Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Diktaattori Gaddafin ennustus kävi toteen – islamistit sekoittivat Libyan

Viisi vuotta arabikeväästä, osa 5/6: Libyan diktaattori varoitti ääriliikkeiden uhasta ennen syrjäyttämistään. Nyt länsimaat ovat huolestuneet Isisin noususta Libyassa.

Ulkomaat
 
Chris Helgren / Reuters
Mies kannatteli Libyan johtajan Muammar Gaddafin kuvaa pääkaupungissa Tripolissa maaliskuussa 2011. Kuvia jaettiin ihmisille, kun tiedotusvälineet saapuivat seuraamaan tulipaloa, joka oli alkanut viranomaisten mukaan liikenneonnettomuudesta.
Mies kannatteli Libyan johtajan Muammar Gaddafin kuvaa pääkaupungissa Tripolissa maaliskuussa 2011. Kuvia jaettiin ihmisille, kun tiedotusvälineet saapuivat seuraamaan tulipaloa, joka oli alkanut viranomaisten mukaan liikenneonnettomuudesta. Kuva: Chris Helgren / Reuters
Aikajana

Näin Libya ajautui sekasortoon

2011

 Helmikuussa Bengasissa alkavat mielenosoitukset Libyaa 41 vuotta johtanutta Muammar Gaddafia vastaan. Kymmenessä päivässä suuri osa Itä-Libyan kaupungeista on kapinallisten hallussa.

 Maaliskuussa Gaddafin joukkojen vastahyökkäys on murskata vastarinnan, mutta sodan kulku muuttuu, kun YK:n valtuutuksella toimivat Nato-maiden ilmavoimat hyökkäävät Gaddafin joukkoja vastaan ja asettavat Libyaan lentokieltoalueen.

 Lokakuussa kapinalliset tappavat Gaddafin Sirtessä, joka on hänen joukkojensa viimeinen tukikohta.

2012

 Libyalaiset äänestävät kesällä parlamenttivaaleissa. Liberaalit voittavat, islamistit jäävät vähemmistöön.

 Syyskuussa terroristit hyökkäävät Yhdysvaltojen edustustoon Bengasissa ja tappavat neljä yhdysvaltalaista, muiden muassa suurlähettilään.

2013

 Parlamentti äänestää Libyan presidentiksi Muslimiveljeskunnan tukeman Nouri Abusahmainin, jota pidetään maltillisena mutta joka alkaa käyttää valtaansa islamistien hyväksi.

2014

 Valtaan tottuneet islamistit kärsivät uusissa parlamenttivaaleissa selvän tappion, mutta äänestysprosentti on pieni eivätkä islamistit hyväksy tulosta. Heitä tukevat asejoukot valtaavat Tripolin. Vaaleilla valittu parlamentti pakenee maan itäosaan.

 Kaksi kilpailevaa hallintoa väittää itseään ainoaksi oikeaksi, ja niiden tukemat asejoukot taistelevat toisiaan vastaan.

2015

 Äärijärjestö Isis valtaa Sirten kaupungin ja sitä ympäröivän seudun.

2016

 Kilpailevat hallinnot neuvottelevat yhteishallituksesta, ja niitä tukevat asejoukot sopivat tulitauosta.

Epätoivon hetkellä Libyan johtaja Muammar Gaddafi lausui ennustuksen, joka osui hämmästyttävällä tavalla oikeaan.

”Libyalaisia tulee kuolemaan. Tuhoa seuraa Välimerellä, Euroopassa ja koko maailmassa. Nämä aseistautuneet ryhmät käyttävät tilannetta oikeutuksenaan”, Gaddafi sanoi puhelinkeskustelussaan Britannian entisen pääministerin Tony Blairin kanssa 25. helmikuuta 2011. Hän puhui erityisesti islamistisista terroristiryhmistä.

Libyaa yli 40 vuotta johtaneella Gaddafilla oli tarve saada alkanut kansannousu näyttämään islamistien vehkeilyltä, koska sitä länsimaat olisivat kauhistelleet. Hän epäonnistui yrityksessään.

Alle kuukausi myöhemmin sotilasliitto Naton jäsenmaat päättivät YK:n valtuutuksella estää Gaddafia lyömästä kapinallisia. Ulkovaltojen ilmavoimat hyökkäsivät Gaddafin joukkoja vastaan ja asettivat Libyaan lentokieltoalueen.

Sodan kulku kääntyi. Lokakuussa 2011 kapinalliset tappoivat Gaddafin hänen kotikaupungissaan ja viimeisessä tukikohdassaan Sirtessä.

Viisi vuotta Gaddafin varoituksen jälkeen Sirteä ympäristöineen hallitsee islamistinen Isis-järjestö. Lähistöllä on Libyan taloudelle tärkeitä öljykenttiä, joita Isis yrittää vallata tulolähteikseen. Libyaan on perustettu terroristien koulutusleirejä, joiden takia naapurimaa Tunisia on rakentanut rajalleen 200 kilometriä pitkän suojavallin.

Diktaattorin kaataminen toi Libyaan vähäksi aikaa toivoa, mutta parin viime vuoden aikana tuhansia on kuollut ja sadattuhannet ovat paenneet kodeistaan. Yksikään kansainvälinen lentoyhtiö ei enää lennä Libyaan. Ulkovallat ja kansainväliset järjestöt ovat sulkeneet edustustonsa. Raunioina ovat niin infrastruktuuri kuin kansannousun unelmatkin.

Kaaos on tarjonnut siirtolaisille lähes valvomattoman lähtöpaikan venematkalle Italiaan. EU-maat pelkäävät, että tulijoiden joukossa on iskuihin valmiita terroristeja.

Länsimaat ovat joutuneet tunnustamaan, että Gaddafin huoli ääriliikkeistä olisi ehkä pitänyt ottaa vakavammin. Niin arvioi muun muassa Britannian parlamentin ulkoasiainkomitea, joka julkaisi Gaddafin ja Blairin puheluiden sisällön vuoden alussa.

”Komitea haluaa pohtia, oliko virhearvio jättää huomioimatta Gaddafin profeettamainen varoitus aseellisten ääriryhmien noususta hallituksen kaatumisen jälkeen – vain koska hänen näkemyksensä kansainvälisistä asioista olivat muutoin harhaisia”, sanoi ulkoasiainkomitean johtaja Crispin Blunt sanomalehti The Guardianin mukaan.

”Todistusaineisto vihjaa, että länsimaiset päättäjät huomioivat väliintulon riskit sekä libyalaisille että lännen intresseille kehnommin kuin Gaddafi.”

Yhdysvallat on pommittanut Isisin kohteita Libyassa satunnaisesti. Viime perjantaina Isisin koulutusleirille tehdyssä ilmaiskussa kuoli ainakin 41 ihmistä, joiden joukossa oli kaksi serbialaista panttivankia.

Suurempaa ulkovaltojen operaatiota on kuitenkin hankala toteuttaa ilman hyväksyntää Libyan hallitukselta – tai siis hallituksilta.

Kansannousun jälkeen Libya on jakautunut kahtia ja muuttunut romahtaneeksi valtioksi. Tripolissa pitää majaansa islamistien hallitsema kapinaparlamentti. Vaaleilla valittu maallistuneempi parlamentti pakeni kesällä 2014 Tobrukiin Itä-Libyaan, kun islamistien tukijoukot valtasivat pääkaupungin.

Tästä alkanutta sisällissotaa on yritetty lopettaa YK:n välityksellä muodostettavalla yhteishallituksella. Kansainvälisesti tunnustettu parlamentti on kuitenkin vastustanut ehdotettua hallituksen kokoonpanoa. Asiasta piti äänestää tiistaina, mutta päätös siirtyi ensi viikolle, koska kokoon ei saatu riittävästi edustajia päätösvaltaisuuden saavuttamiseksi.

Päätöksestä riippumatta tuki asejoukkojen keskuudessa on arvoitus.

Viime viikon keskiviikkona Tripolissa järjestettiin paraati vallankumouksen viisivuotisjuhlan kunniaksi. Ihmiset heiluttivat lippuja ja katselivat sotilaskoneiden jylinää taivaalla.

”Kaikesta huolimatta – politiikasta ja harmillisesta jakautumisesta – tänään on juhlan päivä”, sanoi uutistoimisto AFP:lle Abdelbaqi, joka seurasi tapahtumaa tyttärensä ja kolmen poikansa kanssa.

Sen sijaan idempänä vallankumouksen synnyinkaupungissa Bengasissa ei juhlittu. Kaupunki on osittain islamistien hallussa.

Paikallinen Murad Fitouri, 38, kertoi AFP:lle, miksi vuosipäivä ei kiinnostanut:

”Ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa. Sota on saanut heidät masentuneiksi ja surullisiksi. Ihmisiä on kuollut, jäänyt orvoiksi ja leskiksi.”

Viisi vuotta arabikeväästä, osa 5/6: Juttusarjan ensimmäinen osa on luettavissa täällä, toinen osa täällä, kolmas osa täällä ja neljäs osa täällä.

Chris Helgren / Reuters
Mies kannatteli Libyan johtajan Muammar Gaddafin kuvaa pääkaupungissa Tripolissa maaliskuussa 2011. Kuvia jaettiin ihmisille, kun tiedotusvälineet saapuivat seuraamaan tulipaloa, joka oli alkanut viranomaisten mukaan liikenneonnettomuudesta.
Mies kannatteli Libyan johtajan Muammar Gaddafin kuvaa pääkaupungissa Tripolissa maaliskuussa 2011. Kuvia jaettiin ihmisille, kun tiedotusvälineet saapuivat seuraamaan tulipaloa, joka oli alkanut viranomaisten mukaan liikenneonnettomuudesta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat