Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

EU:lla on kiire, Turkilla ei – ja presidentti Erdoğan käyttää sitä hyväkseen

Pakolaiskriisin kanssa painivat Euroopan johtajat katsovat voimattomina vierestä, kun Erdoğan polkee sananvapautta ja kiristää otettaan vallasta.

Ulkomaat
 
Virve Kähkönen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n toimittaja.
Poliisi iski Zaman-lehden toimitukseen
Poliisi iski Zaman-lehden toimitukseen
Turkin laajalevikkisimmän lehden haltuunotto on kylmä suihku paitsi Turkin sananvapauden puolustajille myös Euroopan unionille. Kuva: Reuters

Ajoitus tuskin oli sattumaa, kun poliisit rynnivät vesitykkejä ja kyynelkaasua apunaan käyttäen hallintoa arvostelleen Zaman-lehden toimitukseen perjantaina Istanbulissa ja ottivat sen haltuunsa.

Samoihin aikoihin Turkissa oli nimittäin merkkivieras, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk. Hän oli saapunut Ankaraan keskustelemaan pääministeri Ahmet Davutoğlun kanssa pakolaiskriisistä ja pohjustamaan maanantaina Brysselissä järjestettävää EU–Turkki-huippukokousta.

Turkin laajalevikkisimmän lehden haltuunotto oli jääkylmä suihku paitsi sananvapauden puolustajille myös Euroopan unionille.

Turkin viranomaiset perustelivat toimiaan sillä, että Zamanilla on läheiset kytkökset Yhdysvalloissa asuvaan muslimisaarnaajaan Fethullah Güleniin, jota hallinto nyt pitää vihollisenaan. EU:lle ja monille turkkilaisille tapahtuma puolestaan oli jälleen yksi esimerkki siitä, miten Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan hiljentää kriittiset tiedotusvälineet, polkee ihmisoikeuksia ja kiristää otettaan vallasta.

Vaikka teko ei suoranaisesti ollutkaan viesti EU:lle, sen ajankohta kertoo paljon Erdoğanin kasvavasta vallantunnosta. Hän tekee mitä huvittaa välittämättä pätkääkään siitä, mitä Euroopan unioni siitä ajattelee ja kuka sattuu olemaan Ankarassa kylässä.

Presidentin korvia tuskin punoittaa, vaikka EU:n naapuruussuhteista ja laajentumisesta vastaava komissaari Johannes Hahn sanoi olevansa ”äärimmäisen huolissaan” Zamanin haltuunotosta.

”EU:n jäsenehdokasmaana Turkin täytyy kunnioittaa median vapautta”, Hahn sanoi Twitterissä.

Erdoğan toimii kovaotteisesti ja röyhkeästi, koska hän voi. Euroopan unionilla ei ole enää samanlaista isoveljen auktoriteettia Turkkiin kuin sillä aikaisemmin ehkä oli. Euroopan unionin jäsenyysneuvotteluiden junnaaminen on rapauttanut kansalaisten EU-myönteisyyden, ja Turkin huomiota vievät myös Syyrian sota, väkivaltaiset yhteenotot kurdien kanssa ja maan oma sisäinen turvallisuus, jota Ankarassa toissa viikolla tehty autopommi-isku jälleen järkytti.

Euroopan johtajat ovat hillinneet kielenkantojaan Turkin ihmisoikeusloukkauksista ja sananvapauden musertamisesta, koska unioni tarvitsee kipeästi Turkin apua pakolaiskriisissä. EU ja Turkki sopivat viime vuoden lopulla, että Turkki hillitsee turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten virtaa Kreikkaan, mutta asiassa ei ole tapahtunut riittävää edistystä.

”Laittomien maahantulojen määrä Turkista Kreikkaan on edelleen liian korkea”, sanoi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tusk kutsukirjeessä, jonka hän lähetti Euroopan maiden johtajille ennen maanantaina järjestettävää huippukokousta.

Turkki kyllä haluaa ja tarvitsee myös EU:lta asioita. EU on luvannut Turkille rahaa, viisumivapautta ja jäsenyysneuvotteluiden vauhdittamista vastineeksi avusta pakolaiskriisin selättämisessä. Nämä ovat kaikki asioita, joista Erdoğan mielellään ottaa sulan hattuunsa.

Turkin ja EU:n välisiä neuvotteluita ja yhteistyön hierontaa vaivaa kuitenkin yksi perustavanlaatuinen ongelma. EU:lla on kiire, Turkilla ei – ja Erdoğan tietää tämän varsin hyvin. Presidentillä on aikaa odottaa, mitä hyvää pakolaiskriisin aiheuttamasta Euroopan ahdingosta hänen kirstuunsa sataa. EU puolestaan haluaa Turkin tilkitsevän rajansa välittömästi.

EU pelkää, että jos ulkorajoja ei saada tukittua, vapaan liikkuvuuden Schengen-alue romahtaa. Se pelkää, ettei taantumasta ponnistava Eurooppa kykene huolehtimaan ja kotouttamaan miljoonia uusia siirtolaisia.

Seitsemän Schengen-alueen maata on jo aloittanut väliaikaiset tarkastukset sisärajoilla, ja lisää maita voi liittyä joukkoon. EU-komissio arvioi perjantaina, että pysyvät tarkastukset Schengen-alueella tarkoittaisivat Euroopan taloudelle jopa 18 miljardin euron menetyksiä vuodessa.

EU:n tavoitteena on, että Schengenin sisärajat saadaan auki vuoden loppuun mennessä. Tämä ei onnistu ilman sitä, että ulkorajat – keskeisenä Turkin ja Kreikan raja – saadaan hallintaan.

Siinä missä Erdoğan osoitti tällä viikolla valtaansa polkemalla jälleen sananvapautta, EU tarjosi Turkille ystävän kättä.

EU-komissio ilmoitti perjantaina, että ensimmäinen erä Turkille luvatusta kolmen miljardin euron potista maassa olevien yli kahden miljoonan syyrialaisen auttamiseen on maksettu. 95 miljoonan euron siivu osoitettiin pakolaislasten koulutukseen ja humanitaariseen apuun. Komissio myös kiitteli Turkin toteuttaneen ahkerasti toimia, joita siltä vaaditaan viisumivapauden myöntämiseksi.

Tässä tapauksessa ajoitus oli avoimen tarkoitushakuinen. Tavoitteena oli selvästi yhteistyöhengen pönkittäminen ennen maanantain huippukokousta.

Odotettavasti kaikki toivovat, että maanantain kokouksessa EU-maat onnistuvat ottamaan askeleita pakolaiskriisin ratkaisussa sekä keskenään että Turkin kanssa.

Laajentumiskomissaari Hahn lupasi Twitterissä, että perusoikeudet pysyvät agendalla EU:n neuvotteluissa Turkin kanssa.

”Ne eivät ole neuvoteltavissa”, komissaari sanoi.

Se, että Turkin sananvapaustilanteesta keskusteltaisiin vakavasti johtajien neuvottelupöydässä, voi kuitenkin olla liikaa odotettu.

Francois Lenoir / Reuters
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan Brysselissä lokakuussa 2015.
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan Brysselissä lokakuussa 2015.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat