Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Saksan poisjättäminen pakolais­kokouksesta paljastaa paljon Euroopan tilasta

Ulkomaat
 
Michaela Rehle / Reuters
Pakolaisia Itävallan ja Saksan rajalla Passaussa lokakuussa 2015.
Pakolaisia Itävallan ja Saksan rajalla Passaussa lokakuussa 2015. Kuva: Michaela Rehle / Reuters

Joskus tärkeintä ei ole se, ketä kutsutaan, vaan se, kuka jätetään kutsumatta.

Wienissä järjestettiin keskiviikkona tapaaminen, joka paljasti paljon Euroopan maiden viilenneistä suhteista ja ystävyyksien rapautumisesta pakolaiskriisin paineessa.

Itävallan isännöimään kokoukseen oli kutsuttu yhdeksän Balkanin maata, jotka sopivat keskenään valvonnan tiukentamisesta siirtolaisten kansoittamalla Länsi-Balkanin reitillä. Kreikka ja turvapaikanhakijoiden toiviomaa Saksa eivät mahtuneet mukaan kutsulistalle. Kutsu jäi lähettämättä myös EU-komission puheenjohtajalle Jean-Claude Junckerille ja muille komission edustajille.

Kyse ei ollut onnettoman sihteerin kömmähdyksestä Itävallan ulkoministeriön protokollaosastolla. Kyse on siitä, etteivät Balkanin reitillä sijaitsevat maat enää luota siihen, että EU ja Saksa kykenevät löytämään ratkaisun pakolaiskriisiin. Saksan liittokanslerin Angela Merkelin valta on rapautumassa kotona ja naapurustossa.

Kreikkaa Balkanin maat ja Itävalta puolestaan syyttävät samasta perussynnistä kuin ennenkin eli siirtolaisten tyrkkimisestä toisten vaivoiksi.

Kriisi kiristää Euroopan maiden välejä poikkeuksellisella tavalla. Saksan ja sen naapurin Itävallan välille on revennyt railo, jonka yli molemmat osapuolet ihmettelevät närkästyneeseen sävyyn toistensa toimia. Itävallan ilmoittamat kiintiöt turvapaikanhakijoille ja läpikulkijoille saivat jo jonkin aikaa kyteneet erimielisyydet leimahtamaan tällä viikolla.

Itävalta ja Saksa eivät ole ainoita kumppaneita, joiden välillä kuohahtelee. Belgia ja Ranska nokittelivat toisiaan Belgian aloittamien rajatarkastusten takia. Jopa pohjoismaissa nähtiin viime syksyn aikana keskinäistä kyräilyä.

Ei ole mitenkään uutta, että Euroopassa yksi syyttää toista, toinen kolmatta ja kolmas neljättä. Syyttelypelin kiihtyessä ja Merkelin takertuessa epätoivoisesti Turkki-ratkaisun hakemiseen yhä useammat maat kuitenkin joutuvat vetämään omat johtopäätöksensä.

Ne tekevät kuten Itävalta ja julistavat kyseenalaisia kiintiöitä. Ne aloittavat rajatarkastuksia vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen sisärajoilla. Ne kiristävät rajavalvontaa Kreikasta Euroopan ytimeen johtavalla reitillä, mikä nyt uhkaa aiheuttaa humanitaarisen kriisin jo muutoinkin vaikeuksissa olevassa valtiossa.

Vaikuttaa siltä, että rajaton Eurooppa on taas tällä viikolla ottanut askeleita paitsi fyysisten myös henkisten raja-aitojen rakentamisessa valtioiden välille.

Tästä HS:n jutusta voi lukea, miten eri maat ovat jo kiristäneet valvontaansa rajoilla. Sama on esitetty tiivistettynä myös alla olevassa grafiikassa, josta aukeaa lisätietoa klikkaamalla.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat