Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Syyriaan haetaan taas rauhaa, mutta sodan takapirujen riidat seisovat edistyksen tiellä

Ulkomaat
 
DENIS BALIBOUSE / Reuters
YK:n nimittämä erikoislähettiläs Staffan de Mistura on kutsunut Syyrian sodan osapuolet Geneven neuvotteluihin.
YK:n nimittämä erikoislähettiläs Staffan de Mistura on kutsunut Syyrian sodan osapuolet Geneven neuvotteluihin. Kuva: DENIS BALIBOUSE / Reuters
Poiminta

Rauha vielä kaukana

 Syyrian sodan loppuminen olisi luonnollisesti loistava uutinen syyrialaisille itselleen, jotka ovat kärsineet sodasta jo yli viiden vuoden ajan.

 Väkivallan loppumisella olisi samalla hyviä vaikutuksia myös Euroopalle. Pakolaisvirta kohti Eurooppaa pienenisi ja terrorismin uhka vähenisi, jos esimerkiksi terroristijärjestö Isis ja sen kannatus saataisiin kitkettyä.

 Rauhan saamiseksi Syyriaan ja terroristijärjestöjen tuhoamiseen tulee kuitenkin kulumaan vielä pitkä aika.

Syyrian rauhanneuvottelut alkavat tänään perjantaina Genevessä, vaikka kaikki osapuolet eivät ole suostuneet saapumaan paikalle.

Saudi-Arabian tukema oppositioryhmä ilmoitti torstaina, ettei se suostu neuvottelemaan ennen kuin sen ennakkovaatimuksiin on suostuttu. Oppositio vaatii, että saarrettuihin kaupunkeihin pitää päästää humanitaarista apua.

”Emme ole huomenna Genevessä”, ryhmän puheenjohtaja Riad Hijab sanoi torstaina arabikanava Al-Arabiyalle. ”Saatamme mennä sinne, mutta emme astu neuvotteluhuoneeseen ennen kuin vaatimuksiimme on suostuttu.”

Samaan aikaan Syyrian tilannetta tarkkaileva järjestö Syrian Observatory for Human Rights kertoi 54 siviilin kuolleen vuorokauden sisällä todennäköisesti Venäjän tekemissä ilmaiskuissa.

YK:n mukaan neuvottelujen alkamista ei kuitenkaan aiota lykätä. Neuvottelujen lykättiin jo kertaalleen maanantailta perjantaille.

Vielä torstaina oli epäselvää sekin, ketkä kaikki mutkikkaan konfliktin osapuolet oli kutsuttu paikalle. Kyse on kolmannesta kerrasta, kun Syyrian viisi vuotta jatkunutta sotaa yritetään ratkaista neuvotteluilla.

Se tiedetään, että tiistaina YK:n erityislähettiläs Staffan de Mistura lähetti joukolle kilpailevia syyrialaisia poliitikoita ja sotilasjohtajia kutsun saapua Geneveen, kertoi The New York Times.

Misturan mukaan vieraslista oli liian ”arkaluonteinen” paljastettavaksi. Hän ei edes odottanut muodollista vastausta kutsun saaneilta, vain heidän saapumistaan paikalle Sveitsiin.

Senkin Mistura paljasti, etteivät konfliktin osapuolia edustavat vieraat istu mahdollisissa neuvotteluissa kasvokkain saman pöydän ääressä. Ryhmille on järjestetty erilliset huoneet.

Eikä ratkaistavana ole vain Syyrian sota vaan monet siihen kytköksissä olevat lieveilmiöt, jotka tulehduttavat maailmanpolitiikkaa: Venäjän ja länsivaltojen kiristyneet suhteet. Saudi-Arabian ja Iranin yhä vaarallisemmaksi käyvä nokittelu. Jihadistijärjestö Isisin nousu. Lähi-itää ja Eurooppaa ravisteleva historiallinen pakolaiskriisi.

Jos Geneve 3:ksi kutsutut neuvottelut kaikesta huolimatta käynnistyvät joko perjantaina tai myöhemmin, niin mistä siellä puhutaan? Miten vyyhtiä lähdetään purkamaan?

Kaikki alkaa keskinäisellä luottamuksen rakentamisella, arvioi konfliktinhallintajärjestö CMI:n asiantuntija Hussein al-Taee.

”Venäjää ja Syyrian hallitusta pyydetään lopettamaan tiettyjen alueiden pommitus ja lopettamaan saarto, jotta humanitaarinen apu saataisiin perille. Oppositiota pyydetään lopettamaan kranaattituli tietyille alueille. Ehkä puhutaan myös vankien vaihdosta.”

Pienistä alueellisista tulitauoista sopiminen olisi al-Taeen mukaan ”terve alku”, jonka jälkeen voitaisiin siirtyä isompiin kysymyksiin.

Yksi keskeisistä ongelmista neuvotteluissa on opposition hajanaisuus.

Opposition rivejä yritettiin suoristaa joulukuussa Riadissa pidetyssä konferenssissa. Tämän jälkeen Venäjä kuitenkin kutsui osan oppositioryhmistä vierailulle Moskovaan. Osa oppositiosta ilmoitti, etteivät Moskovassa vierailleet edusta enää Syyrian oppositiota vaan itseään.

”Venäjä on yrittänyt löytää itselleen myötämielisimmän ja samalla Syyrian hallintoon mahdollisimman myötämielisesti suhtautuvan opposition. Venäjän näkemyksen mukaan neuvotteluissa pitää saada nopeita ratkaisuja. Venäjän ajatus on, että oppositio puhuisi hallituksen kanssa suoraan Damaskoksessa”, al-Taee kertoo.

Syyrian hallinto ja Venäjä pitävät kaikkia aseellista vastarintaa käyviä oppositioryhmiä terroristijärjestöinä. Länsivallat arabiliittolaisineen taas tukevat muun muassa Vapaan Syyrian armeijaa.

Mitkä ovat osapuolten vaatimukset?

Syyrian hallitus todennäköisesti vaatii kaiken aseellisen vastarinnan lopettamista ja sitä, että hallinto saa jatkaa vallassa ainakin siirtymäkauden jälkeen pidettäviin vaaleihin saakka.

Oppositioryhmistä käytännössä kaikki vaativat presidentti Bashar al-Assadin eroa. Siihen yksimielisyys päättyykin.

Millainen Syyria siirtymäkauden jälkeen rakennetaan? Mitä vanhan hallinnon instituutioita jää jäljelle ja ketkä niitä hallitsevat? Pysyykö Syyria eheänä vai irtautuuko esimerkiksi kurdialue omaksi autonomiakseen? Näistä asioista oppositio ei ole saavuttanut yksimielisyyttä.

Al-Taeen mukaan alueellisista tulitauoista voi olla helppoakin sopia, mutta tämä ei riitä ratkaisemaan Syyrian konfliktia. Ongelma on siinä, että käytännössä kaikki sodan osapuolet ajavat jonkin alueellisen vallan kuten Turkin, Iranin tai Saudi-Arabian etuja.

”Syyrian neuvotteluissa edetään vain, jos taustalla toimivat valtiot pystyvät sopimaan keskenään siitä, miten intressit jaetaan”, al-Taee sanoo.

Sama koskee alueen ulkopuolisia voimia, joilla on myös omia intressejään Syyriassa – Venäjää, EU:ta ja Yhdysvaltoja.

”Syyrian tilanne voidaan ratkaista vain, jos suurvallat ja alueelliset vaikuttajat sopivat riitansa.”

Venäjä on Syyrian pitkäaikainen liittolainen Lähi-idässä. Syyrian Tartuksessa sijaitsee Venäjän ainoa Välimeren laivastotukikohta.

Yhdysvalloilla taas on läheiset suhteet moniin Syyrian oppositiovoimiin ja niitä tukeviin sunnalaisiin öljyvaltioihin. EU:n akuutit intressit Syyriassa liittyvät ennen kaikkea pakolaiskriisiin, joka koettelee raskaasti Euroopan maita.

Venäjän ja Turkin välit ovat hyytävät. Länsivaltojen ja Venäjän suhteet ovat Ukrainan sodan vuoksi pahimmat sitten kylmän sodan.

Vasta kun keskinäinen kyräily sammuu ja osapuolten varjonyrkkeily Syyrian sodassa saadaan loppumaan, voidaan ryhtyä yhdessä ratkaisemaan varsinaista ongelmaa.

Ongelman nimi on Isis.

Jos Geneve 3 pääsee käynnistymään, onko neuvottelijoiden pöydällä liiankin iso kakku?

Näin voi olla, mutta al-Taee antaa optimistisen esimerkin suuresta ja monimutkaisesta ongelmavyyhdestä, jossa diplomatia onnistui: viime kesänä solmittu historiallinen sopimus Iranin ydinohjelmasta.

Pitää muistaa, että Iran-neuvottelut kestivät viisi vuotta.

Suomi-Syyria yhdistys
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat