Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

EU:n energialain­säädäntö menee uusiksi – ilmasto­komissaarin mukaan Suomesta on hyvä ottaa mallia

EU:n energia- ja ilmastoasioista vastaava komissaari Miguel Arias Cañete vääntää EU-maiden välille sopua päästötavoitteista.

Ulkomaat
 
Fakta

EU:n uudet tavoitteet vuodelle 2030

 Jäsenmaat vähentävät päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Yhteinen tavoite jyvitetään jäsenmaille.

 Käytetystä energiasta 27 prosenttia pitää tuottaa uusiutuvalla energialla. Tavoitetta ei jaeta jäsenmaille, vaan se on EU:n yhteinen.

 Energiatehokkuutta parannetaan 27 prosenttia. Tavoite ei ole sitova.

Euroopan unionin energia- ja ilmastoasioista vastaavan komissaari Miguel Arias Cañeten edessä on kiireinen vuosi. Hän sukkuloi 28 jäsenmaan välillä ja yrittää hieroa yhteistä linjaa energia- ja ilmastokysymyksiin.

Tänä vuonna menee uusiksi merkittävä osa EU:n energialainsäädäntöä.

Ensimmäiseksi valmistuu kaasupaketti, jossa EU ottaa maakaasutuotantoon ja -reitteihin kantaa energiaturvallisuuden näkökulmasta.

Seuraavaksi pöydällä ovat uusiutuva energiatuotanto, energiatehokkuus sekä EU:n sähkömarkkinoiden uudelleen suunnittelu.

Työtä jää sittenkin. Seuraavaksi pitää uudistaa EU-maiden päästökauppa ja päättää, miten unionin Pariisissa lupaama, 40 prosentin päästötavoite jaetaan jäsenmaiden kesken.

Suomen-vierailullaan Cañete halusi kuulla maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselta (kesk) erityisesti kestävästä metsätaloudesta ja biomassan käytöstä.

Cañete kiertää kaikki jäsenmaat, ja yksi listan alkupään vierailukohteista on Suomi. Täältä, ministeri Tiilikasien pakeilta, komissaari toivoo saavansa ymmärrystä kestävästä metsätaloudesta ja biomassan käytöstä.

”Suomen kunnianhimoisesta energiapolitiikasta on hyvä ottaa mallia. Olette kovia neuvottelijoita ja pidätte teille annetut tavoitteet”, Cañete kiittelee.

EU:n yhteisen päästötavoitteen takaa löytyy sekalainen seurakunta. Ääripäistä löytyy hiilellä pyörivä Puola, ydinvoimatalous Ranska ja uusiutuvan energian mallimaa Saksa. Energiariippuvuus ja -omavaraisuus vaihtelevat melkoisesti, samoin energiatuotantokustannukset.

Suomi toivoo, että päästövähennyksiä tehdään eniten siellä, missä ne maksavat vähiten. Myös metsien hiilidioksidisitomiskyvyn huomiointi on Suomelle ydinkysymys.

On vielä täysin auki, miten nieluihin päästövähennystavoitteissa suhtaudutaan. ”Tarkoitukseni on löytää tasapaino, sillä jokainen haluaa jotain. Naapurin pitäisi aina tehdä enemmän”, Cañete sanoo.

Työn voisi ajatella olevan helppoakin, sillä EU alitti vuodeksi 2020 kaavaillun 20 prosentin päästövähennystavoitteen jo vuonna 2014 – kuusi vuotta etuajassa.

Cañeten mukaan jatko 20:sta 40 prosenttiin vaatii aivan toisenlaista yrittämistä. Lisäksi mukaan laskuihin otetaan nyt ensimmäistä kertaa maankäyttö ja sen muutokset. Osa päästövähennyksistä toteutetaan uudistetun päästökaupan avulla.

Päästötavoitetta voidaan kiristääkin, mutta sitä pohditaan vasta 2018. Pariisin sopimuksen ensimmäinen tarkastelujakso on 2020, jolloin maat voivat kertoa kiristyksistä nyt ilmoitettuihin päästölupauksiin.

Maailman maat antoivat Pariisissa lupauksia siitä, miten ne vähentävät päästöjä vuoden 2020 jälkeen.

Lupaukset eivät sido toimintaan. Moni maa katsoo Cañeten mukaan nyt Euroopan unionista mallia sille, miten lupauksia pannaan täytäntöön.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat