Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Internet on yhä vain haave neljälle miljardille ihmiselle

Maailmassa enemmistöllä ei ole pääsyä verkkoon

Ulkomaat
 
Tiksa Negeri / Reuters
Etiopialaisnainen puhui kännykällä marraskuussa. Valtiollinen telemonopoli järjesti tarjouskilpailun, jonka tarkoituksena oli laajentaa matkapuhelinverkon kuuluvuutta maassa yli 70 prosentilla.
Etiopialaisnainen puhui kännykällä marraskuussa. Valtiollinen telemonopoli järjesti tarjouskilpailun, jonka tarkoituksena oli laajentaa matkapuhelinverkon kuuluvuutta maassa yli 70 prosentilla. Kuva: Tiksa Negeri / Reuters

Vaikka internetin käyttäjien määrä on vuosikymmenessä yli kolminkertaistunut noin 3,2 miljardiin ihmiseen, ei neljällä miljardilla ole edelleenkään mahdollisuutta päästä verkkoon. Kehittyneissä maissa saattaa helposti unohtua sekin, ettei kahdella miljardilla ihmisellä ole matkapuhelinta eikä kuudella miljardilla ole nopeaa laajakaistaa.

Tiedot selviävät Maailmapankin tuoreesta raportista, jossa selvitettiin digitalisaation merkitystä kehitykselle.

”Nettiyhteydet ovat monissa maissa vielä erittäin kalliita, osa maista on kaukana rannikoiden kaapeleista ja osa on suuria ja harvaan asuttuja maita. Paljon on tehty myös poliittisia virheitä kuten pitäytyminen valtiollisissa monopoleissa tai verottamalla liiallisesti”, listaa internetin leviämisen estäviä syitä yksi raportin päätekijöistä, tohtori Tim Kelly.

YK:n kunnianhimoisena tavoitteena kuitenkin on, että vuoteen 2020 mennessä kaikki pitäisi saada sopuhintaisen netin äärelle. Tavoitteen toteuttaminen maksaisi arvioiden mukaan noin 500 miljardia dollaria. Kelly ei tavoitteen onnistumiseen usko.

”Tavoite on erittäin hankala toteuttaa, enkä olisi sellaista asettanut itse”, Suomessa perjantaina vieraillut Kelly arvioi.

Raportin toinen päätekijöistä, varajohtaja Deepak Mishra puolestaan muistuttaa, että internetin käyttäjien määrä lisääntyy nykyisin noin 5-7 prosentilla vuosittain. Vauhti ei riitä millään siihen, että YK tavoite saavutettaisiin 2020 mennessä.

”Lisäksi rikkaissakin maissa on paljon niitä, jotka eivät edes halua internetiä syystä tai toisesta. Tulevaisuudessa realistisempi tavoite voisi olla, että 80-90 prosenttia ihmisistä pääsisi netin äärelle”, Mishra sanoo.

Informaatioteknologian leviämisessä kyse on paljosta muustakin kuin siitä, että kansalaiset pääsevät esimerkiksi Facebookiin. Teknologia kun tarjoaa kansalaisille esimerkiksi parempia terveys- ja koulutuspalveluja ja mahdollistaa talouskasvun lisäämisen tehokkuutta parantamalla. Mishra kertoo konkreettisen kasvuesimerkin Vietnamista.

”Mitä köyhempi ja vähemmän verkottunut maa on, sitä enemmän sillä on taloudellisia kasvumahdollisuuksia informaatioteknologian avulla. Esimerkiksi Vietnamissa ne maatilat, joilla oli nettiyhteys, olivat 3,6 kertaa tuottavampia kuin ne, jotka eivät olleet internetin äärellä. Kasvupotentiaali on erittäin suurta”, Mishra sanoo.

Maailmanpankki on huolestunut siitä, että esimerkiksi internet-yhteyksien puuttuminen köyhistä maista eriarvoistaa maailmaa entisestään ja niin sanottu ”digikuilu” maiden välillä syvenee. Myös maiden sisällä ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa sen mukaan, pääsevätkö he hyödyntämään informaatioteknologiaa vai eivät. Huonoimmassa asemassa ovat syrjäseuduilla asuvat köyhät ja vanhemmat naiset.

Maailmanpankin raportissa muistutetaan, ettei informaatioteknologia yksin riitä nostamaan köyhiä maita kurjuudesta. Ellei maassa ole esimerkiksi kunnollista koulutusjärjestelmää, terveydenhuoltoa tai kansalaisilla lukutaitoa ei kännykän nettiyhteydellä voi maailmaa paljon parantaa.

Hyviä esimerkkejä teknologian mahdollisuuksista auttaa on kuitenkin lukemattomia. Esimerkiksi Tansaniassa ja Keniassa on otettu käyttöön mobiiliraha, jonka avulla ihmiset voivat maksaa ja ottaa jopa lainoja kännykän avulla.

Vuosia ulkoministeriön kehitysprojektissa Tansaniassa viettänyt Kristiina Lähde muistuttaa, että informaatioteknologian hyödyistä huolimatta teknologian tuominen kehittymättömille alueille voi tuoda mukanaan myös ongelmia.

”Lainojen vuosikorot saattavat olla yli sata prosenttia, minkä merkitystä kansalaiset eivät välttämättä ymmärrä. Vaarana on, että ihmisistä tulee rahanlähde, jonka tuotot menevät pyramidin huipulle”, Lähde sanoo.

Myös kiinalaiset ovat haistaneet mahdollisuuden toimia Afrikan toistaiseksi melko kehittymättömillä informaatioteknologiamarkkioilla. Lähde kertoo olleensa todistamassa, kuinka kiinalainen laitevalmistaja Huawei tarjosi Tansanialle verkkoteknologiaansa.

”Kiinalaiset lupasivat, että heidän teknologiansa ansiosta maassa ei tultaisi näkemään arabikevättä. He kertoivat myös voivansa hallita sosiaalista mediaa ja esimerkiksi muuttamaan viestejä haluttuihin muotoihin”, Lähde kertoo.

Noor Khamis / Reuters
Brian Ochieng odotti M-Pesa-mobiilirahalla toimivaan käytettyjen vaatteiden kauppaansa asiakkaita Nairobissa joulukuussa 2014.
Brian Ochieng odotti M-Pesa-mobiilirahalla toimivaan käytettyjen vaatteiden kauppaansa asiakkaita Nairobissa joulukuussa 2014.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat