Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Medvedevin puheet Suomeen Venäjältä tulevista turvapaikanhakijoista kuulostavat kiristykseltä

Ulkomaat
 
Dmitri Astakhov / Sputnik
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev Kuva: Dmitri Astakhov / Sputnik

Mitä Suomessa pitäisi ajatella Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin haastattelusta? Saksalaislehti Handelsblatt oli jättänyt julkaistusta haastattelusta pois kohdan, jossa Medvedev puhui Suomesta. Kohta löytyy Venäjän hallituksen verkkosivulta:

”Tapasin hiljattain Suomen pääministerin, ja tapaan Suomen presidentin Münchenin turvallisuuskokouksen yhteydessä. He ovat molemmat hyvin huolissaan, koska osa näistä ihmisistä ylittää rajamme, mutta meillä ei ole laillista perustetta pysäyttää heitä. Olemme allekirjoittaneet Euroopan ihmisoikeussopimuksen. Emme halua heikentää naapuriamme Suomea tällaisilla siirtolaisilla. Mutta mitä tehdä? Emme voi tehdä mitään toisin. Sovimme muodostavamme yhteisen työryhmän, jotta voisimme ohjata tätä. Toimimme asiassa, olemme valmiita yhteistyöhön kaikkien kanssa, mutta tämä on kolossaalinen ongelma. Ja rehellisesti sanottuna EU on aiheuttanut sen itse.”

Onko Medvedev oikeassa?

Professori Martin Scheininin mielestä on: Venäjällä ei ole yleistä kansainvälisoikeudellista velvollisuutta estää maastaan pois pyrkiviä ulkomaalaisia, päin vastoin.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen neljännen pöytäkirjan toisen artiklan mukaan ”jokainen on vapaa lähtemään mistä tahansa maasta”, tosin valtiot voivat asettaa tälle ”välttämättömiä rajoituksia”.

Vetoaminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen, jota Venäjä on useissa tapauksissa jättänyt noudattamatta, on Medvedeviltä tosin silkkaa retoriikkaa.

Jäljelle jää kuuluisa Suomen ja Neuvostoliiton rajasopimus vuodelta 1960, jonka pykälässä 38 osapuolet sopivat toimivansa laittoman rajanylityksen estämiseksi.

Tästä itänaapuri on poikennut muun muassa somalien tullessa maahan 1990 sekä ajoittain myöhemminkin. Myöskään Suomi ei viime kädessä voi estää ilman Venäjän viisumia liikkuvan henkilön pääsyä rajalle, kerrottiin Sallan raja-asemalla tammikuussa.

Onko Medvedevin lausunto ristiriidassa sen kanssa, mitä hän lupaili pääministeri Juha Sipilälle (kesk)?

Ei. Itse asiassa hän sanoi kaksi viikkoa sitten Pietarissa aivan samoja asioita: vetosi Euroopan ihmisoikeussopimukseen, syytti asiasta EU:ta ja vakuutti, ettei Venäjä ohjaile ihmisiä Suomeen.

Koko käsitys, että Venäjä ryhtyisi asiassa toimiin Sipilän ja Medvedevin tapaamisen ja sisäministeri Vladimir Kolokoltsevin Suomen-vierailun jälkeen on pelkkää Suomen viranomaisten toiveajattelua.

Pakolaisille ja siirtolaisille Suomen-reitillä on huomattavia etuja, jotka afganistanilainen Rahmatullah Habibi tiivisti minulle käydessäni tammikuussa Kantalahdessa: se on turvallisempi kuin eteläiset merireitit. Se saattaa tulla halvemmaksi. Suomi on parempi maa hakea turvapaikkaa kuin Kreikka.

Ei ole aukottomasti selvää, miksi Suomeen pyrkivät ovat keskittyneet hiljaiselle Sallan raja-asemalle. Haastatellessani kaikki kertoivat saaneensa tiedon paikasta sosiaalisesta mediasta tai toisilta länteen yrittäviltä, eivät Venäjän viranomaisilta. Monet olivat kuitenkin saaneet tuoreen karkotuspäätöksen Venäjältä tai tulleet maahan vastikään turistiviisumilla.

Länteen pyrkivät lakkasivat menemästä Norjan rajalle, kun Norja ilmoitti palauttavansa kaikki Venäjältä tulleet Venäjälle. Käytännössä Norjakaan ei ole silti ”sulkenut rajaansa”, vaan pakolaiset ja siirtolaiset eivät vain tule sinne. Venäjä ei ole ottanut Norjasta palautettavia vastaan, mutta uudet turvapaikanhakijat eivät myöskään ole ottaneet riskiä yrittää Norjaan.

Suomen raja sen sijaan on auki, vaikka Suomi päästää maahan vain pari kolme autoa päivässä, eikä Venäjä päästä rajalle sen enempää.

Mikä estää kesällä syntymästä tilannetta, jossa Venäjä päästäisi eteläisille rajanylityspaikoille merkittävästi suuremman määrän turvapaikanhakijoita? Korkeintaan se, että Venäjä itse ei haluaisi halvaannuttaa koko rajaliikennettä.

Medvedevin haastattelu oli pääasiassa suunnattu Saksalle ja Angela Merkelille ja liittyy Syyrian sotaan, jossa Venäjä haluaa painostaa länttä linjalleen. Silti viittauksessa Niinistön tapaamiseen on myös viesti Suomelle: asia on meidän hyvän tahtomme varassa.

”On vaikea kuvitella, että Venäjä ei voisi vaikuttaa asiaan halutessaan”, kiteyttää Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.

Suomella ei juuri ole neuvotteluvaltteja Venäjän kanssa. Natoon se ei ole pyrkimässä ja tuskin ryhtyy Venäjän puhemieheksi EU:ssa esimerkiksi pakotteiden poistossa. EU:ltakaan ei ole paljon apua odotettavissa. Suomella on vain paljon puhuttu ”salainen suunnitelmansa” itärajan hallitsemattomien tilanteiden varalle.

Tästä vuodesta on tulossa mielenkiintoinen paitsi pakolais- ja siirtolaistilanteen, myös Suomen ja Venäjän suhteiden kannalta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat