Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Verta, valtaa ja asekauppaa – Syyrian sodan avainpelureilla on korkeat panokset

Viisi vuotta jatkunut sota on kansainvälistynyt ja muuttunut yhä mutkikkaammaksi ratkaista. Monilla on sodassa etuja ajettavanaan.

Ulkomaat
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/28bf5f35f9398e605eaec35a595871eed3fad81c-Kerry.Still002.jpg
Kerry lupaa lisää humanitaarista apua Syyriaan
Yhdysvallat ja Venäjä sopivat Saksan Münchenissa väliaikaisesta tulitauosta ja humanitaarisen avun toimittamisesta Syyriaan välittömästi. Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerryn mukaan apua ruvetaan toimittamaan jo lähipäivinä.

Yhdysvallat ja Venäjä sopivat väliaikaisesta tulitauosta Syyriaan varhain perjantaina Suomen aikaa. Kyse olisi ensimmäisestä virallisesta tulitauosta sitten Syyrian sisällissodan alkamisen.

Hallituksen vastaisista mielenosoituksista kipinän saanut Syyrian sota on jatkunut jo yli viisi vuotta ja sodasta on tullut yhä kansainvälisempi. Lähialueen maiden lisäksi sodassa ovat vahvasti mukana myös Yhdysvallat ja Venäjä, ja sodan seuraukset näkyvät vahvasti myös Euroopassa.

HS listasi sodan osapuolten asemat Syyrian verisessä sodassa.

Syyria
Alexey Druzhinin / Reuters
Syyrian johtaja Bashar al-Assad (vas.) tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa 2015.
Syyrian johtaja Bashar al-Assad (vas.) tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa 2015.

Sodasta ovat eniten kärsineet siviilit. Jo noin 260 000 ihmistä on kuollut sodassa ja noin 4,6 miljoonaa on hakenut turvaa ulkomailta. Jos Syyriaan saataisiin rauha aikaiseksi, siviilit hyötyisivät tilanteesta eniten.

Maata johtava Bashar al-Assad ei ole suostunut luopumaan vallasta. Hänen asemansa tulevaisuudessa on kuitenkin yksi merkittävimmistä kysymyksistä Syyrian rauhanprosessissa, sillä al-Assadilla on kansainvälisesti niin voimakkaita tukijoita kuin vastustajiakin.

Venäjä
Reuters
Venäläiset pommittivat syyrialaiskohteita joulukuussa 2015.
Venäläiset pommittivat syyrialaiskohteita joulukuussa 2015.

Venäjä on tukenut pitkään al-Assadin dynastian johtamaa Syyriaa. Syyria on Venäjän aseteollisuuden merkittävä asiakas ja Venäjä on tehnyt mittavia sijoituksia Syyriaan. Jos Syyrian nykyhallinto kaatuisi, Venäjän asema Lähi-idässä heikkenisi.

Alexey Druzhinin / Reuters
Venäjän presidentti Vladimir Putin (oik.) tapasi Syyrian johtajan Bashar al-Assadin Moskovassa 2015.
Venäjän presidentti Vladimir Putin (oik.) tapasi Syyrian johtajan Bashar al-Assadin Moskovassa 2015.

Syyskuussa Venäjä alkoi osallistua sotaan myös aseellisesti tukemalla voimakkaasti al-Assadin joukkoja. Lähtemällä sotaan Venäjä on yrittänyt nostaa kansainvälistä asemaansa ja osoittamaan omaa vahvuuttaan. Sotaretkellä Venäjä on saanut lisäksi huomiota pois muista ongelmista kuten Ukrainasta. Välillisesti Syyrian sota palvelee Venäjää siksikin, että esimerkiksi pakolaistulvan vuoksi sota on aiheuttanut Venäjän toivomaa hajaannusta Euroopan unionissa.

Euroopan unioni
Dominic Ebenbichler / Reuters
Turvapaikanhakijat pyrkivät Itävallasta Saksaan syyskuussa 2015.
Turvapaikanhakijat pyrkivät Itävallasta Saksaan syyskuussa 2015.

Euroopassa Syyrian sota on näkynyt erityisesti mittavana pakolaistulvana, jolle ei ole loppua näkynyt. Turvapaikanhakijoiden suuri määrä on ajanut jäsenmaita eri leireihin ja sisäpoliittisesti kriisi on nostanut jäsenmaissa äärioikeiston kannatusta ja sen lieveilmiöitä. Tilanteen nopea kehittyminen on herättänyt jo kysymyksiä unionin peruspilareiden kuten vapaan liikkuvuuden mahdollisesta romuttumisesta.

EU on yrittänyt keksiä kuumeisesti erilaisia keinoja, jolla turvapaikanhakijat saataisiin pysymään unionin ulkorajojen ulkopuolella. Tilannetta ei saada kuitenkaan pysyvästi ratkaistua ennen kuin Syyriaan on saatu rauha, jolloin syyrialaisten ei tarvitse enää paeta sotaa.

Yhdysvallat
Osman Orsal / Reuters
Liittoutuneet iskivät Kobanen rajakaupunkiin Syyriassa marraskuussa 2014.
Liittoutuneet iskivät Kobanen rajakaupunkiin Syyriassa marraskuussa 2014.

Yhdysvallat on vaatinut al-Assadin syrjäyttämistä. Amerikkalaisten johtama liittoutuma on pommittanut terroristijärjestö Isisin tukikohtia jo pitkään, mutta se ei ole onnistunut kukistamaan järjestöä. Pommitukset tulevat Yhdysvalloille kalliiksi, vaikka amerikkalaisia maajoukkoja ei varsinaisesti alueella olekaan sotimassa.

Reuters
Amerikkalaishävittäjä laskeutui lentotukialus George H.W. Bushin kannelle tehtyään iskuja terroristijärjestö Isisiä vastaan syyskuussa 2014.
Amerikkalaishävittäjä laskeutui lentotukialus George H.W. Bushin kannelle tehtyään iskuja terroristijärjestö Isisiä vastaan syyskuussa 2014.

Yhdysvalloille Syyrian sodasta heijastuva alueellinen valtapeli ja sen lopputulos on merkittävä, koska valtasuhteiden uusjako ja sotatilanne vaikuttavat esimerkiksi maailman öljykauppaan. Yhdysvaltojen pitkäaikainen vihollinen Iran tukee al-Assadia. Iran on nyt voimistumassa, kun sitä vastaan asetettuja kauppapakotteita puretaan.

Osallistuminen Syyrian sotaan on noussut aiheeksi myös Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Venäjän vahva asema ja tuki al-Assadille sodassa on ollut arvovaltatappio Yhdysvalloille.

Iran
Raheb Homavandi / Reuters
Mielenosoittaja kantoi Iranin, Palestiinan, Syyrian ja Hizbollahin lipuista tehtyä lippua Teheranissa torstaina.
Mielenosoittaja kantoi Iranin, Palestiinan, Syyrian ja Hizbollahin lipuista tehtyä lippua Teheranissa torstaina.

Iran on Venäjän tapaan ollut al-Assadin voimakas tukija. Sodassa se on lähettänyt vallankumouskaartinsa eliittisotilaita tukemaan al-Assadin joukkoja sekä avustanut libanonilaista Hizbollah-järjestöä taisteluissa maan hallinnon puolesta. Aseellisen ja poliittisen tuen lisäksi Iran on avustanut al-Assadin hallintoa rahallisesti.

Saudi-Arabia

Iran on Saudi-Arabian arkkivihollinen ja maiden välit ovat kärjistyneet viime kuukausia äärimmilleen. Iran ja Saudi-Arabia kilpailevat alueellisesta vallasta ja ne ovat eri puolilla Syyrian sodassa. Saudi-Arabia on tukenut al-Assadia vastaan taistelevia kapinallisia.

Alkuvuodesta Saudi-Arabia katkaisi diplomaattisuhteet Iraniin. Välit tulehtuivat sen jälkeen kun Saudi-Arabian lähetystöihin oli hyökätty Iranissa. Tätä ennen Saudi-Arabia oli teloittanut Iranissa suositun toisinajattelijan.

Alueellisessa valtapelissä Saudi-Arabia on joutunut aiempaa ahtaammalle, kun talouspakotteiden purkaminen vahvistaa Irania poliittisesti ja taloudellisesti. Saudi-Arabia kärsii myös talousongelmista alhaisen öljyn maailmanmarkkinahinnan vuoksi.

Turkki
OSMAN ORSAL / Reuters
Syyrialaispakolaiset jonottivat torstaina pääsyä Turkkiin lähellä Kilisin kaupunkia.
Syyrialaispakolaiset jonottivat torstaina pääsyä Turkkiin lähellä Kilisin kaupunkia.

Sota on tuonut mukanaan merkittäviä seurauksia Turkille. Maassa on jo yli kaksi miljoonaa syyrialaispakolaista, ja Aleppon pommitusten vuoksi lisää turvapaikanhakijoita on tulossa rajan ylitse Turkkiin.

Syyrian ja Turkin välisen rajan tehoton valvonta on johtanut siihen, että terroristijärjestöt kuten Isis ovat päässeet levittämään lonkeronsa maahan ja tekemään terroristi-iskuja.

Sota on heikentänyt Turkin suhteita EU:hun ja Yhdysvaltoihin. EU:n kanssa kiistaa on aiheuttanut turvapaikanhakijoiden tulo Turkista Eurooppaan. Yhdysvallat on puolestaan syyttänyt Turkkia haluttomuudesta taistella Isisiä vastaan. Turkki on raivostunut Yhdysvalloille, joka tukee Syyrian kurdeja. Turkin mukaan Syyrian kurdijärjestöt ovat terroristeja.

Sota on ajanut lisäksi myös Turkin ja Venäjän suhteet äärirajoille. Turkki on pudottanut venäläishävittäjän, joka Turkin mukaan loukkasi sen ilmatilaa. Venäjän sotatoimet Syyriassa ovat omiaan ajamaan lisää pakolaisia Turkkiin.

Turkki pitää al-Assadin hallintoa verivihollisenaan, eikä suostu hyväksymään häntä maan johtajana.

ALAA AL-FAQIR / Reuters
Räjähtämätön rypälepommin tytärammus kuvattuna kapinallisten hallitsemalla Deraan maakunnassa torstaina.
Räjähtämätön rypälepommin tytärammus kuvattuna kapinallisten hallitsemalla Deraan maakunnassa torstaina.
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/2d50c4bab4e76b205e30d7a60cd8c631a2539816-2220613-SYYRIA_SISAVALTIOT_11.jpg
Syyrian sisällissodan eri osapuolten tavoitteet
Miksi kapinalliset taistelevat Syyrian valtaapitäviä vastaan? Mitä Isis haluaa? Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Antti Paronen selittää HSTV:lle sodan keskeiset osapuolet. Toimittaja: Jukka Hiiro HS, kuvaus: Janne Järvinen HS, editointi: Esa Syväkuru HS
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/3cc0f37fd0d54fa122684ed5e549fb17b212c111-2220628-Syyria_ulkovaltiot_15.jpg
Turkin, Venäjän ja Yhdysvaltojen rooli Syyrian sisällissodassa
Miksi suurvallat osallistuvat ilmaiskujen kautta Syyrian sisällisotaan? Miten Turkki ja Syyria tasapainoilevat asemahtien painostuksen välimaastossa? Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Antti Paronen selittää HSTV:lle valtioiden roolit sodassa. Toimittaja: Jukka Hiiro HS, kuvaus: Janne Järvinen HS, editointi: Esa Syväkuru HS.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat