Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kumpi voitti vaaliväittelyn? Trumpista kirjan kirjoittanut Saska Saarikoski vastaa suorassa lähetyksessä klo 10
  • Kumpi voitti vaaliväittelyn? Trumpista kirjan kirjoittanut Saska Saarikoski vastaa suorassa lähetyksessä klo 10

Ruotsi kysyy tänään, mitä 30 vuotta sitten surmatun Palmen perinnöstä on jäljellä

Ruotsi muistaa 30 vuotta sitten murhattua pääministeri Olof Palmea. Moni kysyy, mitä perinnöstä on jäljellä.

Ulkomaat
 
Elina Kervinen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n Skandinavian-kirjeenvaihtaja
Näin ruotsalaiset muistavat Palmen murhan – ”Ihmisistä on tullut kyynisempiä”
Näin ruotsalaiset muistavat Palmen murhan – ”Ihmisistä on tullut kyynisempiä”
Pääministeri Olof Palmen murhasta on tullut kuluneeksi 30 vuotta. Tapahtuma kosketti ruotsalaisia syvästi. Liki jokainen muistaa, mitä teki ja ajatteli kuultuaan murhasta.

Tukholma. Kello yhdeksän aamulla kirkonkellot soivat Adolf Fredrikin kirkon hautausmaalla Tukholman Sveavägenin varrella. Hauta on peittynyt kansalaisten tuomista ruusuista. Entisen pääministerin, Ruotsin kautta aikojen tunnetuimman poliitikon Olof Palmen, murhasta on tänään kulunut 30 vuotta.

Sunnuntaiaamuna seppeleensä laski nykyinen pääministeri Stefan Löfven.

”Meidän tulisi muistaa itseluottamus, jota Olof Palme edusti. Hänen koko lähtökohtansa oli, että me ihmiset muutamme maailmaa, me rakennamme yhteiskuntamme”, Löfven sanoi.

Palmen perintö elää yhä Ruotsin sosiaalidemokraattien tasa-arvo- ja solidaarisuusaatteessa, hän vakuutti.

”Kun yksilö on heikoimmillaan, on yhteenkuuluvuutemme oltava vahvimmillaan.”

Palmen elämä on kuluneiden vuosikymmenien aikana usein jäänyt hänen kuolemansa varjoon. Nyt, kun murha tuntuu lopullisesti ratkaisemattomalta, puhuu Ruotsi yhä enemmän legendaarisen pääministerinsä elämästä ja perinnöstä.

Muistelussa toistuu tavan takaa muutamia kertomuksia.

Yksi niistä on se, että Palme tavallaan petti oman luokkansa taistellakseen työväen ja vasemmistolaisten aatteiden puolesta. Vuonna 1927 syntynyt Palme kasvoi yläluokkaisessa perheessä Tukholman hienoimmassa osassa Östermalmilla. Sosiaalidemokraattien riveihin liittyminen ja työväenliikkeen asian ajaminen olivat sittemmin piikki porvariston lihassa.

Toinen toistuva kertomus on, kuinka sosiaalidemokratia on Palmen jälkeen menettänyt palonsa ja otteensa.

Palme oli tinkimätön tasa-arvon ja ihmisoikeuksien vaalija. Hän oli myös eteenpäin katsova kansainvälinen johtaja.

Nykyisin moni kysyy, mitä perinnöstä on jäljellä.

Jonas Ekströmer / TT
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ja sosiaalidemokraattien puoluesihteeri Carin Jämtin laskivat seppeleen Olof Palmen haudalle Tukholmassa sunnuntaina.
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ja sosiaalidemokraattien puoluesihteeri Carin Jämtin laskivat seppeleen Olof Palmen haudalle Tukholmassa sunnuntaina.

Palme kritisoi kovasanaisesti Vietnamin sotaa ja sen kauheuksia. Hän vastusti äänekkäästi apartheidhallintoa Etelä-Afrikassa. Hän ajoi Pohjoismaihin ydinasevapaata aluetta. Kotimaassa hänen aikanaan ajettiin läpi useita naisten tasa-arvoa ja työntekijöiden oikeuksia kohentavia uudistuksia.

Kriitikot katsovat, että Palmen jälkeen sosiaalidemokraateista on tullut yleispuolue ilman selkeää ideologiaa ja rohkeita tavoitteita. Puolue, joka ei oikeastaan aja mitään ja joka on valmis tinkimään kaikesta. Kannatusmittauksissa lukemat ovat tällä hetkellä historian alhaisimpia.

Vasemmalta laidalta arvostelu kuului vuosipäivän yhteydessä kovana.

”Palmen ajattelun tilalle ei tullut uutta sosiaalidemokraattista ajattelua. Sen sijaan puolue otti omakseen osia uusliberalismista. Näin ollen ei voi oikeastaan sanoa, ammuttiinko Olof Palme vai sosiaalidemokratia”, kiteytti muun muassa kirjailija ja ajatuspaja Katalysin johtaja Daniel Suhonen Expressen-lehden artikkelissa.

Ei Palme silti ollut pyhimys. Rauhanrakentajana hän muun muassa edisti aikanaan laajasti Ruotsin asekauppoja. Sama kipukohta vaivaa myös nykypäivän sosiaalidemokraatteja.

Monin tavoin ajat ovat ylipäätään nykyisin toiset nyt kuin 1970–1980-luvun kylmän sodan vuosina. Vertailu nykypäivään on vaikeata.

”Jännittävää Palmessa oli, että hän oli oikeilla jäljillä: Hänen näkemyksensä rasismista, hänen näkemyksensä feminismistä. Kamppailu luokkayhteiskuntaa vastaan ei riitä. Täytyy tarkastella myös muita normeja, jotka alistavat ihmisiä”, sanoi sosiaalidemokraattien entinen puheenjohtaja Mona Sahlin SVT:n haastattelussa.

Arvostelijoiden mukaan nyky-Ruotsissa solidaarisuus kuuluu ennen muuta puheissa eikä työväenliike ole vähäosaisimpien asialla. Stefan Löfven sai sunnuntaina kysymyksen siitä, miltä hänestä tuntuu, että Palmen murhapaikalla nukkuu nyt kerjäläisiä toisesta EU-maasta. Ulkona kadulla, talvella. Mitä Palme olisi ajatellut tämän päivän Ruotsista?

”Mielestäni kenenkään ei pidä arvioida, mitä Palme olisi ajatellut nykypäivänä. Se joka siihen ryhtyy, ottaa itselleen aivan liian suuren tehtävän. Mutta ajat ovat muuttuneet”, pääministeri sanoi hautausmaalla.

Palmen palosta osa on kadonnut. Osa on kuitenkin yhä selvästi jäljellä. Juuri Palmen ajoista kumpuaa Ruotsin kiivas halu nähdä itsensä eräänlaisena maailman moraalisena suurvaltana ja kokoaan suurempana arvojohtajana.

Palme oli loistava puhuja, eikä pelännyt suututtaa, jos katsoi olevansa oikealla asialla. Ilmaukset kuten ”satans mördare” (saatanan murhaajat), ”diktaturens kreatur” (diktatuurin karja) ja ”hatets och illviljans kolpoltörer” (vihan ja häijyyden kaupustelijat) ovat jääneet elämään ruotsalaisessa retoriikassa.

Yhtä kovaa kieltä ei nykypäivänä enää kuulla. Ulkoministeri Margot Wallströmin tiukkasanaiset lausunnot muun muassa Israelin toimista ja Saudi-Arabian ihmisoikeusloukkauksista seuraavat silti samaa perintöä.

Ajatusmaailma Ruotsissa lähtee yhä moniin muihin maihin verrattuna siitä, että maailma on sanoin ja teoin muutettavissa.

”Politik är att vilja”, politiikka on tahtomista, kuten Palme tapasi sanoa.

HS kurkisti suureen Palme-arkistoon Tukholman poliisitalolla
HS kurkisti suureen Palme-arkistoon Tukholman poliisitalolla
Rikostarkastaja Lennart Gustafsson on Ruotsin poliisin Palme-tutkimusryhmässä ainoa, joka on ollut mukana murhatutkinnan alusta saakka. 30 vuoden jälkeen hän aikoo pian jäädä eläkkeelle. Toimittaja: Elina Kervinen, kuvaus ja leikkaus: Magnus Laupa, musiikki: Alexander Blu - Sad Piano
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat