella.

”Yritysten pitää tarjota enemmän työpaikkoja, poliitikkojen täytyy tukea taas yrityksiä taloudellisella tuella ja integraatiokursseilla”, Fratzscher sanoo.

Sinn sanoo, että vain noin joka kymmenennellä syyrialaisella turvapaikanhakijalla on akateeminen koulutus. Yli puolet nuorista syyrialaisista tarvitsee saksalaisesta näkökulmasta lisää koulutusta perustaidoissa.

Goslarissa Löwen-apteekissa on huomattu, että vieraasta kulttuurista tuleva tarvitsee joka tapauksessa paljon työkavereiden apua. Najeeb Sayd Ahmadin koulutukseen saadaan valtiolta tukea, mutta opastus vie aikaa.

”Apteekkimme on suuri. Sanoisinkin muille työnantajille, että tällainen koulutus sopii työyhteisölle, jossa on vähintään parikymmentä työntekijää”, pääapteekkari Jens Kloppenburg kertoo.

Kloppenburgin muistuttaa, että apteekin tiivis työyhteisö on myös saanut arvokkaita asioita. On saatu maistaa syyrialaista ruokaa ja oppia Najeeb Sayd Ahmadin kotimaasta.

”Kun vietimme työntekijöiden joulujuhlaa, hän piti meille kaikille kiitospuheen ja kertoi millaista Aleppossa on. Kenenkään silmät eivät jääneet kuiviksi”, Kloppenburg sanoo.

Hän itse pitää apteekkiharjoittelua ehdottomana päätavoitteenaan. Sen jälkeen odottaa koe, joka määrittelee riittävätkö hänen taitonsa. ”Goslar on pieni, mutta ihmiset ovat korvaamattoman ystävällisiä. Tulevaisuus näyttää, työskentelenkö täällä vai jossakin suuremmassa kaupungissa.”

HS:n Harmaantuva maailma -sarja kertoo, miten maailma muuttuu, kun väestö vanhenee lähes kaikkialla. Voit lukea muut sarjan osat tästä.

CHRISTIAN T JØRGENSEN
Goslarin ylipormestari Oliver Junk toivottaa turvapaikanhakijat tervetulleiksi Goslariin.
Goslarin ylipormestari Oliver Junk toivottaa turvapaikanhakijat tervetulleiksi Goslariin.
CHRISTIAN T JØRGENSEN
Syyrian Alepposta kotoisin oleva Najeeb Sayd Ahmad (vas.) toimii nykyisin apteekkiharjoittelijana pienessä Goslarissa Saksassa. ”Goslar on pieni, mutta ihmiset ovat korvaamattoman ystävällisiä”, hän sanoo.
Syyrian Alepposta kotoisin oleva Najeeb Sayd Ahmad (vas.) toimii nykyisin apteekkiharjoittelijana pienessä Goslarissa Saksassa. ”Goslar on pieni, mutta ihmiset ovat korvaamattoman ystävällisiä”, hän sanoo.
CHRISTIAN T JØRGENSEN
Goslarin ylipormestari Oliver Junk (vas.) toivottaa turvapaikanhakijat tervetulleiksi Goslariin. Hän toivoo, että joka kolmas tai edes joka neljäs turvapaikanhakija jää kaupunkiin töihin.
Goslarin ylipormestari Oliver Junk (vas.) toivottaa turvapaikanhakijat tervetulleiksi Goslariin. Hän toivoo, että joka kolmas tai edes joka neljäs turvapaikanhakija jää kaupunkiin töihin.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!