Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Schengen pelkää rajattoman Euroopan tuhoa – HS vieraili raja­sopimuksesta tunnetussa pikku­kylässä

HS vieraili Schengenissä, jossa solmittu historiallinen liikkuvuussopimus on nyt uhattuna.

Ulkomaat
 
Eurooppa 60 sekunnissa: Schengenin sopimuksen romahdus voisi olla henkinen ja taloudellinen katastrofi
Eurooppa 60 sekunnissa: Schengenin sopimuksen romahdus voisi olla henkinen ja taloudellinen katastrofi
Schengenin pikkukylässä Luxembourgissa solmittiin 30 vuotta sitten Euroopan historiallinen vapaan liikkuvuuden sopimus. Nyt muuttoliike uhkaa sopimusta, jonka romahdus voisi maksaa miljardeja ja muuttaa EU:n luonteen. Toimittaja: Pekka Mykkänen.
Fakta

Viisi maata aloitti vapauden

 Schengenissä vuonna 1985 allekirjoitettuun vapaan liikkuvuuden sopimukseen kuului alun perin viisi maata: Ranska, Saksa, Luxemburg, Belgia ja Hollanti. Sopimus astui voimaan 1995.

 Suomi allekirjoitti Schengeniin liittymissopimuksen vuonna 1996 ja alkoi soveltaa sitä vuonna 2001.

 Sopimuksen piiriin kuuluu 22 EU:n jäsenmaata sekä neljä unionin ulkopuolista maata.

Schengen

Harvalla elävällä poliitikolla on omaa nimeään kantava katu, mutta Robert Goebbelsilla on. Katu kulkee Eurooppa-keskuksen ohitse pienessä luxemburgilaisessa Schengenin kylässä, jossa tehdystä sopimuksesta ei 14. kesäkuuta 1985 odotettu paljoakaan.

Eurooppa-keskus
Luxemburgin silloinen ulkoministeriön valtiosihteeri Robert Goebbels allekirjoitti viiden valtion välistä Schengenin sopimusta 14. kesäkuuta 1985. Kuva tapahtumasta on Schengenin pikkukylän Eurooppa-keskuksen museosta.
Luxemburgin silloinen ulkoministeriön valtiosihteeri Robert Goebbels allekirjoitti viiden valtion välistä Schengenin sopimusta 14. kesäkuuta 1985. Kuva tapahtumasta on Schengenin pikkukylän Eurooppa-keskuksen museosta.

Saksan, Ranskan ja Benelux-maiden ulkoministerit järkeilivät, että koska ei siitä taida mitään tulla, lähetetään valtiosihteerit paikalle. He kokoontuivat koruttomaan allekirjoitustilaisuuteen Ms Princesse Marie-Astrid -aluksella, joka myytiin myöhemmin saksalaisyritykselle. Turistilaivan historiallista arvoa ei ymmärretty.

”En uskonut, että siitä tulisi mitään näin isoa. Mutta sitten se kasvoi ja kasvoi, ja mukaan tuli sellaisiakin maita, jotka eivät edes kuulu Euroopan unioniin”, Luxemburgia kokouksessa edustanut Goebbels muistelee.

Lähes 31 vuotta sitten solmittu Schengenin sopimus kattaa nykyään 26 Euroopan maata. Niiden välillä tehdään vuosittain ainakin 1,3 miljardia matkaa, joita rajatarkastukset eivät kahlitse eivätkä hidasta – tai niinhän se vielä vuosi sitten meni.

Eläkkeelle virkamiehen, poliitikon ja myöhemmin europarlamentaarikon töistä jäänyt Goebbels kertoo olevansa tänään vihainen ja surullinen.

On murheellista seurata, kuinka pakolaiskriisin säikäyttämät Euroopan maat yksi toisensa jälkeen ovat alkaneet tehdä rajatarkastuksia: Saksa, Itävalta, Ranska, Ruotsi, Tanska, Norja, Belgia...

”Ne jotka haluavat päästä eroon Schengenistä, haluavat eroon Euroopan unionista”, Goebbels ajattelee.

Pekka Mykkänen HS
Schengenin Eurooppa-keskuksen johtaja Martina Kneip pitää vapaata liikkuvuutta EU:n tärkeimpänä saavutuksena euron ohella.
Schengenin Eurooppa-keskuksen johtaja Martina Kneip pitää vapaata liikkuvuutta EU:n tärkeimpänä saavutuksena euron ohella.

Schengenin Eurooppa-keskuksen johtaja Martina Kneip sanoo, että Schengenin sopimus on yhteisvaluutta euron ohella EU:n suurin saavutus.

”Kun rajat ovat avoimet, myös ihmisten mielet ovat avoimia. Tämä ei ole abstraktia vaan se hyödyttää ihmisiä joka päivä”, Kneip sanoo.

Luxemburgissa vapaan liikkuvuuden hyödyt ovat kouriintuntuvat.

Runsaan puolen miljoonan ihmisen suurherttuakunnassa käy joka arkipäivä noin 175 000 ihmistä töissä Ranskasta, Saksasta ja Belgiasta. Ennen Schengenin sopimusta luku oli 56 000, kertoo Luxemburgin liikenne- ja infrastruktuuriministeri François Bausch.

Hänen kasvoilleen tulee tuskainen ilme, kun hän muistelee viime vuoden lopulla – Pariisin terrori-iskujen jälkeen – yli kuukauden jatkuneita rajatarkastuksia Ranskan ja Luxemburgin rajalla.

”Se oli aivan hullua”, hän sanoo ja uskoo jokaisen luxemburgilaisen olevan samaa mieltä.

Liikenneruuhkat olivat jopa kymmenien kilometrien pituisia. Ihmisten työmatkat venyivät pahimmillaan kolmella tunnilla.

Saatiinko rajatarkastuksissa kiinni terroristeja?

”Ei ketään. Se oli psykologinen, ei käytännöllinen toimenpide. Siinä ei ollut mitään järkeä. Jos olet terroristi, et mene istumaan liikenneruuhkaan. Jos me palautamme rajatarkastukset, tapamme itsemme”, Bausch sanoo.

Ranskan hallitusta palveleva ajatushautomo France Stratégie on arvioinut, että rajatarkastusten palauttaminen Eurooppaan maksaisi ainakin 110 miljardia euroa vuosikymmenessä. Turismi kärsisi, tavaraliikenne hidastuisi ja työmatkalaisten elämästä tulisi pysyvää piinaa.

Saksalainen Bertelsmannin säätiö puolestaan päätyi viime viikolla julkaistussa selvityksessään vähintään viisinkertaiseen hintalappuun.

Prosentinkin nousu tuontituotteiden hinnoissa johtaisi lähes 500 miljardin euron kustannuksiin EU:ssa vuosikymmenen aikana. Summa vastaa Suomen valtion kymmenen vuoden menoja.

Raha on yksi ja ihmisten mielialat toinen juttu, ajattelee Martina Kneip. Hän kertoo, kuinka viininviljelyksestä elävän, 4 200 asukkaan Schengenin kylän alueella ihmiset ovat tottuneet lenkkeilemään, käymään ostoksilla, menemään naimisiin ja kuka mitäkin tekemään kolmen valtion alueella.

Täällä Moselin rannoilla Ranska, Saksa ja Luxemburg ovat muutaman sadan metrin päässä toisistaan.

Eurooppa-keskuksessa käy vuosittain kymmeniätuhansia turisteja, monet heistä Itä-Euroopan tai Aasian maista.

”He pitävät Schengeniä valtavana saavutuksena. Että eri maat voivat luottaa toisiinsa niin paljon, että uskovat ulkorajojensa valvonnan toisilleen”, Kneip sanoo.

Mutta nyt on Euroopassa luottamus koetuksella, kun EU:ssa ei ole löytynyt yhteistä tahtoa eikä solidaarisuutta hoitaa pakolaiskriisiä. Kukin maa on alkanut puuhata omiaan: rajatarkastusten lisäksi pystytetään aitoja ja väännetään turvapaikkapolitiikkaa aina vain kireämmäksi.

”Monissa maissa poliitikot antautuvat populismille ja sotkevat pakolaiset ja terroristit keskenään. Ongelma ei ole Schengen vaan pakolaiskriisi, jonka hoitamisessa EU ei osaa tehdä yhteistyötä”, Robert Goebbels sanoo.

Martina Kneip lisää, että eivät ihmiset lähde sotaa pakoon, koska jossain on passivapaa vyöhyke.

”Ongelma on se, että ihmisten pitää lähteä, ei se, että heidän pitää tulla.”

Ministeri Bauschin mukaan Euroopalla on nyt ajoituksen suhteen suurta epäonnea. Juuri kun maanosa on alkanut elpyä talous- ja työttömyyskriisistä, muualta tulevien ihmisten hätä räjähtää silmille.

Eurooppalaisten pitäisi niellä aina vain lisää hallitusten säästökuureja, kun samalla heiltä odotetaan solidaarisuutta muukalaisia kohtaan.

Se synnyttää ymmärrettävää levottomuutta ja tyytymättömyyttä – ja muokkaa maaperää pelon lietsonnalle.

Bausch puistelee päätään, kun hänen mieleensä tulee saksalaisen äärioikeistopuolueen AfD:n johtajan Frauke Petryn äskettäinen kommentti. Petryn mukaan Saksan poliisilla pitäisi olla valtuudet ampua pakolaiset, jotka pyrkivät maahan laittomasti.

”Mihin me vielä päädymme, keskitysleirien rakentamiseenko? Tilanne on todella vaarallinen”, Bausch sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat