Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Natsit tappoivat isän ja äidin, islamistit ystävän – ranskalaispsykiatri tuntee traumat ja sanoo maanmiestensä voittaneen terroristit

Boris Cyrulnik on ehkä Ranskan tunnetuin psykiatri. Pariisin marraskuun terrori-iskujen jälkeiset mielenosoitukset saivat hänet toiveikkaaksi. ”Muslimitkin lähtivät osoittamaan mieltään, he olivat rohkeita. Se lähensi Ranskan muslimeja ja ei-muslimeja. Minulle se oli voitto, voitto terrorismista”, hän sanoo.

Ulkomaat
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/8d0068367ee96e8f9a06abb6d148d8f15e74a377-boris.jpg
Psykiatri näyttää, miten terrori-isku selitetään 7-vuotiaalle
Ranskan ehkä tunnetuin traumapsykiatri Boris Cyrulnik näyttää, miten hän selittäisi Pariisin terrori-iskut pienelle lapselle. Toimittaja: Petja Pelli, kuvaus: Mika Ranta, Zacharie Scheurer, leikkaus: Kristiina Marttinen
Fakta

Pariisiin iskettiin viime vuonna kahdesti

 Tammikuussa 2015 Ranskassa kasvaneet ääri-islamistiset veljekset hyökkäsivät satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen Pariisissa ja ampuivat 12 ihmistä.

 Kolmas terroristi ampui vielä yhden poliisin kadulla ja neljä panttivankia juutalaisten kosher-marketissa.

 Marraskuussa äärijärjestö Isisiin kytköksissä olleet terroristit tekivät Pariisissa iskujen sarjan, joka on Ranskan toisen maailmansodan jälkeisen ajan pahin veriteko.

 Ammuskeluissa ja itsemurhapommituksissa kuoli 130 uhria ja 7 terroristia. Suurin tuho syntyi Bataclan-klubilla, johon terroristit hyökkäsivät kesken rock-konsertin.

 Marraskuun iskujen tekijöistä valtaosa asui Ranskassa tai Belgiassa. Osa oli käynyt kouluttautumassa Isisin alueilla.

On olemassa meitä tavallisia ihmisiä, joille tietty määrä menetyksiä ja kärsimystä on yksinkertaisesti liikaa.

Sitten on ihmisiä kuten Boris Cyrulnik. Ranskan ehkä tunnetuin psykiatri istuu Ranskan suurlähetystön sohvalla Helsingin Kaivopuiston laidalla ja puhuu hitaaseen, lämpimään tyyliinsä siitä, kuinka hyvin Ranskalla menee henkisesti. Aina välillä hän naurahtaa karheasti ja silmät tuikkivat.

”Osoitin mieltäni näin, kynä kädessä”, hän sanoo ja nostaa kätensä nyrkkiin. ”Halusimme osoittaa, että lyijykynät ovat vahvempia kuin konekiväärit.”

Mika Ranta
Yksi Ranskan tunnetuimmista psykiatreista Boris Cyrulnik vierailee Suomessa. Cyrulnik näytti Ranskan suurlähetystössä Helsingissä, kuinka hän osoitti mieltään Charlie Hebdo -iskujen jälkeen.
Yksi Ranskan tunnetuimmista psykiatreista Boris Cyrulnik vierailee Suomessa. Cyrulnik näytti Ranskan suurlähetystössä Helsingissä, kuinka hän osoitti mieltään Charlie Hebdo -iskujen jälkeen.

Oli tammikuu 2015, ja terroristit olivat juuri ampuneet hänen hyvän ystävänsä, pilapiirtäjä Wolinskin satiirilehti Charlie Hebdon toimituksessa. Niissä mielenosoituksissa Cyrulnik vielä hieman pettyi. Hän oli toivonut, että rinnalla olisi marssinut Ranskan muslimeja. ”Muslimit pelkäsivät osallistua, ja sitä juuri terroristit toivoivat.”

Terrorismin tarkoitus on aiheuttaa kaaosta ja syventää jakolinjoja, psykiatri selittää. Silloin syntyy tilaa uudelle vallankäyttäjälle. Saapuu ”pelastaja”, joka usein osoittautuu hirviöksi. ” Lenin oli pelastaja, Hitler oli pelastaja, Hamas oli pelastaja”, Cyrulnik luettelee.

Isis lupaa ”pelastaa” Ranskan lähiöiden musliminuoret vain uhratakseen heidät sodalleen.

Cyrulnik, 78, on pohtinut terroria koko ikänsä. Toisin kuin monet muut Ranskan uutisten vakiokasvot, Cyrulnik on myös kokenut sitä.

Hän oli alle kouluikäinen, kun hänen juutalaisvanhempansa antoivat hänet toisten aikuisten huostaan. Isä ja äiti toivoivat, että edes poika välttäisi Ranskan vallanneiden natsien leirit. Pian natsit kuitenkin löysivät pienen Boriksen öisessä ratsiassa, jossa juutalaisia koottiin Bordeaux’n synagogaan junamatkaa varten.

Cyrulnik onnistui välttämään kuolemanraiteet piiloutumalla patjan alle. Molemmat vanhemmat kuolivat natsien käsissä.

Ilta hämärtyy Kaivopuistossa, mutta kaiken nähnyt psykiatri pysyy valoisana. Syy on se, mitä tapahtui Pariisissa marraskuun iskujen jälkeen. Tällä kertaa Cyrulnik ei joutunut pettymään.

”Muslimitkin lähtivät osoittamaan mieltään, he olivat rohkeita. Se lähensi Ranskan muslimeja ja ei-muslimeja. Minulle se oli voitto, voitto terrorismista.”

Tämän vuoksi Cyrulnik kieltäytyy kutsumasta Pariisin iskuja kollektiiviseksi traumaksi. Sellaiseksi hän laskee esimerkiksi sen, kun Saksa murskasi Ranskan armeijan vuonna 1940.

Toki nytkin on paljon yksittäisiä traumatisoituneita ihmisiä. He, jotka ovat menettäneet läheisiään. Tai he, jotka asuvat iskukortteleissa. ”On ihmisiä, jotka eivät suostu astumaan niille jalkakäytäville, koska he näkevät silloin vain kauhua ja verilöylyn. He eivät pysty työskentelemään tai nauramaan. Se on trauman määritelmä.”

Suurin osa ranskalaisista on säilyttänyt toimintakykynsä.

Cyrulnik pitää varmana, että uusia iskuja tullaan vielä näkemään. Silloin hän toivoo, että myös media on oppinut jotakin.

Marraskuussa Ranskan televisio näytti päivätolkulla samoja verisiä kuvia. Se ylläpitää järkytystä. ”Toimittajat olivat hyödyllisiä silloin, kun he yrittivät selittää tapahtunutta ja kertoivat, miten terrorismia vastaan voi puolustautua. Mutta ei ole hyvä ajatus tuijottaa niitä kuvia. Hyvä ajatus on kokoontua yhteen ja puhua, yrittää ymmärtää.”

Ja sitten se tapahtuu. Psykiatri pääsee lempialueelleen.

Cyrulnikin mukaan ihmisen traumansietokykyyn vaikuttaa ratkaisevasti se, millainen on hänen varhainen lapsuutensa. Nujertaminen ja vaientaminen johtavat aikuisena eristäytymiseen, jossa traumat syvenevät. Jos puhetta edeltävä vaihe taas on turvallinen ja sen jälkeen itseilmaisuun kannustetaan, ennuste on hyvä. ”Kun kauhea asia sitten tapahtuu, he kärsivät, mutta säilyttävät luottamuksena. He tietävät, että he voivat pyytää apua, ja joku tulee auttamaan.”

Zacharie Scheurer
Pariisin Gare du Nordin rautatieasemalla pidettiin minuutin mittainen hiljainen hetki Pariisin iskuja seuranneena maanantaina marraskuussa 2015. Psykiatri Boris Cyrulnikin mukaan järkyttävän tapahtuman kohtaaminen ja käsittely yhdessä vertaisten kanssa on ensiarvoisen tärkeää, jotta pysyvää traumaa ei jäisi.
Pariisin Gare du Nordin rautatieasemalla pidettiin minuutin mittainen hiljainen hetki Pariisin iskuja seuranneena maanantaina marraskuussa 2015. Psykiatri Boris Cyrulnikin mukaan järkyttävän tapahtuman kohtaaminen ja käsittely yhdessä vertaisten kanssa on ensiarvoisen tärkeää, jotta pysyvää traumaa ei jäisi.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat