Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Lapsen hengen hinta: 275 euroa

Ulkomaat
 
Jenni Virtanen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n ulkomaantoimituksen esimies.

300 dollaria eli 275 euroa. Sen verran maksaa lapsen vieminen kumiveneessä Kreikkaan Turkin Izmiristä.

HS tapasi sotaa paenneita ja epätoivoisia syyrialaisia rannan oliivilehdossa odottamassa vaarallista merimatkaa. Edellinen kumivene oli kaatunut, ja läpimärät pikkulapset odottivat seuraavaa kyytiä. Yö rannalla oli ollut kylmä.

Myös Ylen Ulkolinja kävi samoilla rannoilla ja seurasi perheiden matkaa meren yli. Dokumentti on nähtävissä vielä Yle Areenassa.

Veneeseen on helppo kuvitella oma lapsensa, sukulaisensa ja ystävänsä. Missä tilanteessa olisimme itse paossa? Kärsimys ahdistaa niin, että moni kääntää katseensa mieluummin pois.

Viikko on kulunut Euroopassa pikakelauksella. Ei ole kulunut päivääkään ilman uutta linjausta pakolaisasiaan.

Tuorein uutinen on karkotettavien määrä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saa Ruotsissa arviolta 60 000–80 000 viime vuonna turvapaikkaa hakeneista. Suomessa vastaava luku on noin 20 000.

Tanska päätti laista, jonka turvin se voi takavarikoida turvapaikanhakijoiden omaisuutta. Laissa kiristettiin myös asumisehtoja, kansalaisuuden saamista sekä perheenyhdistämistä.

EU-puheenjohtajamaa Hollanti tarjosi ratkaisuksi Kreikkaan ilman tarvittavia asiakirjoja saapuvien palautusta Turkkiin. Esityksessä EU-maat ottaisivat Turkin leireiltä noin 200 000 pakolaista vuosittain.

Ranskassa oikeusministeri Christiane Taubira erosi ilmeisesti kansalaisuuslakia koskeneen riidan vuoksi. Ranska haluaa viedä kansalaisuuden terrorismista tuomituilta. Ja jos kansalaisuuden vienti ei onnistu, voidaan esimerkiksi äänioikeutta rajoittaa.

Samantyyppistä lakialoitetta puuhataan myös Saksassa.

Ranskan ja Saksan lakihankkeet kertovat peloista, joita suuret tulijamäärät ovat voimistaneet.

Nykyisessä pakolaisuudessa ja siirtolaisuudessa pätevät samat lainalaisuudet kuin muuttoliikkeissä aiemmin. Jos ihmiset voisivat jäädä koteihinsa, he jäisivät. Toisaalta jos ihmisillä on toivoa paremmasta, he lähtevät. Osa pakenee hengen hädässä, osa yrittää onneaan. Osa haluaa hyvää, osa pahaa. Yhtä kaikki, he ovat kumivenematkan päässä Euroopasta.

Euroopan maat, Suomi mukaan lukien, ovat lähteneet keskinäiseen imagokilpailuun, jossa menestyy mahdollisimman luotaantyöntävä maa. Osa ratkaisuista venyttää ihmisoikeussopimusten pykäliä.

Toisaalta muuta tietä ei näytä olevan. Euroopan unionin yhteinen päätöksenteko on jumissa. Kaiken kattavia ratkaisuja ei ole eikä ehkä tulekaan.

Mitä tapahtuu sillä välin Turkin rannoilla ja Syyriassa?

Kreikkaan on alkuvuonna paennut yli 50 000 ihmistä. Mukana on tuhansia lapsia.

Hollannin ehdotus tarkoittaisi pahimmillaan hengenvaarallista kumivenematkaa ja ihmisten lähettämistä bumerangina takaisin Turkkiin, joka ei ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ole turvallinen pakolaisille.

Syyriaan paluu ei myöskään näytä mahdolliselta. Pommitukset ovat kiivaita ja kohdistuvat myös kapinalliskaupunkeihin jääneisiin siviileihin. Rauhanneuvottelut rakoilevat ennen kuin ovat päässeet alkuun.

Lapsen hengen hinta on tänään 275 euroa. Syyrialaisperhe on jättänyt kotinsa kolme kertaa. Maallisella omaisuudella ei ole niin väliä, mutta nämä lapset. Jos he edes saisivat toivoa. Tämä perhe pääsi Saksaan asti – toistaiseksi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat