Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

EU yrittää taas pelastaa pakolaispolitiikkaansa ylimääräisellä Turkki-kokouksella

Asiasta kertoi pääministeri Juha Sipilä puoli kolmelta perjantaina aamuyöllä päättyneen EU-huippukokouksen ensimmäisenä päivänä. Sipilän mukaan Turkki-kokouksessa yritetään saada selvyyttä siihen, miten Turkin kanssa viime marraskuussa sovittu yhteistyö toimii – tai ei toimi.

Ulkomaat
 
ERIC VIDAL / Reuters
Pääministeri Juha Sipilä saapui torstaina EU-huippukokoukseen Brysseliin.
Pääministeri Juha Sipilä saapui torstaina EU-huippukokoukseen Brysseliin. Kuva: ERIC VIDAL / Reuters

Bryssel

Euroopan unioni aikoo ratkaista sekavan pakolais- ja siirtolaiskriisin hyvin perinteisellä ja aiemmin toimimattomalla ratkaisulla: ylimääräisellä huippukokouksella, joka yritetään pitää Turkin kanssa maaliskuun alussa.

Asiasta kertoi pääministeri Juha Sipilä puoli kolmelta perjantaina aamuyöllä päättyneen EU-huippukokouksen ensimmäisenä päivänä. Sipilän mukaan Turkki-kokouksessa yritetään saada selvyyttä siihen, miten Turkin kanssa viime marraskuussa sovittu yhteistyö toimii – tai ei toimi.

Sipilän mukaan Turkista on joinakin päivinä saapunut Kreikkaan kymmeniä turvapaikanhakijoita, mutta edellispäivänä luku oli ollut neljätuhatta ihmistä. Turkista Kreikkaan on saapunut tänä vuonna jo noin 80 000 turvapaikanhakijaa.

Huippukokouksen pääteema oli Britannian kanssa neuvoteltava uusi EU-sopimus, mutta etenkin Saksa halusi nostaa maahanmuuttokriisin tärkeämpään asemaan. Aiheesta järjestetty työillallinen venyi kuuden ja puolen tunnin mittaiseksi.

Politico-lehden mukaan Italian pääministeri Matteo Renzi olisi illallisella uhannut neljää Itä-Euroopan Visegrád-ryhmän maata: elleivät nämä ala ottaa enemmän turvapaikanhakijoita, maiden saamia EU-tukia leikataan.

Sipilä sanoi, ettei hän ollut noteerannut sellaista uhkausta. Hänen mukaansa illallisen ilmapiiri ei ollut erityisen kärjekäs.

Ennen huippukokousta kävi kuitenkin ilmi, miten monet EU-maat ovat alkaneet sooloilla turvapaikkapolitiikassaan. Itävalta ilmoitti, että se aikoo vastedes ottaa vain 80 turvapaikanhakijaa päivässä.

EU:n siirtolaisasioista vastaava komissaari Dimitris Avramopoulos ilmoitti Itävallalle kirjeessään, että maan toiminta on EU-lakien ja kansainvälisen oikeuden vastaista.

”Itävallalla on oikeudellinen velvoite hyväksyä kaikki turvapaikkahakemukset, jotka tehdään sen alueella tai rajalla”, Avramopoulos kirjoitti uutistoimisto AP:n mukaan.

Itävallan liittokansleri Werner Faymann totesi EU-huippukokoukseen tullessaan, ettei hänen maansa aio peräytyä asiassa. ”Oikeudellisiin kysymyksiin vastaavat asianajajat. Poliittisesti sanon, että me pitäydymme tässä.”

Pääministeri Sipilän mukaan Suomi ei ole ottanut kantaa Itävallan ratkaisuun. Hän huomautti omassa tiedotustilaisuudessaan, että poikkeuksellisiin toimiin on ryhdytty muissakin EU-maissa, kuten Ruotsissa ja Tanskassa.

Sipilän oli torstaina määrä osallistua Brysselissä Itävallan isännöimään oheiskokoukseen, jonne odotettiin Turkin pääministeriä Ahmet Davutoğlua. Kokous kuitenkin peruuntui, kun Davutoğlu jäi kotimaahansa kymmeniä ihmishenkiä vaatineen keskiviikkoisen terrori-iskun vuoksi.

Samalla kun paineet Saksan ja liittokansleri Angela Merkelin pakolaispolitiikkaa kohtaan ovat kasvaneet niin kotimaassa kuin muuallakin Euroopasta, Visegrád-ryhmän maat – Unkari, Puola, Slovakia ja Tšekki – ovat alkaneet vaatia kovempia toimia.

Saksalainen Der Spiegel -lehti kertoi viikko sitten, että maat suunnittelevat auttavansa Makedoniaa, jotta Balkanin halki matkaavien pakolaisten reitti katkeaisi. Tämä voisi synnyttää Kreikkaan hyvin kaoottisen tilanteen, sillä maan läpi kulki viime vuonna lähes 900 000 ihmistä.

”Tämmöiset ovat jo niitä hätäsuunnitelmia, joita kieltämättä viritellään eri puolilla Eurooppaa. Mutta meidän pitää saada määrätietoisesti järjestys tähän asiaan, ja se lähtee niillä toimilla, jotka on päätetty jo alkusyksystä”, Sipilä totesi aiemmin torstaina.

Sipilän mukaan ratkaisu pakolaiskriisiin on se, että yhteistyötä Turkin kanssa lisätään ja jo tehtyjä EU:n päätöksiä aletaan noudattaa.

”Kyllä meillä oikeat päätökset ovat putkessa, mutta tämä toimeenpano on ollut auttamattoman puutteellista. Se hitaus kiusaa kieltämättä, enkä ole siinä ainoa.”

EU lupasi viime marraskuun lopussa Turkille rahaa, viisumivapautta ja EU-jäsenyysneuvottelujen jouduttamista, jos maa alkaa tehdä yhteistyötä pakolaiskriisissä. Tuolloin pidettyä Turkki-kokousta luonnehdittiin historialliseksi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat