Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vapaustaistelu palasi Varsovan kaduille – kuin tuulahdus 1980-luvulta

Vanhat symbolit kaivettiin esiin, kun hallituksen toimiin suivaantuneet puolalaiset palasivat kaduille puolustamaan demokratiaa.

Ulkomaat
 
Teksti: Suvi Turtiainen Kuvat: Akseli Valmunen
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/30be89b6a3b27a6475b038ac62f087936b3c9d30-2405773-varsova24116_01.jpg
"Valtapuolue haluaa Puolaan diktatuurin"
Varsovassa mielenosoitettiin lauantaina uudistuksia vastaan, joita Puolan kansallismielinen konservatiivihallitus on ajanut läpi pikavauhtia parissa kuukaudessa. Toimittaja: Suvi Turtiainen, kuvaus: Akseli Valmunen, leikkaus: Hannes Nissinen.

Vajaat kolmekymmentä vuotta se kesti, mutta nyt Ewa Szymańskaja, 46, on palannut taistelemaan vapautensa puolesta.

Varhaisteininä hän kantoi repussaan kommunistihallinnon vastaisia lehtisiä ja joutui turvallisuuspoliisin pahoinpitelemäksi. Lauantaina Szymańskaja marssi Puolan lippu kädessä Varsovassa vastustamassa Puolan nykyhallintoa.

”Näyttää, että olemme palaamassa vanhalle tielle”, Szymańskaja sanoo, kun tuhannet ihmiset kerääntyvät hallituksen vastaiseen protestiin.

Vanhalla tiellä hän tarkoittaa Puolan kansallismielisen konservatiivihallituksen tekemiä uudistuksia, joita mielenosoittajat pitävät demokratian vastaisina.

Tunnelma on kieltämättä kuin tuulahdus 1980-luvulta.

Puolan kommunistihallintoa vastaan taistelleen Solidaarisuus-liikkeen symbolit on valjastettu surutta uuteen käyttöön. Lavalla luetaan uskonnollinen teksti, jota käytettiin jo kylmän sodan aikana. Seuraavaksi lauletaan Solidaarisuus-liikkeen vapaustaistelulaulu.

”Demokratia, demokratia!” mielenosoittajat huutavat ja nostavat kaksi sormea pystyyn rauhan merkiksi. Välillä soi John Lennonin kappale Imagine.

Mutta on selvää, että taistelu ja poliittinen tilanne ovat täysin erilaisia kuin totalitaarista kommunismia vastustaneen Solidaarisuuden aikana.

”Vuonna 1989 taistelimme saadaksemme vapauden, nyt yritämme puolustaa sitä”, sanoo Mateusz Kijowski, joka kuuluu useita mielenosoituksia viime viikkoina järjestäneen liikkeen johtohahmoihin.

Akseli Valmunen / HS
Ihmiset kokoontuivat kaduille Puolan pääkaupungissa Varsovassa demokratian puolesta. ”Muistan ajan, kun meitä tarkkailtiin jatkuvasti. En halua sitä takaisin”, Robert Michlewicz, 67, sanoo viitaten kommunismin aikaan.
Ihmiset kokoontuivat kaduille Puolan pääkaupungissa Varsovassa demokratian puolesta. ”Muistan ajan, kun meitä tarkkailtiin jatkuvasti. En halua sitä takaisin”, Robert Michlewicz, 67, sanoo viitaten kommunismin aikaan.

Mielenosoittajat vastustavat uudistuksia, joita Puolan kansallismielinen konservatiivihallitus on ajanut läpi pikavauhtia parissa kuukaudessa.

Hallitus on vaihtanut turvallisuuspalvelun johdon ja ottanut sekä perustuslakituomioistuimen että julkisen median aiempaa tiukempaan poliittisen ohjaukseen.

Nyt valtapuolue valmistelee lakia, joka antaisi viranomaisille aiempaa laajemmat tiedusteluvaltuudet.

Uusi tiedustelulaki oli lauantain mielenosoituksen päähuoli.

Myös EU on säikähtänyt pikavauhtia tehtyjä uudistuksia. Aiemmin tässä kuussa EU-komissio päätti aloittaa tutkimuksen siitä, ovatko Puolan uudistukset oikeusvaltioperiaatteen vastaisia.

Miten Puolasta, jonka piti olla vahvan talouskasvun ja lupaavan demokratiakehityksen mallimaa, tuli koko EU:n huoli?

Yksi syy on tyytymättömyys. Lokakuun vaalit voittanut kansallismielinen Laki ja oikeus (PiS) sai houkuteltua uusia äänestäjiä etenkin nuorista, jotka kokivat jääneensä osattomiksi Puolan talouskasvusta.

Nuorisotyöttömyys on yli 20 prosenttia ja pätkätyöt tavallisia.

Akseli Valmunen / HS
Anna Kiermut osallistui hallituksen vastaiseen mielenosoitukseen Puolan pääkaupungissa Varsovassa.
Anna Kiermut osallistui hallituksen vastaiseen mielenosoitukseen Puolan pääkaupungissa Varsovassa.

Aiemmin kiihkokansallismielisenä tunnettu PiS kävi maltillisen vaalikampanjan, joka keskittyi perheiden ja eläkeläisten etujen parantamiseen.

Vaalien jälkeen puolue on jättänyt vaalilupaukset syrjään ja keskittynyt ottamaan yhteiskunnallisia instituutioita poliittiseen hallintaan. Päätöksiä runnotaan läpi nopeasti ilman laajaa keskustelua, koska PiS:llä on enemmistö parlamentissa.

”Vaarana on, että he luovat enemmistön diktatuurin”, Kijowski sanoo.

Perinteisesti PiS:n tukijoita ovat olleet Puolan ”raamattuvyöhykkeen” katoliset maaseudun asukkaat. Varsovan mielenosoituksessa heitä ei näy. Pakkasessa värjöttelee niitä, jotka ovat hyötyneet talouskasvusta.

”Viimeiset kahdeksan vuotta ovat koko Puolan historian parhaat”, sanoo mielenosoitukseen saapunut Krystyna Plasota, 67.

Hän äänesti vaaleissa Kansalaisfoorumia (PO), joka johti Puolaa vuodesta 2007 viime lokakuun vaaleihin asti.

”Ei meidän tarvitse olla rikkaita. Vapaus on tärkeämpää.”

Valtaosa mielenosoittajista on keskiluokkaisia kaupunkilaisia ja keski-iän ylittäneitä.

Ikäjakauma selittää myös Solidaarisuus-liikkeen symboleiden uusiokäyttöä. Mielenosoittajat olivat nuoria aikuisia, kun Solidaarisuus nousi vastarintaan kommunistihallintoa vastaan.

”Mutta meidän sukupolvemme on hyvin jakautunut”, sanoo 68-vuotias Anna Kiermut.

Hänen rinnassaan on ”huonoin puolalainen” -merkki. Se viittaa nimitykseen, jolla PiS:n johtaja Jaroslaw Kaczyński on kutsunut mielenosoitusliikkeen osallistujia.

Kaczyński ei toimi pääministerinä eikä presidenttinä, mutta Puolassa pidetään selvänä, että hän johtaa maata kulisseista. Hän on myös mielenosoittajien suurin vihollinen. Pääministeri Beata Szydlosta ei puhu kukaan.

Akseli Valmunen / HS
Marianna Miller, 90, (kesk.), Stefania Zamęcka (vas.) ja Bożena Dabrowska (oik.) osoittivat lauantaina Varsovassa mieltä demokratian puolesta. Miller oli lähtenyt mukaan, koska muisti vanhat varoitukset Puolan nykyisestä vahvasta miehestä, kansallismielisen Laki ja oikeus -puolueen johtajasta Jaroslaw Kaczyńskista.
Marianna Miller, 90, (kesk.), Stefania Zamęcka (vas.) ja Bożena Dabrowska (oik.) osoittivat lauantaina Varsovassa mieltä demokratian puolesta. Miller oli lähtenyt mukaan, koska muisti vanhat varoitukset Puolan nykyisestä vahvasta miehestä, kansallismielisen Laki ja oikeus -puolueen johtajasta Jaroslaw Kaczyńskista.

”Olen täällä, koska jo Kaczyńskien isä varoitti, ettei hänen poikiaan pidä päästää valtaan”, 90-vuotias Marianna Miller sanoo ihmisjoukon puserruksessa.

Hän viittaa Jaroslaw Kaczyńskiin ja tämän veljeen Lechiin, joka toimi Puolan presidenttinä ennen kuolemaansa Smolenskin lentoturmassa vuonna 2010.

PiS:n tavoitteena on korjata virheet, joita Puolassa on heidän mielestään tehty kommunismin kaatumisen jälkeen. Lisäksi hallitus haluaa lisätä kansallismielistä kulttuurituotantoa.

Kaiuttimista kuuluu Unkarista kutsuttujen vieraiden varoitukset. Älkää antako Puolassa tapahtua samaa kuin Unkarissa, on viesti.

Vuonna 2010 alkaneella valtakaudella Unkarin pääministeri Viktor Orbán on keskittänyt median ja oikeuslaitoksen valtapuolueen hallintaan. Puolan uudistukset ovat noudattaneet samaa kaavaa. Kaczyńskilla ja Orbánilla on läheiset suhteet, ja Kaczyński on ilmoittanut ihailevansa Unkarin mallia.

Unkarin tie on myös EU:n huoli. Se osoitti, että EU-maa voi kääntää selkänsä demokratialle. Jos Puola tekee saman, Unkaria ei enää voi kutsua poikkeustapaukseksi. Silloin unionin koko arvopohja on vaarassa.

Silloin kun entiset itäblokin maat vasta pyrkivät EU:n jäseniksi, unionilla oli keinoja vaikuttaa niiden demokratiakehitykseen. Nyt EU:n päätös tehdä selvitys Puolan oikeusvaltion tilasta uhkaa kääntää puolalaiset Brysseliä vastaan.

15-vuotias mielenosoittaja Hanna Kubaszewska pelkää EU:n toimien heikentävän suhteita muihin maihin. Hän vastustaa maan hallituksen päätöksiä, mutta uskoo, että niistä noussut kohu saattaa olla parasta, mitä Puolalle on hetkeen tapahtunut.

Ihmiset ovat taas kiinnostuneita siitä, mitä poliitikot tekevät.

Akseli Valmunen / HS
Puolan pääkaupungissa Varsovassa ihmiset kokoontuivat kaduille demokratian puolesta.
Puolan pääkaupungissa Varsovassa ihmiset kokoontuivat kaduille demokratian puolesta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat