Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Trump olisi perussuomalainen – panimme USA:n presidenttiehdokkaat Suomen poliittiselle kartalle

Amerikkalainen politiikka ja amerikkalaiset puolueet ovat aivan erilaisia kuin Suomessa. HS:n Saska Saarikoski yrittää silti sijoittaa Yhdysvaltain presidentinvaaliehdokkaat suomalaisen politiikan kartalle.

Ulkomaat
 
Näin valitaan Yhdysvaltojen presidentti
Näin valitaan Yhdysvaltojen presidentti
Yhdysvaltojen presidentin valinta on monivaiheinen kisa, joka huipentuu marraskuussa 2016. Grafiikkavideo selittää päävaiheet alle kahdessa minuutissa.

Washington. Amerikkalainen politiikka ja amerikkalaiset puolueet ovat aivan erilaisia kuin Suomessa. Yritetäänpä silti asetella Yhdysvaltain presidentinvaaliehdokkaat suomalaisen politiikan kartalle.

Alla olevassa vaihtokuvassa voi verrata Suomen puolueiden ja Yhdysvaltojen ehdokkaiden sijoittumista samalla nelikentällä.

Vaaka-akseli kuvaa talouspolitiikan oikeistolaisuutta tai vasemmistolaisuutta, pystyakseli arvojen konservatiivisuutta tai vapaamielisyyttä.

Suomen puolueiden sijoitukset perustuvat HS:n vaalikonevastauksiin eduskuntavaalien alla. Yhdysvaltojen ehdokkaiden sijoitukset samalla kartalla perustuvat toimittajan omaan arvioon.

Hillary Clinton, 68, olisi Suomessa timoharakkalainen Supercell-sosialisti.

Entinen ulkoministeri julistaa olevansa edistyksellinen ihminen, joka saa asioita aikaa. Hän voi olla idealisti, mutta niin realistisella tavalla, että näyttää usein poliittiselta pelurilta.

Talouslinjaltaan Clinton on aiemmin luettu demokraattien oikeistoon, sillä hänen miehensä Bill Clinton noudatti presidenttinä liberaaleja talousoppeja, joiden mukaan markkinat ovat viisaammat kuin valtio. Monet maan rikkaimmat ihmiset kuuluvat Clintonien ystäväpiiriin.

Vuoden 2008 talousromahdus on vienyt yleistä mielipidettä – ja Clintonia – vasemmalle. Nyt Hillary Clinton lupaa panna Wall Streetin aisoihin. Hän on myös kääntänyt jakkunsa ja vastustaa Tyynenmeren vapaakauppasopimusta.

Samanlainen laskelmointi leimaa Clintonin suhtautumista arvokysymyksiin. Hän siirtyi amerikkalaisten mukana hyväksymään homoliitot, mutta korostaa uskonnollisuuttaan, eikä vastusta kuolemantuomiota.

Ulkopolitiikassa Clinton on realisti. Hänen mielestään Yhdysvaltain tulee kantaa vastuunsa maailman turvallisuudesta, mikä vaatii joskus myös asevoimaa. Hän kannatti Irakin sotaa 2003.

Clinton on demokraattien todennäköinen presidenttiehdokas.

Bernie Sanders, 74, on Amerikan Erkki Tuomioja.

Senaattori Sandersin presidenttiehdokkuus perustuu Wall Streetin arvosteluun. Hän lupaa kaikille ilmaisen terveydenhoidon ja yliopiston. Rahat hän lupaa kaivaa rikkaiden lompakosta.

Sanders ihailee pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja haluaa valtiolle nykyistä suuremman roolin yhteiskunnassa. Hän on ehdokkaista ainoana valmis korottamaan tuloveroja.

Arvoiltaan Sanders on maallistunut ja vapaamielinen. Hän kannattaa homoliittoja, marijuanan laillistamista ja kuolemantuomion poistamista, muttei tiukkoja aserajoituksia.

Sanders ilmoitti 1970-luvulla kieltäytyvänsä Vietnamin sodasta omantunnonsyistä. Hän on arvostellut toistuvasti Yhdysvaltain ulkomailla käymiä sotia.

Sanders on esiintynyt vahvasti demokraattien esivaaleissa, mutta hänen voittonsa olisi suuri yllätys.

Donald Trump, 69, olisi Suomessa perussuomalainen.

Kiinteistösijoittaja Trumpin talousideat on helpompi sijoittaa eilen-tänään-akselille kuin vasemmisto-oikeisto-jakoon. Trump lupaa palauttaa vanhat hyvät ajat, jolloin amerikkalaiset yritykset tarjosivat työtä amerikkalaisille työntekijöille. Hän haluaa rakentaa aitamuurin meksikolaisia ja tullimuurin aasialaisia vastaan.

Trump lupaa myös suojella eläkkeitä ja sairausvakuutusta, alentaa työntekijöiden veroja sekä poistaa yritysten ja tosirikkaiden verovähennykset.

Arvokysymyksissä Trump oli takavuosina vapaamielinen, mutta vastustaa nykyään niin aborttia, aserajoituksia kuin homoliittojakin.

Trumpin mielestä Yhdysvaltojen ei olisi pitänyt hyökätä Irakiin. Hänestä Saddam Husseinin kaataminen oli virhe, jota ei pidä toistaa Syyriassa. Trump puhuu lämpimästi Vladimir Putinista, mutta ilmoittaa tuhoavansa ISIS:n viemällä terroristeilta öljyn.

Trump on selvässä johdossa republikaanien esivaaleissa.

Marco Rubio, 44, istuisi Suomen eduskunnassa kokoomuslaisten Wille Rydmanin ja Elina Lepomäen välissä ja kiistelisi näiden kanssa abortista.

Rubio nousi senaattiin vuonna 2010 oikeistolaisen teekutsuliikkeen tuella, mutta liukui Washingtonin päästyään kohti poliittista keskustaa.

Taloudessa Rubio uskoo vapauteen, yrittämiseen ja mataliin veroihin. Hän on ay-liikkeen kova kriitikko. Poliittisia mielipiteitä pehmentää elämäntarina: köyhien kuubalaissiirtolaisten poika muistuttaa tietävänsä, millaista on elää tilipäivästä toiseen.

Rubio ylpeilee sillä, että on äänestänyt konservatiivisesti puolueen oikeistosiivelle tärkeissä moraaliasioissa. Poliittista painolastia tuo aborttikanta: Rubio ei kannata aborttia edes raiskausten uhreille.

Ulkopolitiikassa Rubio on haukka. Hänestä Yhdysvaltain pitää olla vapaan maailman johtaja, joka puolustaa liittolaisia, vainoaa vihollisia ja kiduttaa terroristeja.

Rubiolla lasketaan olevan republikaaneista parhaat mahdollisuudet voittaa Hillary Clinton. Puoluejohto ja monet maltilliset republikaanit kannattavat siksi Rubiota, mutta se ei välttämättä riitä Trumpin päihittämiseen.

Ted Cruz, 45, putoaisi suomalaisen puoluekartan oikealta reunalta ulos.

Senaattori Cruz on republikaanisen puolueen sisällä viime vuosina vahvistuneen konservatiivisen liikkeen johtohahmo.

Taloudessa Cruz on uusliberaali. Hän haluaa siirtää verotuksen painopisteen tuloista kulutukseen, karsia byrokratiaa sekä lakkauttaa veroviraston ja neljä keskeistä ministeriötä.

Moraaliasioissa Cruz on ehdokkaista konservatiivisin. Hänellä on kaksi pyhää tekstiä: Raamattu ja Yhdysvaltain perustuslaki. Valtiota vastustaessaan hän tulee lähelle Rand Paulin libertaristisia ajatuksia.

Ulkopolitiikassa Cruz korostaa Yhdysvaltain johtajuutta, asevoimaa ja Israelin tukemista.

Trump ja Rubio ovat vieneet osan konservatiivien äänistä, joten Cruzin mahdollisuudet näyttävät nyt heikoilta.

Kuvernööri John Kasichilla, 63, ja kirurgi Ben Carsonilla, 64, ei ole suuria mahdollisuuksia republikaanien presidenttiehdokkaaksi.

Kasich edustaa joukossa ainoana perinteistä maltillista konservatismia. Hän on vaaliväittelyissä maininnut Baltian ja Suomen turvallisuuden.

Carson on arvokonservatiivi, jonka poliittinen linja ja osaaminen ovat jääneet epäselviksi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat