Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

133 on tunnustanut Palmen murhan – ratkaisu ei silti ole näkyvissä

Ulkomaat
 
Fredrik Sandberg / TT
Tutkinnanjohtaja Dag Andersson, syyttäjänviraston tutkija Kerstin Skarp ja Palme-ryhmän johtaja Hans Melander pitivät tiedotustilaisuuden Tukholmassa torstaina.
Tutkinnanjohtaja Dag Andersson, syyttäjänviraston tutkija Kerstin Skarp ja Palme-ryhmän johtaja Hans Melander pitivät tiedotustilaisuuden Tukholmassa torstaina. Kuva: Fredrik Sandberg / TT

Fakta

 Ruotsin pääministeri Olof Palme ammuttiin 28. helmikuuta, kun hän oli kotimatkalla elokuvateatterista puolisonsa Lisbet Palmen kanssa.

  Murhasta tulee sunnuntaina kuluneeksi 30 vuotta.

  Sollentunalainen päihteiden käyttäjä Christer Pettersson tuomittiin murhasta käräjäoikeudessa 1989. Hovioikeus kuitenkin vapautti hänet myöhemmin samana vuonna. Pettersson kuoli 2004.

Tukholma

Sunnuntaina tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Ruotsin pääministeri Olof Palme murhattiin Tukholman keskustassa.

Kiinnostus on yhä kova. Kun Ruotsin poliisin Palme-tutkintaryhmä järjesti torstaina harvinaisen lehdistötilaisuuden, oli paikalla salin täydeltä viestimiä niin kotimaasta kuin ulkomailta.

Ei niin, että murhan selviämisestä olisi suuria uutisia. Tarkoitus oli ennemminkin antaa historiallinen katsaus tapahtumista.

”Ei ole mikään salaisuus, ettei meillä ole tiedossamme ketään tiettyä tekijää”, totesi tutkinnasta vastaava syyttäjäviranomainen Kerstin Skarp.

Hän totesi olevansa silti yleisesti ottaen optimistinen murhan ratkeamisen suhteen. Tiettyä yksittäistä syytä siihen ei kuitenkaan ole.

Kun Palmen murhasta puhutaan, tilastot ovat vaikuttavia. Murhan on tunnustanut 133 ihmistä. Yli 10 200 ihmistä on kuulusteltu, ja Palme-tutkimusryhmän tietokannassa on yli 87 300 dokumenttia, jotka käsittelevät tutkintaan liittyviä ihmisiä.

Torstaina tutkintaryhmä halusi välittää kansalaisille muutamia viestejä.

Yksi oli, että se mielellään kuulee vinkkejä murha-aseesta, joka yhä on kateissa.

Asetta etsitään kahden ammuksen perustella. Ne löydettiin aikanaan rikospaikalta päivän ja kaksi teon jälkeen. Aseen on ammusten perusteella oletettu olevan Smith & Wesson -merkkiä, mutta myös kuusi muuta asetyyppiä ovat mahdollisia.

”Valitettavasti ammukset ovat niin huonossa kunnossa, ettei voi olla varma, että niitä voi koskaan yhdistää tiettyyn aseeseen”, sanoi Palme-ryhmän johtaja Hans Melander.

Melander otti esille myös epäillystä murhaajasta aikanaan julkaistun niin sanotun haamukuvan, joka piirrettiin silminnäkijähavaintoon perustuen. Poliisi on saanut noin 8 000 vihjettä kuvan miehestä.

Vinkkaajien ei kuitenkaan kannata enää vaivautua, ellei ole kuvan lisäksi muuta syytä olettaa, että mies olisi murhaaja, Melander painotti.

”Ei ole mitään, mikä viittaisi siihen, että kuvan miehellä olisi tekemistä murhan kanssa”, hän sanoi.

Kolmas viesti koski Etelä-Afrikka-tutkintalinjaa, joka yhä on hengissä.

Poliisi toivoo tietoa kahdesta miehestä, jotka poistuivat Ruotsista 1. maaliskuuta 1986 eli päivän murhan jälkeen, ja jotka jäivät televisiokuviin Arlandan lentokentällä.

Miehet havaittiin televisiokuvista 2014.

Vain toinen miehistä näkyy kuvassa edes jotenkuten, ja hänen on epäilty liittyvän Etelä-Afrikka-tutkintaan.

Miehiä ei ole kuitenkaan onnistuttu tunnistamaan varmuudella.

Palmen murha on Ruotsin lähihistorian järkyttävimpiä tapahtumia. Liki jokaisella paikallisella on muistoja siitä, missä kuuli murhasta.

Se, ettei murhaa ole onnistuttu selvittämään, on suuri epäonnistuminen, sanoo sisäministeri Anders Ygeman. Itse hän oli murhan aikaan 16-vuotias ja kuuli murhasta kotonaan Hagsätran lähiössä.

"Se on trauma koko Ruotsille. Tämä on tähän sakka suurin epäonnistumisemme", hän sanoo poliisityöstä.

Ygeman ei enää aseta kovin suuria toiveita ratkaisun löytymiselle.

"Kaikki on madollista, koska murha ei vanhene, mutta ei se (ratkaisun löytäminen) erityisen todennäköistä ole. Meillä on ollut yksi epäilty, joka tuomittiin käräjäoikeudessa ja joka vapautettiin hovioikeudessa, ja joka sitä paitsi on kuollut. Joten vaaditaan jotakin hyvin suurta, että tämä voidaan selvittää", Ygeman sanoi, kun HS haastatteli häntä aiemmin tänä talvena.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat