Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Eurooppa odottaa jännittyneenä pakolaisten ryntäystä – HS:n kartta näyttää, miten eri maat ovat kiristäneet valvontaansa rajoilla

Euroopan maat tiukentavat rajavalvontaansa kiihtyvän tulijavirran paineessa. Tämän seurauksena Kreikkaan uhkaa syntyä ”tuhansien sielujen varasto”, varoittaa pääministeri Alexis Tsipras.

Ulkomaat
 
Helsingin Sanomat
Laszlo Balogh / Reuters
Piikkilanka-aitaa EU-lipun edessä pakolaisten vastaanottokeskuksessa Bicskessä Unkarissa.
Piikkilanka-aitaa EU-lipun edessä pakolaisten vastaanottokeskuksessa Bicskessä Unkarissa. Kuva: Laszlo Balogh / Reuters

Virve Kähkönen HS

Euroopan maat ovat ryhtyneet yksipuolisiin ratkaisuihin kiihtyvän turvapaikanhakijavirran paineessa. Balkanin maat ja Itävalta ovat päättäneet kiristää rajavalvontaansa, koska EU:lta ei ole odotettavissa ratkaisua pakolaiskriisiin.

Tämän seurauksena Kreikkaan on muodostumassa turvapaikanhakijoiden pullonkaula, joka voi pahimmillaan äityä vakavaksi humanitaariseksi kriisiksi.

Eurooppaan on saapunut tänä vuonna jo yli 110 000 turvapaikanhakijaa ja siirtolaista. Luku on hurja, kun ottaa huomioon, että viime vuonna sama sadantuhannen tulijan raja rikkoutui kesäkuun alussa. Vuonna 2015 Eurooppaan saapui yhteensä runsas miljoona turvapaikanhakijaa ja siirtolaista, ja nyt Eurooppa odottaa jännittyneenä, millaisen siirtolaisryntäyksen kevät voi tuoda tullessaan.

Suurin osa turvapaikanhakijoista ja siirtolaisista saapuu nimenomaan Kreikan kautta, joka on tyrkkinyt tulijoita eteenpäin syvemmälle Eurooppaan niin kutsuttua Länsi-Balkanin reittiä pitkin. Vastaisuudessa Balkanin reitin valtiot aikovat päästää vain todellisen suojelun tarpeessa olevat matkaamaan alueensa läpi. Käytännössä ne aikovat sulkea rajansa esimerkiksi afganistanilaisista.

Pakolaiskriisin paineessa myös Schengen-alueen tulevaisuus on vaakalaudalla. Belgiasta tuli alkuviikosta seitsemäs Euroopan maa, joka aloitti väliaikaiset rajatarkastukset Schengenin sisärajoilla.

Lue lisää pakolaiskriisin käänteistä eri puolilla Eurooppaa klikkaamalla karttaa.

Kreikka

Kreikkaan uhkaa muodostua paha humanitaarinen kriisi ja turvapaikanhakijoiden pullonkaula, koska Itävalta ja Balkanin maat ovat kiristäneet rajavalvontaansa. Makedonian vastaiselle rajalle saapuneet turvapaikanhakijat värjöttelevät nuotioiden lämmössä, koska tie eteenpäin on tukossa. Kreikka on tilanteesta raivoissaan.

Maan pääministeri Alexis Tsipras soitti Saksan liittokanslerille Angela Merkelille anoakseen apua ja valittaakseen tilanteesta.

GIORGOS MOUTAFIS / Reuters
Afganistanilaispakolaisia saapumassa Lesboksen saarelle 22. helmikuuta 2016.
Afganistanilaispakolaisia saapumassa Lesboksen saarelle 22. helmikuuta 2016.

”Me emme siedä sitä, että meistä tehdään sielujen varasto”, Tsipras sanoi Kreikan televisiossa.

Kreikkaan saapuu koko ajan Turkista lisää ihmisiä, jotka toivovat jatkavansa matkaa Balkanin reitin kautta syvemmälle Eurooppaan.

Itävalta

Itävallan viimeviikkoinen ilmoitus asettaa turvapaikanhakijoille ja läpikulkijoille kiintiöitä on närkästyttänyt Saksan. Saksan mielestä Itävallan ja muiden Länsi-Balkanin reitillä sijaitsevien maiden pitäisi rajoittaa ihmisvirtaa.

Itävaltaa Berliinin päsmäröinti ärsyttää. Maan sisäministeri Johanna Mikl-Leitner syytti Saksaa keskiviikkona ristiriitaisten viestien lähettämisestä.

”He lähettävät kahdenlaisia viestejä: he sallivat Kreikan jatkaa avoimien ovien politiikkaa, ja toisaalta he vaativat Itävaltaa pysäyttämään kaikki jotka haluavat matkata Saksaan tai laskemaan 3200:n kiintiötä”, Mikl-Leitner sanoi Reutersin mukaan.

Michael Dalder / Reuters
Pakolaisia Itävallan ja Saksan välisellä rajalla Wegscheidissa marrakuussa 2015.
Pakolaisia Itävallan ja Saksan välisellä rajalla Wegscheidissa marrakuussa 2015.

Itävalta aloitti rajatarkastukset Schengenin sisärajoilla marraskuun puolivälissä pari päivää Saksan jälkeen. Tarkastukset ovat keskittyneet Slovenian vastaiselle rajalle. Itävalta haluaa Saksan tavoin erikoisluvan jatkaa rajatarkastuksia kokonaisen kahden vuoden ajan.

Keskiviikkona Itävalta järjesti kymmenen maan kokouksen, jossa Länsi-Balkanin reitin maat sopivat toimista tulijavirran hillitsemiseksi. Saksaa, Kreikkaa ja EU-komission edustajia ei ollut kutsuttu kokoukseen. Osanottajat sopivat muun muassa siitä, että ne päästävät rajojen läpi ainoastaan todistetusti suojelun tarpeessa olevia ihmisiä - käytännössä siis syyrialaisia ja irakilaisia.

Belgia

Belgia päätti seitsemäntenä Euroopan maana aloittaa väliaikaiset Schengen-rajatarkastukset, koska se pelkää turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten virtaa Pohjois-Ranskassa sijaitsevalta Calais’n leiriltä. Sadat siirtolaiset ovat suunnanneet Belgiaan, koska Ranska aikoo tyhjentää puolet leiristä. Belgiasta siirtolaiset toivovat jatkavansa Britanniaan.

”Haluamme välttää Calais’n tapaiset telttaleirit Belgiassa kaikin keinoin. Kyse on järjestyksen ylläpitämisestä”, sanoi sisäministeri Jan Jambon AFP:n mukaan.

Väliaikaiset rajatarkastukset keskittyvät ”strategisiin paikkoihin”. Ranskan sisäministeri moitti päätöstä ja sen motiiveja torstaina oudoiksi.

Belgian tarkastukset ovat jälleen yksi esimerkki siitä, miten yksittäiset maat joutuvat turvautumaan omiin ratkaisuihinsa yhteisten eurooppalaisten ratkaisujen puuttuessa.

Unkari

Unkarin pääministeri Viktor Orbán närkästytti Euroopan unionin ilmoittamalla keskiviikkona, että Unkari järjestää kansanäänestyksen turvapaikanhakijoiden pakollisesta jakamisesta EU-maiden kesken. Unkari on muiden itäisen Keski-Euroopan maiden tavoin vastustanut kiintiöitä kiivaasti. Unkari ja Slovakia ovat haastaneet kiintiöt Euroopan unionin tuomioistuimessa.

”Me unkarilaiset ajattelemme, että pakolaiskiintiöiden käyttöönotto ilman kansalaisten tukea vastaa vallan väärinkäyttöä”, Orbán sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

LASZLO BALOGH / Reuters
Piikkilanka-aitaa Unkarin ja Serbian rajalla 22. helmikuuta 2016.
Piikkilanka-aitaa Unkarin ja Serbian rajalla 22. helmikuuta 2016.

Orbán on niittänyt kyseenalaista mainetta siirtolaisvastaisilla ja rasistisilla lausunnoillaan. Hän pystytti viime vuonna Serbian- ja Kroatian vastaisille rajoille korkean aidan pysäyttääkseen turvapaikanhakijoiden tulon Unkariin. Keino tepsi, mutta kohtasi paljon arvostelua muilta Euroopan johtajilta. Siirtolaisvirrat kääntyivät naapurimaihin.

Unkarin esimerkin johdattamana myös Slovenia, Itävalta ja Makedonia ovat pystyttäneet raja-aitoja. Bulgaria aloitti oman Turkin-vastaisen raja-aitansa rakentamisen jo vuoden 2014 alussa.

Ranska

Ranska aikoo tyhjentää puolet rannikolla sijaitsevan Calais’n niin kutsutusta viidakosta eli tuhansien siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden leiristä. Asukkaat on tarkoitus siirtää uuteen konttileiriin.

Calais’n leiriin on pakkautunut ihmisiä, joiden toiveissa on pääsy Britanniaan. Reitti on kuitenkin ollut tukossa, ja nyt osa siirtolaisista on suunnannut Belgiaan.

Ranskalaiset ovat uhkailleet, etteivät he enää valvo Britannian rajaa, jos maa lähtee EU:sta. Tähän saakka Ranska on huolehtinut rajan valvonnasta. Toisin kuin Ranska, Britannia ei kuulu vapaan liikkuvuuden Schengen-alueeseen.

Ranska kuuluu niiden Schengen-maiden joukkoon, jotka ovat ottaneet käyttöön väliaikaisia rajatarkastuksia. Ranskan tehostetut tarkastukset liittyvät viimesyksyiseen Pariisin terrori-iskuun, eivät suoraan pakolaiskriisin aiheuttamaan tulijapaineeseen.

Saksa

Saksan ote Euroopan pakolaispolitiikan ohjailussa lipsuu. Paine liittokansleri Angela Merkelin pakolaispolitiikkaa kohtaan ja rajojen sulkemisen puolesta on kasvanut kovaksi myös liittokanslerin oman puolueen sisällä.

KAI PFAFFENBACH / Reuters
Äärioikeisto osoitti mieltään Saksan maahanmuuttopolitiikkaa vastaan Büdingenissä tammikuun lopulla 2016.
Äärioikeisto osoitti mieltään Saksan maahanmuuttopolitiikkaa vastaan Büdingenissä tammikuun lopulla 2016.

Maahanmuuton vastustajat järjestävät jatkuvasti mielenosoituksia, ja Kölnissä uutenavuotena tapahtunut naisten joukkoahdistelu on kiristänyt ilmapiiriä.

Saksa yrittää ajaa yhteistä eurooppalaista ratkaisua pakolaiskriisiin, mutta Länsi-Balkanin reitin maat ja jopa Itävalta ovat saamassa Saksan sanelusta tarpeekseen.

Ruotsi

Ruotsin ja Suomen välejä hiersivät viime syksynä turvapaikanhakijat, kun Ruotsi antoi siirtolaisten matkustaa Suomen rajalle. Ruotsin aloitettua rajatarkastukset viime marraskuussa tilanne rajalla rauhoittui. Nyt Suomen huolestunut katse on kääntynyt Ruotsin sijaan Venäjän suuntaan.

Norja

Norjan rajatarkastukset, jotka maa otti loppusyksystä käyttöön, ovat keskittyneet Ruotsista, Saksasta ja Tanskasta tuleville lautoille. Norja kuuluu vapaan liikkuvuuden Schengen-alueeseen, mutta ei ole Euroopan unionin jäsen.

Tanska

Tanska päätti tiistaina jatkaa väliaikaisia rajatarkastuksia Saksan-vastaisilla rajoilla maaliskuun 4. päivään saakka. Niiden oli määrä päättyä 10 päivää aiemmin.

”Hallitus näkee valvonnan edelleen tarpeelliseksi, jotta vältämme laittomien siirtolaisen kerääntymisen Tanskaan”, siirtolaisuudesta vastaava ministeriö ilmoitti tiedotteessa Reutersin mukaan.

Palle Peter Skov / SCANPIX DENMARK
Tanskalaispoliisi tarkisti Saksasta tulevia ajoneuvoja Krusan raja-asemalla tammikuun alussa 2016.
Tanskalaispoliisi tarkisti Saksasta tulevia ajoneuvoja Krusan raja-asemalla tammikuun alussa 2016.

Tanska otti rajatarkastukset käyttöön tammikuun alussa, kun Ruotsi oli alkanut kiristää rajojensa valvontaa. Uhkana oli, että Ruotsiin ja Suomeen pyrkivät turvapaikanhakijat olisivat jääneet Tanskan harteille.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat