Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Turkki ja Venäjä liukumassa sodan partaalle – ”Mahdollisuus on 20 prosenttia”

Turkki pommittaa Venäjän tukemia Syyrian kurdeja ja syyttää heitä terrorismista. Turkki ja Venäjä ovat pian sodan partaalla.

Ulkomaat
 

Toimiston seinä teollisuusalueella Moskovan kaakkoislaidalla ei jätä arvailun varaa: seinällä komeilee Turkissa toimivan Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n johtajan Abdullah Öcalanin potretti.

Turkin lisäksi myös Yhdysvallat ja Britannia ovat nimenneet PKK:n terroristijärjestöksi. Öcalan on istunut turkkilaisessa vankilassa vuodesta 1999.

Teollisuusalueen toimisto kuuluu Syyrian kurdien vuonna 2013 julistamalle Rojavan itsehallintoalueelle. Rojava avasi ensimmäisen ulkomaan edustustonsa Moskovassa viime viikolla.

Rojavassa valtaa pitää Syyrian kurdien demokraattinen unioni PYD. Turkki pitää sitä pelkkänä PKK:n alajärjestönä.

Turkin pääministeri Ahmet Davutoğlu syytti torstaina Rojavan alueella Turkin rajalla toimivaa Kurdikansan itsepuolustusjärjestöä YPG:tä Ankaran keskiviikkoisesta terrori-iskusta, joka vaati ainakin 28 ihmisen hengen. Samalla ministeri vakuutti Turkin jatkavan tällä viikolla aloittamiaan YPG:n asemien pommittamista.

YPG:tä pidetään PYD-puolueen aseellisena siipenä.

”YPG ei ole puolueen osa”, Rojavan Moskovan-edustuston päällikkö Rodi Otman korostaa. Hän ei kommentoi tietojen puutteessa Ankaran väitteitä terrori-iskusta.

”Öcalan on minulle pelastaja”, Otman sanoo. ” Nelson Mandela ja Mahatma Gandhikin olivat aikanaan joiden mielestä terroristeja. Turkki ei sodi Apoa [Öcalania] tai PKK:ta vastaan vaan kurdikansaa vastaan. Tunkeutuivat rajamme yli, haluavat tuhota kylämme ja rakentaa muureja kurdien välille. Pommittavat maatamme jo viidettä päivää.”

Rojava eli Länsi on kolmesta kantonista muodostettu hallintoalue, joka kurdien ajattelussa on yksi neljästä Kurdistanin osasta Iranin, Irakin ja Turkin kurdialueiden ohella.

Otmanin mukaan Rojavan tavoite ei ole itsenäinen Kurdistan, vaan itsenäinen asema ”Syyrian liittovaltiossa, jossa ovat edustettuina kaikki yhteiskunnan kerrokset. Ja että myös Turkki ja Iran olisivat liittovaltioita.”

Syyrian sota on toisin sanoen ajanut kurdit Venäjän ja sitä myötä Syyrian presidentin Bashar al-Assadin liittolaisiksi, ja ajatus itsenäisestä Kurdistanista on painunut taka-alalle.

Moskovan arvellaan aseistaneen Syyrian kurdeja eli tekevän samaa, mitä Yhdysvallat on tehnyt jo aiemmin. Otman kiistää, että uusi tilanne olisi huonontanut Rojavan välejä Washingtoniin.

Irakin Kurdistanin johtaja Massoud Barzani ja Irakin kurdien peshmerga-joukot ovat olleet lännen tärkeä liittolainen taistelussa Isisiä vastaan. Suomalaissotilaatkin kouluttavat peshmergoja Erbilissä Pohjois-Irakissa.

Vielä viime kesänä Turkki salli peshmergojen läpikulun Rojavan alueelle Syyrian kurdien tueksi, kun rajalla käytiin Isisin-vastaista taistelua Kobanin kaupungin hallinnasta. Nykyinen tilanne näyttää kuitenkin aiheuttaneen epäsopua kurdiryhmien välille.

”Meillä on hyvät suhteet Irakin Kurdistaniin”, Otman sanoo ”Mutta suhteemme Barzanin puolueeseen eivät ole erityisen hyvät.”

Pahanilmanlinnut ovat ennustaneet, että Syyriasta tulee laajemman sodan näyttämö. Yhdysvallat, Turkki ja Saudi-Arabia sotivat tässä skenaariossa Venäjän ja Iranin kanssa liittolaistensa välityksellä. Turkin ja Venäjän välinen kriisi on antanut aihetta pahempiinkin ennustuksiin.

Venäjä aloitti tuonti- ja matkustuskieltojen säestämän raskaan sanasodan Turkkia vastaan marraskuussa sen jälkeen, kun Turkki oli pudottanut venäläisen pommikoneen Syyrian rajalla.

Venäjän ja Syyrian hallituksen sotamenestys Aleppon seudulla ja sotatapahtumat Pohjois-Syyriassa ovat ajaneet Venäjän ja Turkin sodan partaalle, jossa kurdit ovat päässeet välikappaleiksi. Venäjän sotaharjoitukset eteläisessä sotilaspiirissä eivät ole mitenkään hillinneet kauhukuvien laadintaa.

Synkistä ennusteistaan tunnettu Novaja Gazeta -lehden sotilasasioiden toimittaja Pavel Felgenhauer maalaili Eho Moskvy -radioaseman haastattelussa maanantaina jo ydinsodan mahdollisuuksia.

”Että tästä tulee venäläis-turkkilainen sota, sen mahdollisuus on ehkä 20 prosenttia”, Felgenhauer sanoi.

”Tämä on tietysti hatusta vetäistyä. Ja on 5–10 prosentin mahdollisuus, että tästä tulee yleiseurooppalainen sota, joka kääntyy ydinsodaksi.”

Rojavan kurdit haluavat pitää ovet avoinna kaikkiin suuntiin. Paitsi yhteen. ”Turkki on tänään se valtio, joka haluaa laajentaa sotaa. Otamme Turkin vaaran ja uhan vakavasti, ja olemme valmiita kaikkeen”, Otman sanoo.

Syyrian kurdit haluavat olla ”kolmas tie”

Syyrian kurdit valitsivat heti sodan puhjettua oman tiensä: he eivät lähteneet tukemaan Syyrian keskushallintoa, mutta eivät myöskään oppositiota.

Sen sijaan kurdit ajoivat omaa asiaansa. He ovat onnistuneet hyödyntämään sekasortoa luomalla Syyrian pohjoisosiin itsehallintoalueita, joita kutsutaan Rojavaksi.

Rojavaan on pystytetty paikallishallintoja, joita alueen ulkomailla vierailleet lähettiläät ovat kutsuneet tasa-arvoisiksi ja demokraattisiksi. Rojavan ”kolmatta tietä” on esitelty malliksi koko sodan jälkeiselle Syyrialle.

Samalla kurdipoliitikot ovat korostaneet, etteivät he halua Syyrian ja Turkin rajalle itsenäistä kurdivaltioita vaan Syyrian liittovaltioon kuuluvan autonomisen alueen.

Syyrian kurdien ponnistelut nousivat maailmalla otsikoihin viimeistään syksyllä 2014. Tuolloin kurdijoukot taistelivat Syyrian ja Turkin rajalla sijaitsevan Kobanin hallinnasta jihadistijärjestö Isisiä vastaan. Yhdysvaltain johtama liittouma tuki kurdeja ilmaiskuilla, ja lopulta Isis vetäytyi Kobanista.

Kurdien tiellä on ollut Isisin lisäksi Turkki, joka ei siedä ajatusta kurdien itsehallintoalueesta etelärajallaan. Turkkia hallitseva islamistipuolue AKP pelkää, että autonomia-aalto leviäisi Turkkiin, jonka väestöstä lähes kolmannes on kurdeja.

Samaan aikaan AKP on tukenut Syyrian sisällissodassa islamistisia oppositioryhmiä, joiden kanssa Syyrian kurdeilla on viileämmät välit.

Turkki pitää Syyrian kurdien tärkeintä puoluetta PYD:tä Kurdistanin työväenpuolueen eli PKK:n sisarjärjestönä. Turkki, Yhdysvallat ja EU luokittelevat PKK:n terrorijärjestöksi.

Niinpä kurdien diplomaattinen asema on säilynyt kiistanalaisena. Kurdeja ei edes kutsuttu neuvotteluosapuoleksi Geneven rauhanneuvotteluihin.

Neuvotteluiden keskeydyttyä kuun alussa Syyrian hallinto aloitti liittolaisineen raskaan hyökkäyksen opposition asemia vastaan Aleppon läheisyydessä. Kurdien aseelliset järjestöt tarttuivat jälleen tilaisuuteen.

Uudeksi voimatekijäksi on noussut SDF:ksi (Syrian Democratic Forces, Syyrian demokraattiset joukot) kutsuttu liittouma, joka koostuu kurdipuolue PYD:n aseellisen siiven YPG:n sekä paikallisten arabien, assyrialaisten ja turkmeenien aseellisista joukoista.

SDF on vallannut viime päivinä Aleppon ympäristössä kyliä, joista Syyrian opposition asejoukot ovat paenneet Venäjän pommi-iskujen myötä.

SDF on korostanut pyrkivänsä taistelemaan ennen kaikkea Isisiä vastaan. Ryhmällä saattaa kuitenkin olla pyrkimys yhdistää maantieteellisesti erillään olevat Rojavan alueet ja synnyttää Syyriaan yhtenäinen kurdialue.

Rojavan vahvistuminen nostaisi Syyrian kurdit avainasemaan, kun tulevaisuuden Syyriaa määritellään.

Aleksei Mjakishev
Rojavan itsehallintoalueen Moskovan-edustuston päällikön Rodi Otmanin konttorin seinällä komeilee kurdijohtaja Abdullah Öcalanin potretti.
Rojavan itsehallintoalueen Moskovan-edustuston päällikön Rodi Otmanin konttorin seinällä komeilee kurdijohtaja Abdullah Öcalanin potretti.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat