Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

HS:n reportaasi Krimiltä: Sähkökatkot vaivaavat, mutta moni on silti Venäjän puolella

Voimalinjat ja jättisilta sitovat aluetta uuteen isäntään.

Pekka Hakala
Oksana Yushko

Helmikuu ei ole varsinaista turistisesonkia Jaltalla, Krimin niemimaalla. Yksi mies kuitenkin tallustaa aamuvarhaisella rantabulevardilta hiekkarannan pätkälle, riisuu paitansa ja pulahtaa uimasortseissa Mustanmeren maininkeihin.

Oksana Yushko
Baškirialaiset työmiehet pystyttivät keskiviikkona uutta sähköasemaa Feodosian luoteispuolella Krimillä.
Baškirialaiset työmiehet pystyttivät keskiviikkona uutta sähköasemaa Feodosian luoteispuolella Krimillä.

”Seitsemän tai kahdeksan astetta”, Sergei Rakovo arvioi veden lämpöä noustuaan takaisin rannalle. Rakovon työvuoro yövartijana on ohitse ja aamu-uinti pitää hetken virkeänä: edessä on 15 kilometrin ajomatka kotikylään.

Oksana Yushko
Sergei Rakovo kävi aamu-uinnilla Jaltan hyisissä aalloissa.
Sergei Rakovo kävi aamu-uinnilla Jaltan hyisissä aalloissa.

”Nyt on siirtymäaika”, Rakovo arvioi Krimin tilannetta. ”Vähän kuin jos kotona sattuu tulipalo, niin ei siinä heti eletä niin kuin ennen. Mutta sitten kun remontista tulee valmista, on taas entistä parempi taas asua.”

Ajatus siirtymäajasta tuntuu olevan Krimillä aika yleinen: hankaluudet ja vastoinkäymiset annetaan uudelle isännälle Venäjälle anteeksi. Enemmän järjestystä, on yleinen kommentti muutoksista sen jälkeen, kun Venäjä maaliskuussa 2014 anasti niemimaan Ukrainalta.

”Eihän Venäjällä ikinä mitään oikeudenmukaisuutta ole ollut”, kommentoi eläkeläismies Viktor, 81. Hän onki litkalla viisikymmengrammaista kelttikalaa Jaltan satama-altaasta parinsadan muun kaupunkilaisen kanssa. Kalaparvet piilottelivat aamutuimaan rannan betonikannen alla.

”Mutta kyllä nyt asiat ovat paremmin kuin Ukrainan aikana”, Viktor jatkaa. ”On sentään vähän oikeudenmukaisuutta.”

Harva Krimin ja Venäjän ulkopuolella taitaa liittää sanaa oikeudenmukaisuus Krimin niemimaahan. Päinvastoin alueen nopea kaappaus ja sen laillistamiseksi järjestetty kansanäänestys on tuomittu laajasti Ukrainan koskemattomuuden ja kansainvälisten sopimusten loukkauksena.

Venäjällä Krimin veretön valtaus nostatti isänmaallisuuden aallon. Venäjää kannattavien krimiläisten uskon olisi luullut olevan koetuksella viimeistään viime marraskuussa, kun sähköt katkesivat.

Krimin kansalaissaarto -nimellä esiintyneet kansallismieliset ukrainalaiset ja Krimin tataarit räjäyttivät marraskuun 20. ja 22. päivänä kaikki Krimille sähköä Ukrainan mannermaalta tuovat voimalinjat. Yli kaksi miljoonaa ihmistä jäi pimeyteen, hissit pysähtyivät, vesipumput sammuivat, lämpöpatterit ja sähköliedet kylmenivät.

Alkoi Ukrainan ja Venäjän välinen sanasota, jonka kuluessa todellisesta tilanteesta ei oikein tolkkua saanut. Tosiasia kuitenkin on, ettei pohjoisesta Krimille sähköä tule.

Musta savu kohoaa taivaalle suuren sähköaseman takaa Denisovkassa Simferopolin itäpuolella. Letka dieselgeneraattoreita syöttää 25 megawatin tehoa verkkoon. Sähkömiesten mukaan laitteet ovat Yhdysvalloista, tuotu tosin Venäjälle jo ennen Ukrainan kriisiä.

Venäjän energiaministeriön mukaan niemimaalle on tuotu sähköjen katkeamisen jälkeen yli kaksituhatta dieselgeneraattoria ja kaasuturbiineita sen verran, että niillä voidaan tuottaa 300 megawattia sähköä.

Joulukuussa Venäjä ilmoitti yhdistäneensä ensimmäisen Kertšinsalmen alitse kulkevan merikaapelin avulla Rostovin ja Krasnodarin alueen sähköverkot Krimin verkkoon. Toinen kaapeli laskettiin meren pohjaan tammikuun puolivälissä, ja tänä keväänä kaapeleita pitäisi tulla kaksi lisää.

Pelkät merikaapelit eivät kuitenkaan ongelmaa ratkaise, vaan verkkoja pitää uusia rannan molemmilla puolilla. Pellolla Feodosian luoteispuolella ahertaa 60 asentajaa tarjouskilpailun voittaneesta firmasta Baškiriasta: kolme neljästä merikaapelista tulee tälle uudelle sähköasemalle.

”Aloitimme työt puoli vuotta sitten”, kertoo aseman esimies Albert Lastovka. ”Ensimmäinen merikaapeli on käytössä, virta tulee tänne ja jatkaa Feodosiaan vanhalle voimalinjalle.”

Seuraavaksi ohjelmassa on uuden runkolinjan rakentaminen asemalta Simferopoliin.

”Krimin tilanne on vakautettu Ukrainan järjestämän sähkökatkoksen jälkeen”, vakuuttaa Venäjän varaenergiaministeri Andrei Tšeresov ministeriön pääkonttorissa Moskovassa. ”No vielä ei tietenkään kysyntää pystytä sataprosenttisesti tyydyttämään. Mutta olemme päässeet siihen, että koko väestölle voidaan taata sähköt 18 tunniksi vuorokaudessa.”

Oksana Yushko
Jaltan rantabulevardin valot syttyvät alkuillasta.
Jaltan rantabulevardin valot syttyvät alkuillasta.

Kahdeksalta illalla valot Jaltan rantabulevardilla katkeavat. Pimeässä alkaa pärinä, kun rantaravintoloiden generaattorit käännetään käyntiin. Sähköt katkaistaan usein kulutushuippujen aikana eli juuri silloin, kun sähköä tarvittaisiin.

”Meidän talossamme sähköt katkeavat kerran vuorokaudessa kahdeksi tunniksi, kuudesta kahdeksaan illalla”, kertoo 60-vuotias ekonomisti Galina Bražko Jaltan rannalla.

”Mutta kyllä näinkin voi elää, miksei voisi, on ollut huonomminkin. Minun on parempi elää Venäjällä kuin Ukrainassa, koska rakastan Venäjää, haluan elää Venäjällä ja Krim on aina ollut venäläinen. Meidän sukupolvemme on aina ajatellut niin, ja niin ajattelee poikanikin.”

Venäjällä Krimin miehitystä seurannut isänmaallisuuden aalto laantui mielipidetiedustelujen mukaan selvästi jo puolessa vuodessa. Krimillä tuntuu isänmaallista henkeä kuitenkin riittävän.

”Moskovassa kuulin Gorkin puistossa, kuinka jotkut ihmiset haukkuivat Putinia ”, sanoo sevastopolilainen psykologi Ljudmila Kasijantšuk, 43. ”Oikein säikähdin, kuinka he puhuivat presidentistään!”

Oksana Yushko
Ljudmila Kasijantšuk sanoo sähkökatkoksen kasvattaneen sevastopolilaisten yhteishenkeä.
Ljudmila Kasijantšuk sanoo sähkökatkoksen kasvattaneen sevastopolilaisten yhteishenkeä.

Alun perin Luhanskin alueelta Itä-Ukrainasta kotoisin oleva rouva on asunut Sevastopolissa kuusi vuotta. Hänen mukaansa sähköjen katkeaminen vain yhdisti ihmisiä ja lisäsi naapuriapua. ”Itsekin tunsin ensi kerran, että olen sevastopolilainen ja ylpeä siitä.”

Soraäänet ovat yllättävän vaisuja. ”No olihan sähköjen katkeaminen aikamoinen sokki, kuinka muuten, kymmenenteen kerrokseen piti kiivetä kun hissi ei toiminut eikä ruokaa pystynyt laittamaan”, sanoo pelkällä etu- ja isännimellään esiintyvä Natalija Valentinovna, 42, Jaltalla. ”Syyllisiä en tiedä, mutta Venäjän olisi kyllä pitänyt paremmin valmistautua tällaiseen.”

Krimin talous mataa pakotteiden ja Venäjän kurjan taloustilanteen vuoksi, ja töitä on entistä vähemmän. Venäläisetkään sijoittajat eivät uskalla panna rahojaan Krimin hankkeisiin.

Presidentin ystävä Arkadi Rotenberg sentään on toista maata. Hänen Stroigazmontaž-yhtiönsä rakentaa parhaillaan jättisiltaa Venäjän mantereelta Krimin puolelle.

Varsinainen sillanrakennus alkaa aikataulun mukaan ensi kesänä, ja valmista pitäisi olla vuonna 2019.

Silloin 19 kilometrin mittainen juna- ja autosilta korvaa nykyiset lauttayhteydet Venäjältä Krimille. Kustannusarvio on nykykurssilla noin 2,6 miljardia euroa.

Hankkeen symboliarvo on verran korkea, ettei Moskova tästä sillasta aivan ensimmäisenä luovu.

HS raportti Krimiltä: sähkölinjoja ja siltaa rakennetaan
HS raportti Krimiltä: sähkölinjoja ja siltaa rakennetaan
HS:n Moskovan kirjeenvaihtaja Pekka Hakala kertoo Venäjän valtaamalta Krimiltä, että suuren sillan rakentaminen Manner-Venäjän ja miehitetyn Krimin välille on täydessä vauhdissa. Kuvaus Oksana Yushko, leikkaus Kalle Koponen
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat