Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Lech Wałęsa HS:n haastattelussa: ”Puolan uusi johto yrittää vallankumousta”

Vapaustaistelun ikoni palautettiin parrasvaloihin, kun Puola pelästyi demokratiansa puolesta.

Ulkomaat
 
Akseli Valmunen / HS
Lech Wałęsa kertoi HS:lle toimistollaan Gdanskissa olevansa valmis taisteluun, jos hänen perintönsä on uhattuna.
Lech Wałęsa kertoi HS:lle toimistollaan Gdanskissa olevansa valmis taisteluun, jos hänen perintönsä on uhattuna. Kuva: Akseli Valmunen / HS
Kuka?

Sähköasentaja ja rauhannobelisti

 Lech Wałęsa syntyi Puolan Popowossa vuonna 1943. Asuu Gdańskissa.

 Naimisissa Danuta Wałęsan kanssa. Heillä on kahdeksan lasta.

 Työskenteli sähköasentajana Gdańskin telakalla, josta nousi Solidaarisuus-liikkeen johtoon.

 Palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla 1983.

 Puolan presidentti 1990–1995.

Gdańsk

Puolan vapaustaistelun ikoni löytyy ruostunutta laivan runkoa muistuttavan museon toisesta kerroksesta.

Kättelylle tai jaarittelulle ei ole aikaa. Hän jyrähtää haastattelun käyntiin.

”Ensimmäinen kysymys!”

EU on huolissaan Puolan oikeusvaltiosta. Tuhannet ihmiset osoittavat mieltään harva se viikko hallitusta vastaan ja demokratian puolesta.

Mitä Puolassa oikein tapahtuu?

”Puolan uusi johto yrittää vallankumousta”, Lech Wałęsa sanoo HS:lle museossa sijaitsevassa toimistossaan Gdańskissa.

”He haluavat purkaa nykyisen järjestelmän.”

Wałęsa oli kommunismista vapautuneen Puolan ensimmäinen presidentti.

Nyt maailmankuulu demokratiataistelija on palautettu parrasvaloihin, sillä historia ei päättynytkään vuoteen 1989.

Puhe vallankumouksesta saattaa olla ennenaikaista, mutta on selvää, että Puola on ottanut uuden suunnan 27 vuotta sen jälkeen, kun Wałęsan johtama Solidaarisuus-liike ja muut oppositioryhmät neuvottelivat Puolan ulos neuvostovallan alta.

Nyt pelkona on, että uusi suunta on pois demokratiasta ja EU:n yhteisistä arvoista kohti vanhoja demoneita: vallan keskittämistä yhdelle puolueelle ja sananvapauden rajoittamista.

Lech Wałęsaa tarvitaan taas. Kalenteri on täynnä haastatteluja.

HS:n haastattelua edeltävänä iltana Wałęsa esiintyi tunnetun toimittajan Tomasz Lisin televisiolähetyksessä. Ohjelma oli Lisin viimeinen. Hän sai potkut televisiosta osana Puolan uuden kansallismielisen oikeistohallituksen mylläystä, jossa julkisen palvelun media ja merkittävä perustuslakituomioistuin on otettu poliittiseen ohjaukseen.

Myös valtionyhtiöiden ja turvallisuuspalvelujen johtoa on vaihdettu sen jälkeen, kun Laki ja oikeus (PiS) nousi valtaan marraskuussa.

”Se, mitä Puolan uusi hallitus tekee, on vaarallista”, Wałęsa sanoo.

Hän on tyytyväinen, kun EU päätti käynnistää selvityksen siitä, ovatko Puolan hallituksen kiistanalaiset uudistukset oikeusvaltioperiaatteen vastaisia.

”Olemme osa yhteisöä, ja joka yhteisöllä – jopa kanarianlintujen yhteisöllä – on omat sääntönsä, joita pitää noudattaa.”

Wałęsa kaipaa nykyistä vahvempaa Eurooppaa. Esimerkiksi pakolaiskriisissä joka maa ajattelee itsekkäästi omaa etuaan eikä EU saa aikaan yhteistä siirtolaispolitiikkaa.

”Euroopan pitää olla tärkein ja valtioiden sille alisteisia.”

Wałęsan mukaan Puola on kriisissä, joka koskee koko Eurooppaa. Perusongelma on yhteisen arvopohjan puuttuminen.

”Aiemmin Euroopan arvoperustana oli kristinusko, joka yhdisti meitä. Sitten tuli kommunismi ja muut ideologiat”, Wałęsa sanoo.

”Nyt meillä ei ole mitään yhteistä arvopohjaa. Minkä arvojen pohjalta kasvatamme nuoret?”

Hänen mielestään EU:n peruskirja ei riitä. Tarvitaan tarkempi yhteinen julistus.

Wałęsan toimistossa puolalaispaavi Johannes Paavali II katsoo seinältä. Ikkunasta näkyvät Gdańskin nostokurjet. Wałęsan johtamien telakkatyöläisten taistelu 1980-luvulla kommunismia vastaan alkoi Gdańskin satamakaupungista. Katolinen kirkko tuki liikettä.

Linda Jakobson
Solidaarisuus-liikkeen johtaja, Gdańskin telakkatyöläisten lakkokenraali Lech Wałęsa puhui Varsovassa 30. maaliskuuta 1981.
Solidaarisuus-liikkeen johtaja, Gdańskin telakkatyöläisten lakkokenraali Lech Wałęsa puhui Varsovassa 30. maaliskuuta 1981.

Vanhan telakan paikalle puuhataan nyt ostoskeskusta. Puolan siirtyminen markkinatalouteen kaatoi Gdańskin telakan mutta synnytti ostovoimaisen keskiluokan.

Nyt Puolan tyytymätöntä kansanosaa ovat ostoskeskusten kauppojen ja ravintoloiden nuoret työntekijät.

Palkat ovat länsimaita selvästi pienempiä ja pätkäsopimukset yleisiä, vaikka Puolan talouskasvu on ollut Euroopassa huippuluokkaa. PiS sai vaaleissa uusia äänestäjiä etenkin nuorten joukosta.

”Minut kutsutaan yhä ympäri maailmaa puhumaan lakkoileville työläisille. Ihmisillä on aina samat kaksi huolta: talousjärjestelmä ja demokratia.”

Wałęsan mukaan nämä pitää neuvotella uudestaan, kunhan EU:n arvopohja saadaan kuntoon.

”Tämä ei ole niin vaarallista kuin miltä se kuulostaa. Kukaan ei halua päästää irti demokratiasta. Kapitalismistakin voisi jäädä 95 prosenttia.”

Wałęsalla on yhä vaikutusvaltaa nimenomaan symboliarvonsa vuoksi. Muhkeat viikset ovat harmaantuneet, mutta johtajakarismasta näkyy yhä välähdyksiä. Hänet valittiin Solidaarisuuden johtoon persoonansa vuoksi, ei suurena ajattelijana.

”Solidaarisuus-johtajat myöntävät, että Wałęsa on pikemminkin intuitiivinen kuin intellektuelli. Hän väittää uhmakkaasti, ettei ole eläessään lukenut vakavasti otettavaa kirjaa”, kuvaili aikakauslehti Time työläisjohtajaa nimittäessään hänet ”vuoden mieheksi” 1981.

Legenda syntyi aikana, jolloin kommunistijohto nujersi Solidaarisuutta kovalla kädellä. Wałęsa esitti itseään itsestään kertovassa elokuvassa vuonna 1981. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1983. Viimeistään se teki hänestä tunnetun koko maailmassa.

Kun kommunistijohto oli valmis neuvottelemaan opposition kanssa 1980-luvun lopussa, se kääntyi Wałęsan puoleen.

Maine kantoi hänet presidentiksi vuonna 1990, mutta kansa pettyi. Wałęsa jäi yhden kauden presidentiksi.

Nykyään Wałęsa jakaa Puolaa.

Osalle puolalaisista hän on kommunistien kätyri. Walesaa on väitetty 1990-luvulta alkaen kommunistien yhteistyökumppaniksi, joka toimi peitenimellä ”Bolek”. Hän on jälleen kerran luvannut vastata vakoojasyytöksiin lähiviikkoina pidettävässä keskustelutilaisuudessa.

Toisille 72-vuotias Wałęsa on kuin rasittava sukulaissetä: tärkeä perheen historian kannalta, mutta vitsejä ei aina jaksaisi. Wałęsaa on arvosteltu homofobisista kommenteista.

Nykyään vanhan telakkatyöläisen into kohdistuu sosiaaliseen mediaan. Sähköasentajan työt ovat vaihtuneet kosketusnäyttöön. Vieraiden kanssa otetaan tabletilla yhteiskuva, jonka Wałęsa lataa heti Wykop-blogiinsa.

Mutta monelle Puolassa ja koko Euroopassa Wałęsa on yhä muistutus taistelusta vapauden puolesta. Hän oli tarpeeksi rohkea noustakseen totalitaarista valtiota vastaan.

Esimerkki kannusti myös muita. Solidaarisuus-liikkeeseen liittyi lopulta 10 miljoonaa puolalaista. Telakkatyöläisten lakkoilu kommunistijohtoa vastaan näytti koko maailmalle, ettei mitään työläisten paratiisia ollutkaan.

Puolassa hallituksenvastaisissa mielenosoituksissa on viime viikkoina marssinut etenkin Wałęsan sukupolvi: ihmiset, jotka kokivat totalitaarisen kommunismin ja sen vastaisen taistelun. Solidaarisuus-symbolit on palautettu käyttöön. Puolassa mielenosoituksia on kutsuttu ”harmaahapsien protestiksi”.

Wałęsa itse pitää niitä eliitin protesteina. ”Suuret kansanjoukot odottavat vielä ja katsovat, mitä hallitus tekee. Ehkä kesällä hekin liittyvät joukkoon.”

Akseli Valmunen / HS
Lech Wałęsa pitää nykyisiä mielenosoituksia vielä eliitin kapinana.
Lech Wałęsa pitää nykyisiä mielenosoituksia vielä eliitin kapinana.

Kukaan ei tunnu tietävän, mitä hallitus kiistanalaisilla uudistuksillaan tavoittelee. Hallitus on ilmoittanut korjaavansa virheet, joita Puolassa on kommunismin jälkeen tehty.

Ilmassa on kostonhalua. PiS haluaa eroon vihollisistaan ja entisistä kommunisteista. Solidaarisuus-liikkeen edustaja kannatti anteeksiantoa pyöreän pöydän neuvotteluissa vuonna 1989, mikä jätti monet kommunistieliitin jäsenistä hyvään asemaan.

Wałęsa pitää Puolan hallituksen suuntaa vaarallisena etenkin, jos tavoitteena on vain vallan haaliminen PiS:lle. Wałęsa antaa hallitukselle vielä mahdollisuuden vaihtaa suuntaa ennen liittymistä protestijoukkoihin.

”Mutta jos he tuhoavat minun perintöni, olen valmis taisteluun.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat