Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomen asioita hoitavat diplomaatteina nyt naiset – suurlähettiläistäkin naisia jo puolet

Jo yli 20 vuotta enemmistö Suomen uusista diplomaateista on ollut naisia. Moni alalle opiskeleva pitää ulkoministeriötä poikkeuksellisen tasa-arvoisena työpaikkana.

Ulkomaat
 
Markus Jokela / HS
Vilma Peltonen (vas.), Sanna Milano, Niina Nykänen, Jaana Rantanen, Katja Karppinen, Marjaana Hyppönen ja Leena Saarikoski (istumassa) valmistuivat ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssilta ja ovat aloittelemassa diplomaatinuraansa. Heidän kurssillaan oli kaksitoista naista ja kahdeksan miestä.
Vilma Peltonen (vas.), Sanna Milano, Niina Nykänen, Jaana Rantanen, Katja Karppinen, Marjaana Hyppönen ja Leena Saarikoski (istumassa) valmistuivat ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssilta ja ovat aloittelemassa diplomaatinuraansa. Heidän kurssillaan oli kaksitoista naista ja kahdeksan miestä. Kuva: Markus Jokela / HS
Fakta

Suomea edustetaan ulkomailla laajalti

 Ulkoministeriöllä on ulkomailla 89 edustustoa.

 Edustustoista 71 on suurlähetystöjä ja 5 pääkonsulaatteja.

 Suomen pysyvät edustustot ovat EU:ssa, Euroopan neuvostossa, OECD:ssä, YK:ssä ja WTO:ssa. Sotilasliitto Natossa on erityisedustusto.

 Lisäksi Suomella on yksi konsulitoimipiste, neljä yhteystoimistoa ja kaksi pääkonsulaattiin kuuluvaa toimipistettä.

Suomea maailmalla edustavan suurlähettiläskunnan naisistuminen on parin viime vuoden aikana kiihtynyt. On vain ajan kysymys, milloin enemmistö suurlähettiläistä on naisia.

Jos mukaan lasketaan kaikki ulkomaiden edustustoissa nykyisin työskentelevät suurlähettiläät, sukupuolten määrä on jo tasan. Suurlähettiläs-tittelillä ulkomaanedustustoissa on tätä nykyä 39 naista ja 39 miestä.

Näistä suurlähettiläistä kolme ei ole edustustonsa päällikköjä, sillä pysyvässä EU-edustustossa työskentelee pysyvän edustajan lisäksi kaksi muutakin suurlähettilästä ja Wienin-suurlähetystössä Itävallan-suurlähettilään lisäksi Etyj-suurlähettiläs.

Jos mukaan otetaan kaikki Suomen diplomaattisten edustustojen päälliköt eli myös pääkonsulit ja lähetystöjen suurlähettiläät, naisia on 40 ja miehiä 43. Lisäksi Helsingissä pitää toimipistettään kolme kiertävää suurlähettilästä, jotka ovat nykyisin miehiä.

Vielä vuosikymmenen vaihteessa suurlähettiläistä kolmannes oli naisia.

Ulkoministeriössä ei edes yritetä arvailla, milloin naisia on enemmistö suurlähettiläistä. Se ei kuitenkaan ole kaukana.

”Tämä on luonnollinen kehitys, jota ei ole mitenkään keinotekoisesti yritetty tavoitella”, sanoo ulkoministeriön hallinnollinen alivaltiosihteeri Pirkko Hämäläinen.

Artikkeliin liittyvät

Pääreitti diplomaatinuralle on ministeriön järjestämä kansainvälisten asioiden valmennuskurssi (Kavaku). Kurssille otettiin 1980-luvun lopulla ensimmäistä kertaa enemmän naisia kuin miehiä.

Vastikään päättyneellä kurssilla oli kaksitoista naista ja kahdeksan miestä. Naisistuminen on kurssilaisten mielestä luonnollinen seuraus kehityksestä, joka näkyy koulutuksessakin.

Akateemiset alat ovat naisistuneet, ja tytöt pärjäävät poikia paremmin jo peruskoulussa, etenkin diplomaatille tärkeissä kielten opinnoissa. Tämä näkyy armottomasti kurssin pääsykokeissa.

”Pätevimmät valitaan”, toteaa kurssilainen Niina Nykänen.

”Kun sitten alkaa tehdä uraa, virkaiällä on paljon sukupuolta enemmän merkitystä”, sanoo Sanna Milano.

Kavakulaiset uskovat, että ulkoministeriö on poikkeuksellisen tasa-arvoinen työnantaja.

”Nuorilla naisilla voi monesti olla vaikeaa yritys- tai järjestömaailmassa”, arvelee Katja Karppinen.

Diplomaatin uralla edetään tyypillisesti tehtävä tehtävältä kohti suurlähettilään pestiä, vuoroin Suomessa ja ulkomailla. Siihen voi kulua helposti kaksikymmentä vuotta.

”1980- ja 1990-luvuilla taloon tulleet ovat nyt päällikköiässä”, Hämäläinen sanoo.

”Sekin vaikuttaa, että nimittäjät ovat olleet suopeita.”

Suurlähettiläät nimittää tasavallan presidentti ulkoministerin esityksestä.

Paljon on muuttunut vuodesta 1986, jolloin Suomi oli lähettänyt maailmalle kolme naispuolista suurlähettilästä. Suomen Kuvalehti kysyi tuolloin kannessaan, onko nainen diplomaattina ongelma vai maan etu. Kannen kuvassa oli silloinen Kööpenhaminan-suurlähettiläs Eva-Christina Mäkeläinen.

Juuri niihin aikoihin Kavakuun ja sieltä ministeriöön alkoi tulla enemmän naisia kuin miehiä.

”Se oli saranakohta”, Mäkeläinen sanoo nyt.

Hän itse aloitti ulkoministeriössä alkuvuodesta 1970, juuri ennen syksyllä alkanutta ensimmäistä Kavakua. Mäkeläisestä tuli suurlähettiläs ensi kerran vuonna 1980, jolloin hän aloitti Ateenassa. Suurlähettilääksi oli noussut aiemmin vain kolme naista, joista ensimmäinen, Tyyne Leivo-Larsson, oli ollut poliittinen nimitys.

Urakierron nopeuteen vaikutti se, että ennen valintaansa ministeriöön Mäkeläinen oli tehnyt uraa muualla ja vuonna 1972 hyväksytty väitöskirjakin oli käytännössä valmis.

”Joskus oli silti tunne, että jotkut vieroksuivat naisten tuloa perinteisesti miehiselle uralle. Ajateltiin myös, että naisen on ylivoimaisen vaikeaa yhdistää ura – jolla siirrytään maasta toiseen ja välillä Suomeen – ja perhe”, hän sanoo.

”Naisia oli tosin silloin kaikkialla vähän. Ulkoministeriö ei ollut lainkaan ainoa ’linnake’.”

Kansainvälistyminen sekä ajattelutapojen ja käytäntöjen muutos eivät ole koskeneet vain Suomea, joten suomalaisten naisdiplomaattien toiminnasta on tullut mahdollista miltei kaikkialla, hän lisää.

Mäkeläinen kertoo kokeneensa muutoksen erittäin myönteisenä.

”Ihailin jo työvuosinani nuoria naisdiplomaattejamme. He onnistuivat niin hyvin siinäkin, mitä epäiltiin, eli työn ja perheen yhdistämisessä.”

Nykyisin ministeriössä pidetään luonnollisena, että diplomaatti voi halutessaan olla myös äiti. Naisia on suurlähettiläinä keskeisillä paikoilla, kuten Berliinissä, Lontoossa ja Washingtonissa sekä pysyvänä edustajana EU:ssa.

Onko yhä paikkoja, joihin naista ei lähetettäisi?

”Meidän lähtökohdastamme ei. Voi miettiä, millaiset toimintamahdollisuudet naissuurlähettiläällä on esimerkiksi Saudi-Arabiassa”, Hämäläinen sanoo.

Joillakin mailla on ollut naisia suurlähettiläinä Saudi-Arabiassa ja Iranissa, hän lisää.

”Suomellakin on parhaillaan Kabulissa ja Kairossa.”

Tuoreimmalta kurssilta valmistunut Vilma Peltonen on lähdössä Saudi-Arabian Riadiin edustuston päällikön sijaiseksi. Naiseus vaikuttaa varmasti hänen arkeensa konservatiivisessa muslimimaassa mutta tuskin niinkään töihin.

”Myös edeltäjäni oli nainen. Hänen mukaansa siitä ei aiheutunut mitään ongelmia tehtävien hoitamiseen”, Peltonen sanoo.

Diplomaattien tasainen sukupuolijakauma on Suomelle myös valtti.

”Se on osa Suomen julkisuuskuvaa, ja Suomi ajaa tasa-arvoasioita aktiivisesti ulkopolitiikassaan”, Niina Nykänen sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat