Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Presidentti ei saanutkaan kaadettua Ukrainan hallitusta – pääministeri selvisi luottamus­äänestyksestä

Presidentti taipui vaatimuksiin erottaa pääsyyttäjä, jota on pidetty jarruna korruption kitkennässä.

Ulkomaat
 
GLEB GARANICH
Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk soitti puhelun epäluottamuslauseäänestyksen aikana Kiovassa tiistaina.
Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk soitti puhelun epäluottamuslauseäänestyksen aikana Kiovassa tiistaina. Kuva: GLEB GARANICH
Fakta

Jatsenjuk II koostuu vaalivoittajista

 Oppositiojohtaja Arseni Jatsenjuk nousi pääministeriksi helmikuussa 2014, kun silloinen presidentti Viktor Janukovytš oli paennut.

 Nykyinen hallitus, Jatsenjuk II, nimitettiin joulukuussa 2014. Sen muodostivat lokakuun 2014 parlamenttivaalien voittajat.

 Hallitukseen nimitettiin myös ulkomaalaisia ammattiministereitä. Vaikka hallitus on virallisesti länsimielinen, asiantuntijat ovat arvioineet ministereistä neljänneksen olevan oikeasti reformihenkisiä.

Ukrainan poliittinen kriisi sai tiistai-iltana yllätyskäänteen, kun pääministeri Arseni Jatsenjukin hallitus selvisi luottamusäänestyksestä.

Hallituksen eroa olivat äänekkäimpinä vaatimassa joukko parlamentin suurimman ryhmän ja tärkeän hallituspuolueen Petro Porošenkon ryhmän edustajia. Illansuussa myös presidentti Petro Porošenko kehotti Jatsenjukia hajottamaan hallituksensa. Porošenko totesi lausunnossaan, että mielipidemittausten mukaan 70 prosenttia ukrainalaisista kannattaa hallituksen eroa.

Presidentti otti asiaan kantaa ennen kuin pääministeri alkoi esitellä hallituksensa saavutuksia. Illalla epäluottamuksen puolesta äänesti lopulta 194 edustajaa, kun hallituksen kaataminen olisi vaatinut 226.

Porošenkolla ei presidenttinä virallisesti ole sananvaltaa hallitukseen. Käytännössä hän johtaa omaa nimeään kantavaa parlamenttiryhmää.

Porošenko sanoi, ettei pidä uusia vaaleja tarpeellisina. Huhut uusintavaaleista ovat vellonneet Kiovassa sen jälkeen, kun hallituskriisi syveni.

Uudet vaalit olisivat todennäköisesti tuhoisat sekä Porošenkon ryhmälle että Jatsenjukin Kansanrintamalle, joka on parlamentin toiseksi suurin ryhmä. Sen suosio on jo niin pientä, ettei puolue ilennyt osallistua viime syksyn paikallisvaaleihin.

Pääpuolueiden suosiota ovat syöneet talouskriisi, korruptio ja uudistusten hitaus.

Korruption kitkeminen ja poliittisen kulttuurin muutos olivat päävaatimuksia Kiovassa loppuvuodesta 2013 alkaneissa mielenosoituksissa, jotka helmikuussa 2014 johtivat silloisen presidentin Viktor Janukovytšin pakoon.

Nyt monen mielestä liian vähän on muuttunut.

Ylevässä lausunnossaan Porošenko sanoi, ettei luottamuksen palauttamisessa ”riitä terapia vaan leikkaus on välttämätön”. Silti myös hänen oma suosionsa on ollut koetuksella. Lännessäkin on alettu epäillä, kuinka tosissaan hän on puheissaan korruption kitkennässä.

Erityistä kiistaa on herättänyt pääsyyttäjä Viktor Šokin. Porošenko on tukenut Šokinia, vaikka kansalaisaktivistit ovat pitäneet tätä jo pitkään jarruna korruption kitkennässä. Maanantaina myös varapääsyyttäjä Vitali Kasko liittyi arvostelijoiden kuoroon ilmoittaessaan erostaan ja syyttäessään Šokinia korruption piilottelusta.

Toissa viikolla erostaan ilmoittanut talousministeri Aivaras Abromavicius perusteli lähtöään niin ikään kyllästymisellä uudistusten hitauteen ja korruptioon. Hän syytti erityisesti Porošenkon läheistä liittolaista ja tämän parlamenttiryhmän varajohtajaa Ihor Kononenkoa.

Tiistaina Jatsenjukille suunnatun lausunnon lopussa Porošenko kehotti myös Šokinia eroamaan, minkä tämä tekikin.

Jatsenjuk puolusti hallituksena toimintaa tiistaina.

Hallitus on usein aiemminkin huomauttanut, että sen kautta on varjostanut keväällä 2014 alkanut Itä-Ukrainan sota Venäjän tukemia kapinallisia vastaan. Se ja Venäjän kauppasaarto ovat keskeisiä selityksiä talouskriisiin.

Sodassa on kuollut yli 9 000 ihmistä. Viime aikoina taistelut ovat taas yltyneet. Tiistaina Ukraina ilmoitti, että kolme sen sotilasta on kaatunut ja seitsemän haavoittunut Itä-Ukrainassa. Yhtä isosta uhriluvusta on kerrottu viimeksi marraskuussa.

MICHAEL DALDER / Reuters
Ukrainan presidentti Petro Porošenko
Ukrainan presidentti Petro Porošenko
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat