Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jumalaton sosialisti Bernie Sanders pyrkii läntisen maailman johtajaksi

Bernie Sanders on on toistanut samaa sanomaa 50 vuotta. Vihdoin ihmiset kuuntelevat.

Ulkomaat
 
Jim Young / Reuters
Bernie Sanders vaalitilaisuudessa Minneapolisissa viime viikolla.
Bernie Sanders vaalitilaisuudessa Minneapolisissa viime viikolla. Kuva: Jim Young / Reuters
Fakta

Poliittinen pitkänmatkanjuoksija

 Bernie Sanders syntyi vuonna 1941 Brooklynissa. Hän on Itä-Euroopan juutalaissiirtolaisten poika, jonka suvusta suurin osa kuoli holokaustissa.

 Kouluaikoina Sanders oli lahjakas maileri, ennätys 4.37 minuuttia.

 Sanders nousi Burlingtonin pormestariksi 1981. Hän edusti Vermontia kongressin edustajainhuoneessa 1991–2007 ja senaatissa vuodesta 2007.

 Sanders kutsuu itseään demokraattiseksi sosialistiksi. Demokraattipuolueeseen hän liittyi vasta 2015.

Nashua

Bernie Sandersin puhe kuulostaa pystykorvan haukunnalta.

Hän heiluttaa käsiään puheen tahdissa, mikä antaa esitykselle oudon hypnoottisen tehon.

Kun Sanders sanoo jonkin lukuisista avainlauseistaan, kuten ”miljonäärit ja miljardöörit”, hänen kätensä lyövät tahtia jokaisen tavun kohdalla kuin ne irrottaisivat raharikkaiden nikamat toisistaan.

Punaväri demokraatti Sandersin kasvoilla syvenee.

Vermontin senaattorin esiintymistapa on täydellinen vastakohta useimmille urapoliitikoille, joiden jokainen ele ja äänenpaino on kouluttajien hioma. Se antaa Sandersista aidon kuvan.

Juuri ”aitous” toistuu Sandersin ihailijoiden vastauksissa, kun heiltä kysyy, mistä he Sandersissa pitävät.

”Hän seisoo sen takana, mihin uskoo”, sanoo taiteilija Sheryl Miller, joka jonottaa kuulemaan Sandersia New Hampshiressa.

Puhujan taustalla kannattajat heiluttavat ”Tulevaisuus, johon voi uskoa” -kylttejä. Nuorten kasvoista loistaa haltioituminen, joka tuo mieleen rock-konsertin tai herätyskokouksen.

”Rikkaat rikastuvat, ja köyhät köyhtyvät, ja keskellä olevalla suurella enemmistöllä on koko ajan vaikeampaa.”

Kas, tämä ei ollutkaan tästä puheesta vaan vuodelta 1974 – mutta entä sitten? Sanders käyttää yhä samoja sanoja kuin silloin. On sentään yksi ero: 1970-luvun alussa Sanders puhui maata johtavasta kahdesta prosentista, nyt yhdestä prosentista.

Sanders kuuluu poliitikkoihin, jotka ovat omaksuneet maailmankuvansa varhain eivätkä ole sitä sittemmin päivittäneet.

Sandersin kohdalla se tapahtui 1960-luvun alun opiskeluvuosina Chicagossa. Hän löysi marxilaisuudesta selityksen siihen, miksi yhdet ovat rikkaita, mutta toiset köyhiä, kuten hänen oma perheensä oli ollut.

Vakavasti Sanders otti myös kommunistifilosofi Karl Marxin ohjeen, jonka mukaan tärkeintä on maailman muuttaminen. Hän ei ole kirjaälykkö vaan ihmisten arkisia ongelmia ratkova toiminnan mies.

Tällaiselle poliitikolle omapäisistä asukkaistaan tunnettu Vermontin osavaltio on tarjonnut mainion turvapaikan. Vermontilaisille Sanders on ollut ”meidän oma Bernie”, sosialisti tai ei.

Valtakunnan tasolla Sanders näytti pitkään poliittiselta muinaismuistolta, mutta sitten tapahtui kaksi asiaa: vuoden 2008 talousromahdus ja vuoden 2010 korkeimman oikeuden päätös, joka laillisti yritysten lähes rajattoman vaalirahoituksen. Ne saivat amerikkalaiset raivoihinsa.

Juuri tällä hetkellä 74-vuotias Sanders näyttää olevan oikeassa, vaikka joidenkin mielestä kyse on pikemminkin siitä, että seisova kello näyttää oikeaa aikaa kaksi kertaa päivässä.

Oli miten oli, nyt on Bernien aika.

Sanders on useasti julistanut ihailevansa Pohjoismaita, eivätkä hänen ideansa kuulosta suomalaiskorvaan radikaaleilta. Valtion kustantama terveydenhoito, ilmaiset yliopistot ja vanhempainvapaat ovat todellisuutta Pohjoismaissa, joten miksi rikkaammalla Yhdysvalloilla ei olisi niihin varaa, Sanders kysyy.

Samalla ehdokas kuitenkin myöntää uudistusten vaativan niin suuria muutoksia, etteivät presidentin voimat riitä. Tarvittaisiin poliittista vallankumousta, joka löisi republikaanit kanveesiin.

Juuri tähän arvostelijat iskevät. Kilpailevan ehdokkaan Hillary Clintonin mukaan Sanders vaatii mahdottomia, kun Clinton itse taas on ”edistyksellinen, joka saa asioita aikaan”.

Sandersin toinen heikkous liittyy hänen vasemmistolaisuuteensa. Ei kuitenkaan siihen, että hän on sosialisti, sillä kyselyjen mukaan amerikkalaiset pitävät kapitalismia melkein yhtä pahana asiana kuin sosialismia.

Ongelmallista on sen sijaan se, ettei Sandersin talouspuhe liikuta samalla tavalla erilaisia vähemmistöjä, joista on viime vuosina tullut demokraattien sateenkaari. Siksi Clinton on vahvoilla varsinkin etelävaltioissa.

Kun Sanders asettui vuosi sitten ehdolle, häntä pidettiin Clintonin harjoitusvastustajana. Sen jälkeen Sanders on rakentanut vahvan kampanjaorganisaation, kerännyt ison vaalikassan ja voittanut ensimmäisen esivaalinsa. Enää Sandersia ei aliarvioida.

Matka Valkoiseen taloon on kuitenkin pitkä. Jos Sanders selviää Clintonista, hänellä on edessään republikaanien lokakampanja.

Jumalaton sosialisti, jolla on avioton lapsi, voi nousta presidentiksi Suomessa, mutta entä Yhdysvalloissa?

Eletään kuitenkin outoja aikoja. Jos republikaanit valitsevat ehdokkaakseen Donald Trumpin tai Ted Cruzin, kaikki on mahdollista. Ehkä jopa Bernie.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat