Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

EU-tuomioistuin: Osalle siirtolaisista voidaan määrätä asuinpaikka

Suomessa perustuslaki kuitenkin turvaa ihmisten liikkumisvapauden ja vapaan sijoittumisen.

Ulkomaat
 
Alkis Konstantinidis / Reuters
Deir ez-Zorin kaupungista Syyriasta lähteneen perheen jäsenet tapasivat toisensa Pireuksen satamassa Kreikassa keskiviikkona oltuaan jonkin aikaa eri teillä.
Deir ez-Zorin kaupungista Syyriasta lähteneen perheen jäsenet tapasivat toisensa Pireuksen satamassa Kreikassa keskiviikkona oltuaan jonkin aikaa eri teillä. Kuva: Alkis Konstantinidis / Reuters

EU-maihin saapuneille siirtolaisille voidaan tietyissä tapauksissa määrätä asuinpaikka, päätti Euroopan unionin tuomioistuin tiistaina uutistoimisto Reutersin mukaan.

Linjaus koskee siirtolaisia, joille myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella – ei siis turvapaikan saavia pakolaisia, joilla pitää tuomioistuimen mukaan olla oikeus liikkua ja valita asuinpaikkansa vapaasti.

Tuomioistuimen mukaan viranomaiset eivät saa määrätä asuinpaikkaa siksi, että niin tasattaisiin sosiaaliturvamaksuja eri alueiden kesken. Sen sijaan EU-lakien perusteella on hyväksyttävää määrätä asuinpaikka, jos sen tarkoituksena on helpottaa kotouttamista.

EU-tuomioistuimen mukaan jää jäsenmaiden harkittavaksi, pitääkö oleskeluluvan saaneita ohjailla kotouttamisessa tiukemmin kuin muita EU:n ulkopuolelta saapuneita siirtolaisia.

Suomessa perustuslaki kuitenkin turvaa ihmisten liikkumisvapauden ja vapaan sijoittumisen.

”Jos Suomessa ei olisi päällä jonkinlainen poikkeustila, en näkisi, että perustuslaki mahdollistaisi henkilöiden pakkosijoittamista”, Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman sanoo.

Suomessa pakolaiset osoitetaan kuntiin, mutta he voivat muuttaa mihin haluavat.

Tuomioistuimen päätös liittyi kahteen syyrialaiseen, jotka saapuivat Saksaan vuosina 1998 ja 2001 ja saivat oleskeluluvat toissijaisen suojelun perusteella. Kumpikin haastoi päätöksen, jonka mukaan oleskeluluvan ja sosiaalietuuksien ehtona on asua määrätyssä paikassa.

EU:n tilastotoimiston Eurostatin mukaan viime vuonna myönteisen päätöksen saaneista 252 230 siirtolaisesta lähes kolme neljäsosaa sai turvapaikan ja loput oleskeluluvan humanitaarisen tai toissijaisen suojelun perusteella, kertoo Reuters.

Turvapaikan eli pakolaisaseman voi saada, jos kotimaassa on perusteltu syy pelätä vainoa alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen perusteella.

Oleskelulupa voidaan myöntää toissijaisen suojelun perusteella, jos kotimaassa uhkaa kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus, tai jos paluu altistaa vakavalle henkilökohtaiselle vaaralle aseellisen selkkauksen vuoksi.

Oleskeluluvan voi saada myös humanitaarisen suojelun perusteella, jos kotimaahan ei voi palata ympäristökatastrofin tai huonon turvallisuustilanteen takia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat