Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Saudi-Arabian prinssi Mohammad bin Salman on maailman vaikutusvaltaisin 30-vuotias

Upporikkaan Saudi-Arabian prinssi Mohammad bin Salman lienee maailman vaikutusvaltaisin 30-vuotias. Mitä hän haluaa vallallaan tehdä?

Ulkomaat
 
Reuters
Saudi-Arabian puolustusministeriksi vastikään nimitetty prinssi Mohammad bin Salman (kesk.) vieraili helmikuussa puolustuskonferenssissa Abu Dhabissa.
Saudi-Arabian puolustusministeriksi vastikään nimitetty prinssi Mohammad bin Salman (kesk.) vieraili helmikuussa puolustuskonferenssissa Abu Dhabissa. Kuva: Reuters
Fakta

Al-Saudin suku johtaa Saudi-Arabiaa

 Saudi-Arabia on kuningaskunta, jota johtaa al-Saudin suku.

 Maan yhdisti vuonna 1932 hajanaisista šeikkikunnista kuningas Abdulaziz Ibn al-Saud, jonka jälkeläisiä kaikki kuninkaat ovat.

 Kuningashuoneen lisäksi suurta valtaa käyttävät vanhoillinen papisto ja muut mahtisuvut.

 Al-Saudin suvussa on ainakin 10 000 jäsentä, joista suurimman vallan sisäpiirissä ehkä noin 2 000.

Kului vain muutama viikko 29-vuotiaan Mohammad bin Salmanin nimittämisestä puolustusministeriksi keväällä 2015, kun Saudi-Arabian hävittäjät lensivät Jemeniin pommittamaan shiialaista huthikapinallisten liittoumaa.

Nuori prinssi Mohammad on tarttunut Saudi-Arabian ohjaksiin tarmolla. Elokuussa 1985 syntynyt prinssi Mohammad on melko varmasti maailman vaikutusvaltaisin kolmekymppinen.

Pohjois-Korean diktaattorilla Kim Jong-unilla, 32, on ehkä absoluuttisempi valta omassa maassaan. Mutta Saudi-Arabia on upporikas valtio, joka voi öljynsä, sijaintinsa ja uskonnollisen painoarvonsa vuoksi vaikuttaa valtaviin asioihin.

Mohammad bin Salman on toki vasta prinssi. Virallisesti hänellä on hurjasti valtaa: Mohammadilla on paitsi puolustusministerin myös talousneuvoston puheenjohtajan salkut.

Saudi-Arabiaa on pitkään pilkattu ”gerontokratiaksi” eli höperöjen ukkojen vanhainvallaksi. 90-vuotiaana kuolleen kuningas Abdullahin tilalle nousi tammikuussa 2015 vetreä 80-vuotias kuningas Salman.

Salman nimitti heti 29-vuotiaan suosikkipoikansa Mohammadin apulaiskruununprinssiksi. Varsinaista kruununprinssiä ei muista enää kukaan, ja itse kuningaskin on jäänyt – ilmeisen tarkoituksella – taka-alalle.

Mohammad paistattelee julkisuudessa harva se päivä. Valta on yhä kuningas Salmanilla, mutta prinssin tarmokkuudesta kertoo se, että varsinaisesta vallanpitäjästä pitää nykyään erikseen muistuttaa.

”Jos katsoo prinssi Mohammadin kovaa linjaa Syyriassa, Jemenissä, öljyn hinnassa – – ne ovat puhtaasti kuningas Salmania: vanhemman miehen päätöksiä, jotka on pantu toimeen nuoremman miehen terävyydellä”, sanoo al-Saudin historioitsija Robert Lace Britannian yleisradiolle BBC:lle.

Mohammad nauttii parrasvaloista, mutta on toisaalta korostanut olevansa ”osa joukkuetta”.

Hän kiisti ainoassa, talouslehti The Economistille, antamassaan haastattelussa, että esimerkiksi päätös hyökätä Jemeniin olisi ollut yksin hänen.

Johtajien murheet kuulostavat aina samanlaisilta. Pitäisi luoda työpaikkoja, vähentää valtionvelkaa, kuroa umpeen budjettivajetta ja keksiä jostain lisää tulonlähteitä valtion kassaan – näistä aiheista pääministeri Juha Sipilä ja prinssi Mohammad saisivat varmaankin vilkkaan keskustelun aikaiseksi.

Toisin kuin Sipilä, prinssi on nostanut veroja.

Mohammadin veropolitiikka on kirjaimellisesti ennenkuulumatonta: aiemmin Saudi-Arabian kansalaisilta ei ole peritty veroja lainkaan. Vuoden 2016 lopussa ylellisyystavaroille aiotaan asettaa viiden prosentin arvonlisävero.

Saudi-Arabiassa on epäilty prinssin valmistelevan vieläkin radikaalimpaa suunnitelmaa. Mohammad on kuitenkin vakuuttanut, että tulo- tai varallisuusveroa ei tule.

Myös saudeille ilmaista sähköä, vettä ja polttoainetta on leikattu, tosin lähinnä rikkaimmilta kansalaisilta.

Öljystä riippuvaisessa maailmassa Saudi-Arabialle on riittänyt yksi tulonlähde.

Valtio omistaa maailman suurimman energia-alan yrityksen Saudi Aramcon, ja siinä se: Yhtiön vuodessa pumppaaman 3,5 miljardin öljybarrelin tuotot kattavat noin 90 prosenttia valtion kassasta.

Nyt Saudeja kurittaa kahden rintaman sota. Saudi-Arabia rahoittaa sotaa Syyriassa ja johtaa sitä Jemenissä.

Samaan aikaan öljyn hinta on romahtanut 115 dollarista barrelilta vain 35 dollariin. Kansa kasvaa nopeasti, ja joskus öljy loppuu. Saudi-Arabiassa on vuosikaudet tiedetty, että näin ei voi jatkua ikuisesti.

Mohammad puskee ihmisiä kouluttautumaan. Vuoteen 2030 mennessä hän aikoo luoda kuusi miljoonaa työpaikkaa. Se edellyttää Mohammadin kiihdyttämää saudisaatiota eli sitä, että saudit tekisivät itse omat työnsä. Nyt maa on täysin riippuvainen ulkomaisesta vierastyövoimasta.

Mohammad on suunnitellut jopa Saudi Aramcon ja muiden valtionyhtiöiden ainakin osittaista yksityistämistä.

Saudi-Arabian väestöstä jopa 70 prosenttia on 30-vuotiaita tai nuorempia. Mohammad on monessa muussakin sukupolvensa edustaja. Kun kansa ”kiristää vyötä”, 30-vuotiaan prinssin Välimeren huvilat ja metsästysretket ovat herättäneet huomiota.

Verotus ja muut Mohammadin vallankumoukselliset toimet horjuttavat Saudi-Arabian yhteiskuntasopimusta, jossa al-Saudin kuningashuone kirjaimellisesti ostaa kansalaisilta luvan hallita mielensä mukaan.

Demokratiaa ja kansalaisoikeuksia ei juuri ole. Epä juuri mistään tarvitse maksaakaan. Aikooko kansa tyytyä osaansa, jos se joutuu paiskimaan töitä ja maksamaan veroja?

Kansalaisvapauksista puhuessa Mohammad muuttuukin perinteiseksi saudijohtajaksi. Totta kai hän haluaa uudistuksia, mutta niiden on tultava ajan kanssa.

Kuningas Abdullahin aikana 2000-luvulla naiset pääsivät työelämään. Vain viidessä vuodessa työssä käyvien naisten määrä on kasvanut 48 prosenttia, mutta vieläkin naisista alle viidennes käy töissä.

Mohammad haluaa lisätä naisten työskentelyä, osaksi siksi, että naisten työssäkäynti myös pienentäisi hedelmällisyyslukuja ja helpottaisi osaltaan budjettivajetta.

Mohammad kannattaa naisten roolin lisäämistä yhteiskunnassa, mutta ei hän sen eteen ala erityisesti taistella – asioiden pitääkin tapahtua omalla painollaan.

Edes naisten ajo-oikeutta hän ei aio yrittää edistää. ”En halua sekaantua tähän kysymykseen, koska saudiyhteiskunta päättää sen aikanaan”, Mohammad sanoi The Economistin haastattelussa.

Prinssi Mohammad on ollut toimessaan noin vuoden. Valtakautta on vielä liian varhaista arvioida.

Mutta Jemenin sota jatkuu ilman merkittävää käännettä. Sodassa on kuollut ainakin 6 000 jemeniläistä, joista lähes puolet on siviilejä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!