Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

USA ja Venäjä: Syyrian tulitauko alkaa lauantaina – kolme syytä uskoa ja kolme syytä epäillä tulitaukoa

Tulitauko koskee Syyrian hallitusta ja sitä vastaan taistelevaa oppositiota, mutta ei jihadistijärjestö Isisiä.

Ulkomaat
 
Syyrian sisällissodan eri osapuolten tavoitteet
Syyrian sisällissodan eri osapuolten tavoitteet
Miksi kapinalliset taistelevat Syyrian valtaapitäviä vastaan? Mitä Isis haluaa? Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Antti Paronen selittää HSTV:lle sodan keskeiset osapuolet. Toimittaja: Jukka Hiiro HS, kuvaus: Janne Järvinen HS, editointi: Esa Syväkuru HS

Yhdysvallat ja Venäjä ilmoittivat yhteisessä julistuksessaan maanantaina, että Syyriassa alkaa tulitauko lauantaina helmikuun 27. päivänä.

Osittainen tulitauko alkaa keskiyöllä Damaskoksen aikaa. Tulitauko koskee Syyrian hallitusta ja sitä vastaan taistelevaa oppositiota, mutta ei jihadistijärjestö Isisiä tai al-Qaidaan kuuluva al-Nusran rintamaa.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja Venäjän presidentti Vladimir Putin keskustelivat suunnitelmasta maanantaina, uutistoimisto Reuters kertoi. Julistus tulitauosta annettiin puhelinkeskustelun jälkeen.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon sanoi, että YK pyrkii käyttämään tulitauon hyväkseen, jotta sodan saartamille alueille voidaan viedä humanitaarista apua.

Syyrian presidentti Bashar al-Assad ilmoitti maanantaina hetkeä tulitaukojulistuksen jälkeen, että Syyriassa järjestetään parlamenttivaalit huhtikuun 13. päivänä. Viimeksi Syyriassa järjestettiin parlamenttivaalit 2012, jolloin sisällissota oli jo alkanut.

Venäjän ja Yhdysvaltojen sopiman ”väliaikaisen” tulitauon toivotaan tasoittavan tietä Syyrian hallituksen ja oppositioryhmien välisten rauhanneuvottelujen jatkumiselle.

Miksi tuorein tulitaukoyritys siis onnistuisi paremmin?

 

Hyvät merkit

1. Venäjä painostaa al-Assadia sopuun

Vielä toissa viikolla Syyrian presidentti Bashar al-Assad uhosi valtaavansa koko maan takaisin, mutta Venäjä on sittemmin ärähtänyt hänelle ja käskenyt pysymään neuvottelujen tiellä ”vakavien seurausten” uhalla.

Viime aikojen sotamenestys on täyttänyt monia al-Assadin tavoitteita ja pönkittänyt hänen neuvotteluasemiaan, mutta se selittyy täysin Venäjän pommituksilla ja Iranin, libanonilaisen shiiajärjestö Hizbollahin ja irakilaisten shiiataistelijoiden maatuella. Syyrian oma armeija on niin heikossa jamassa, että sillä ei ole minkäänlaisia edellytyksiä palauttaa koko maata al-Assadin hallintaan.

Vaikka taistelut kapinallisia vastaan jatkuisivatkin nykyisillä rintamalinjoilla, Venäjä voi painostaa al-Assadia tyytymään jo vallattuihin alueisiin ja pidättäytymään aiemmin käyttämistään kemiallisista aseista.

Haastavinta on saada al-Assad tunnustamaan opposition edustajia virallisiksi neuvottelijoiksi ja tulevaisuuden hallinnon jonkinlaiseksi osaksi.

2. Venäjä on vähentänyt pommituksiaan

Venäjän ilmavoimat eivät ole viime päivinä iskeneet kapinallisia vastaan lainkaan samalla voimalla kuin edeltävinä viikkoina. Se kertoo Venäjän halusta edistää tulitaukoa ja neuvotteluja.

Yhdessä Syyrian armeijan kanssa Venäjä on kääntänyt tähtäintään aiempaa tiiviimmin Isisin kohteisiin.

Venäjän pommitusten hellittäminen saattaa tosin selittyä myös kaivatulla huoltotauolla viikkojen tiiviiden pommitusten jälkeen. Iranillakin saattaa olla tarvetta rauhoittaa tilannetta hetkellisesti tuodakseen Syyriaan uusia sotilaita.

3. Yhdysvallat on entistä sovinnonhaluisempi

Valkoinen talo on hiljaa hyväksynyt, että al-Assadin hallintoa ei syrjäytetä ja jihadisteja torjuta Yhdysvaltojen alkuperäisellä suunnitelmalla eli aseistamalla maltillista oppositiota. Siksi se joutuu hyväksymään, että al-Assadilla tai ainakin hänen luottomiehillään on määräävä rooli Syyrian johdossa tulevaisuudessakin.

Yhdysvaltoja uhkaa vääjäämätön kasvojenmenetys, mutta sillä on Syyriassa yksinkertaisesti vähemmän pelissä kuin Venäjällä. Venäjä haluaa riskienkin uhalla säilyttää vaikutusvaltansa Lähi-idässä perinteisen liittolaisensa kautta.

Venäjä haluaa silti rauhoittaa Syyrian nopeasti, koska kansantalouden sukeltaessa Moskovalla ei ole varaa vuosien sotimiseen. Mitä kauemmin Venäjä pudottaa pommeja Syyriaan, sitä varmemmin luvassa on ääri-islamistien kostoiskuja Pohjois-Kaukasiassa tai muualla Venäjällä.

 

Huonot merkit

1. Voitonhuuma lietsoo al-Assadia

Neuvotteluratkaisu ei voi tuntua al-Assadista houkuttelevalta, kun omat joukot ovat juuri edenneet suurin harppauksin taistelukentällä ja kapinallisten huoltoreitti Turkista on käytännössä katkaistu.

Opposition taisteluhenki lienee heikompi kuin koskaan, mutta humanitaarista hätää aiheuttaneen vastapuolen suurhyökkäyksen jälkeen kapinallisille on varmasti katkera paikka istuutua neuvottelupöytään, jossa on turha odottaa suuria voittoja.

Miksi he olisivat uhranneet niin paljon saadakseen niin vähän?

2. Asejoukot ovat hajanaisia

Opposition puolella taistelee satoja aseellisia ryhmiä. Yhteisellä ylätason käskyllä tuskin saadaan kaikkien sormia pois liipasimelta, ja paikallisilla yhteenotoilla on suuri riski levitä.

Myös Syyrian hallitusta tukevat maajoukot ovat monikansallisempia, hajanaisempia ja monitasoisemmin johdettavia kuin yleisesti ajatellaan. Etenkin iranilaisilla on ollut todennäköisesti suuri rooli maahyökkäysten ohjaamisessa.

Isis ja kansainväliseen al-Qaida-verkostoon kuuluva Nusran rintama eivät osallistu neuvotteluihin eivätkä ole aikeissa kunnioittaa tulitaukoa, mikä vaikeuttaa aseiden laskemista myös muissa leireissä.

Nusran rintama on jäänyt kansainvälisesti vähälle huomiolle maailman kauhistellessa Isisin videoituja julmuuksia, mutta se on jäämässä Syyrian hallinnon vakavaksi riesaksi ja suureksi turvallisuusuhaksi vuosikausiksi.

Myös suuri osa maltillisena pidetystä oppositiosta koostuu ääri-islamistisista tuntemattomammista ryhmistä.

3. ”Terroristit” käyvät tekosyystä

Tulitaukosopimus ei kiellä toimia terroristisiksi määriteltyjä järjestöjä vastaan. Raja on monissa tapauksissa vaikea vetää, koska esimerkiksi Nusran rintaman tiedetään taistelleen samassa rintamassa niin sanotun maltillisen opposition kanssa.

Vastapuolen määrittelemisen hankaluus helpottaa Syyrian hallinnon ja ulkovaltojen iskemistä lähes mihin tahansa kohteeseen. Usein voi sanoa, että vastassa oli terroristeja, ilman että väite olisi täydellinen valhe.

Al-Assad sanoikin viikonloppuna espanjalaislehti El Paísin haastattelussa olevansa valmis tulitaukoon, mutta ei niin, että ”terroristit” voivat käyttää tilannetta hyväkseen.

Venäjä on tähänkin asti väittänyt hyökänneensä vain terroristeja vastaan, vaikka sitä on syytetty iskemisestä pahimmillaan siviilikohteisiin. Tulitauko ei olennaisesti muuta asetelmaa.

 

Kirjoitusta varten on haastateltu Ulkopoliittisen instituutin tutkijaa Toni Alarantaa ja Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaa Antti Parosta.

AMMAR ABDULLAH / Reuters
Ihmiset etsivät mahdollisia eloonjääneitä Lääkärit ilman rajoja -järjästön ylläpitämän sairaalan raunioista. Marat Numanissa sijaitseva sairaala tuhoutui ohjusiskussa helmikuun puolivälissä.
Ihmiset etsivät mahdollisia eloonjääneitä Lääkärit ilman rajoja -järjästön ylläpitämän sairaalan raunioista. Marat Numanissa sijaitseva sairaala tuhoutui ohjusiskussa helmikuun puolivälissä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat