Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

”Uskotaan, että nyt löytyi läpimurto” – Turkki ja EU alustavaan sopuun pakolaiskriisissä

Ulkomaat
 
Virginia Mayo / Reuters
Turkin pääministeri Ahmet Davutoglu (vas.), Turkin EU-ministeri Volkan Bozkir ja Saksan liittokansleri Angela Merkel osallistuivat huippukokoukseen Brysselissä maanantaina.
Turkin pääministeri Ahmet Davutoglu (vas.), Turkin EU-ministeri Volkan Bozkir ja Saksan liittokansleri Angela Merkel osallistuivat huippukokoukseen Brysselissä maanantaina. Kuva: Virginia Mayo / Reuters

Bryssel

Turkki ja Euroopan unionin jäsenmaiden johtajat pääsivät varhain tiistaina alustavaan sopuun, jolla pyritään vihdoin saamaan hallintaan Eurooppaa kuukausia ravistellut pakolaiskriisi. Sopimus sisältää muun muassa mallin, jonka mukaan Turkki ottaa jatkossa vastaan kaikki Kreikan saarille maasta matkaavat pakolaiset ja siirtolaiset.

EU-maat puolestaan sitoutuvat alustavasti ”yksi yhdestä” -sopimukseen, jossa jokaista Turkkiin palautettua syyrialaista kohti yksi syyrialainen sijoitettaisiin EU-jäsenmaihin.

Pääministeri Juha Sipilän mukaan tunnelmat Brysselin kriisikokouksen aikana olivat toiveikkaat. Hän ei usko, että alustava sopimus kaatuu, vaikka sen lopullisesta kohtalosta päättäminen siirtyi ensi viikolla pidettävään pakolaisaiheiseen EU-huippukokoukseen.

”Uskotaan, että nyt on löytynyt läpimurto. Tässä on nyt konkreettiset toimet, joihin uskomme”, kokouksen lausuntoa kerrannut Sipilä sanoi Brysselissä kahden aikaan aamulla Suomen aikaa.

Sipilä huomautti kuitenkin, että sopu on tässä vaiheessa vielä ”neuvottelumandaatti, linjapaperi”, jossa on avoinna ”hurja määrä yksityiskohtia”. Niitä hiotaan EU-instituutioissa ja jäsenmaissa ennen ensi viikkoa.

Myös Turkin pääministeri Ahmet Davutoğlu uskoi, että sopimus valmistuu.

”Uskon, että lupaukset toteutetaan”, hän totesi tiedotustilaisuudessaan yöllä.

Turkki yllätti EU-johtajat tuomalla kokoukseen uuden, laajemman ja kunnianhimoisemman vaatimus- ja lupauslistan, josta keskusteltiin tuntien ajan.

Turkki vaati EU:lta lisää rahaa – kolme miljardia luvatun kolmen miljardin lisäksi – ja esitti vastalahjaksi ehdotuksen, jolla turvapaikanhakijoiden virta Kreikan kautta Eurooppaan voitaisiin tyrehdyttää. EU-johtajat sitoutuivat alustavasti lisärahan antamiseen, mutta summaa ei mainittu.

Sipilän mukaan Turkin ehdotus oli hyvä lähtökohta ja sillä voitaisiin onnistuessaan lopettaa salakuljettajien bisnekset Turkin ja Kreikan välisellä Egeanmeren alueella ja sijoittaa ihmisiä hallitusti Turkista EU-maihin.

Turkki esitti myös vaatimuksen, että turkkilaisten viisumivapaus EU-maihin alkaisi viimeistään kesäkuun lopussa. Aiemmin oli puhuttu lokakuusta.

Ennen huippukokousta EU-johtajien ennakoitiin julistavan, että niin sanottu Länsi-Balkanin reitti ”on nyt suljettu”, eikä pakolaisia enää päästettäisi Kreikasta Makedonian kautta pohjoisempiin Euroopan maihin.

Saksan liittokansleri Angela Merkelin kerrottiin vastustavan moista julistusta. Lopullisessa lausunnossa asia oli muotoiltu miedommin: ”Siirtolaisten luvaton virta Länsi-Balkanin reitillä on nyt päättynyt.”

Saksalle on tuottanut tuskaa ajatus, että talousvaikeuksien kanssa painiva Kreikka joutuisi kantamaan suurimman taakan pakolaiskriisissä. Toisaalta myös Saksassa ollaan toivottu, että pakolaisten ja siirtolaisten kansainvaellus hellittäisi.

Sipilä kertoi aiemmin maanantaina, että Balkanin reitin sulkeminen on Suomelle mieluinen asia.

”Se on tavoitteena, että päästään järjestykseen tämän reitin osalta. Mutta eiväthän ne juurisyyt sieltä mihinkään poistu, tarvitaan lisää toimia. Mutta se, että saadaan rajalle järjestys, se on ensimmäinen edellytys”, Sipilä totesi saavuttuaan Brysseliin.

Juurisyillä Sipilä tarkoitti Syyrian sotaa, jota suuri osa Turkkiin ja Eurooppaan saapuvista ihmisistä pakenee.

Sipilän mukaan muilla EU-mailla on yhä solidaarisuutta Kreikalle. Hänen mielestään siitä todistaa humanitaarinen apu, jota maalle on luvattu.

”Tämä on koko Euroopan ongelma, ei vain yhden maan. Ongelmamme (EU:ssa) on, että joko meillä ei ole suunnitelmaa tai sitten emme toteuta suunnitelmiamme”, totesi puolestaan Kreikan pääministeri Alexis Tsipras.

Turkilla arvioitiin olevan tuhannen taalan paikka vaatia EU:lta myönnytyksiä, koska EU kokonaisuutena ja moni jäsenmaa erikseen on ajautunut kriisiin pakolais- ja siirtolaistaakan takia.

Joidenkin arvostelijoiden mukaan EU:n ja Turkin sopimus syyrialaisten ja muiden ihmisten siirtely on kansainvälisen oikeuden näkökulmasta kyseenalaista. EU-johtajat ja Turkki vakuuttivat, että juridisia ongelmia ei sopimukseen jätetä.

Turkki vaati EU-maita jouduttamaan Turkin jäsenyysneuvotteluja, mistä sovittiin myös viime marraskuussa. Turkin pääministeri Ahmet Davutoğlu saapui kokoukseen hyvin myönteisin odotuksin.

”Turkki on valmis työskentelemään EU:n kanssa. Turkki on valmis myös olemaan EU:n jäsen. Toivon, että tämän päivän huippukokous – joka ei käsittele vain maahanmuuttoa – on menestystarina ja käännekohta Turkille EU:hun liittymisen prosessissa”, Davutoğlu sanoi saapuessaan kokoukseen.

Ratkaisujen aika EU:ssa tuntuu olevan nyt, koska myös ensi viikolla järjestetään pakolaiskriisiin keskittyvä huippukokous. Monien aiempien kokousten päätökset ja julistukset ovat jääneet vaille käytännön sisältöä.

Myös viime marraskuussa pidetyn EU:n ja Turkin huippukokouksen lupausten katsotaan jääneen toteutumatta. Osapuolet ovat syytelleet toisiaan asioiden takkuamisesta.

Näin Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan purki turhautumistaan EU:hun Ankarassa maanantaina.

”Olemme käyttäneet kymmenen miljardia dollaria kolmeen miljoonaan ihmiseen (syyrialaiseen). He lupasivat meille kolme miljardia, mutta siitä on neljä kuukautta. Pääministeri on nyt Brysselissä. Toivon, että hän palaa noiden rahojen kanssa. Kolmen miljardin kanssa”, Erdogan totesi tv-puheessaan.

Sipilä sanoi pitävänsä ”huolestuttavana kehityskulkuna” sitä, että kriisin ratkaisussa keskiöön noussut Turkki päätti viime viikolla ottaa haltuunsa maan laajalevikkisimmän sanomalehden Zamanin (lue uutinen tästä).

Turkki on vuosien ajan kulkenut autoritaarisempaan suuntaan ja viime aikoina se on kiihdyttänyt sotaansa kurdeja vastaan. EU-johtajat ovat toruneet Turkkia, mutta varovaisin sanankääntein, koska sopua pakolaiskriisissä ei ole haluttu vaarantaa.

EU-komissio ehdotti viime viikolla 700 miljoonan euron tukea Kreikalle, jonne uhkaa syntyä ainakin lähiaikoina valtava pakolaiskeskittymä. Myös Kreikasta on määrä ottaa pakolaisia suoraan muihin jäsenmaihin.

Pakolaisten uudelleensijoittamisesta Kreikasta ja Italiasta muualle EU:hun päätettiin jo viime vuonna, mutta hanke on epäonnistunut tähän asti. Toivotun 160 000 ihmisen sijaan alle 700:aa on siirretty.

Samalla kun EU on yrittänyt saada omia rivejään suoriksi, sotilasliitto Nato on saanut laajemmat valtuudet partioida ja jäljittää ihmissalakuljettajia Egeanmerellä, jonka yli ihmiset Turkista Kreikkaan matkaavat.

Nato ilmoitti sunnuntaina, että sen alukset partioivat jatkossa Turkin ja Kreikan aluevesillä tehden yhteistyötä kahden naapuruksen sekä EU:n rajavirasto Frontexin kanssa.

EU-komissio ilmoitti viime viikolla myös suunnitelmasta, jolla se pyrkii palauttamaan vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen normaalitilaan ensi joulukuuhun mennessä. Suunnitelman osana on EU:n uusi raja- ja rannikkovartiosto, jonka komissio haluaa toimivan ensi elokuuhun mennessä.

Kahdeksan Schengen-maata on aloittanut rajatarkastukset, joiden pelätään uhkaavan EU:n vapaata liikkuvuutta.

Monia muitakin ehdotuksia ja ajatuksia on ilmassa. Financial Times -lehden mukaan EU-komissio aikoo ensi viikon pakolaishuippukokouksen alla ehdottaa – yhtenä vaihtoehtona –, että EU-maat keskittäisivät turvapaikkahakemukset unionin yhteiseen turvapaikkavirastoon.

Jos näin tapahtuisi, virasto vastaisi turvapaikkahakemuksista ja jakaisi myönteisen päätöksen saavat turvapaikanhakijat jäsenmaihin kiintiöiden perusteella – riippumatta siitä, mihin maahan ihmiset ensiksi tulevat. Tällainen järjestely vaatisi lehden mukaan EU:n perussopimuksen muuttamista, minkä takia se on kaikkea muuta kuin akuutti ratkaisu.

Koska EU on kokonaisuutena epäonnistunut pakolaiskriisissä, yksittäiset jäsenmaat ovat ryhtyneet yksipuolisiin toimiin. Ratkaisevaksi käänteeksi saattaa osoittautua itäisen Euroopan maiden ja Itävallan äskettäinen yhteisymmärrys rajoittaa turvapaikanhakijoiden määrää ja sulkea Kreikan sekä Makedonian välinen raja.

Ihmisvirta Turkista Kreikkaan ei ole vielä hellittänyt – tulijoita on joka päivä parituhatta –, mutta kansainvaellus Kreikasta muualle Eurooppaan on Makedonian rajan osittaisen sulkemisen jälkeen ainakin väliaikaisesti laantunut.

Viime viikon loppuun mennessä Kreikkaan oli saapunut tänä vuonna noin 126 000 pakolaista ja siirtolaista. Viime vuonna sadantuhannen tulijan raja meni rikki vasta kesäkuun lopulla.

Itävallan ja Itä-Euroopan maiden toimet ovat suututtaneet Saksan. Mutta toisaalta Saksa on saanut hiljaisesti huomata, että myös sinne kohdistuva, saksalaisten tunteita kuumentava, Merkelin suosiota nakertava ja äärioikeistoan vetovoimaa lisäävä ihmisvirta on tyrehtynyt.

Kaisa Rautaheimo / HS
Turvapaikanhakijoita saapumassa Kreikan Idomeniin perjantaina.
Turvapaikanhakijoita saapumassa Kreikan Idomeniin perjantaina.
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/3529bc44e2b5d72e2e530c7e268ec645eb3ee599-kreikka_makedonia.jpg
Tuhannet lapset jumissa telttaleirissä kreikkalaisella pellolla
Euroopan entistä tiukempi rajapolitiikka on sulkenut pakolaisten reitin kohti pohjoisempia Euroopan maita. Kreikan ja Makedonian rajalla on jumissa yli 10 000 ihmistä. Pulaa on ruuasta, pesutiloista ja kunnollisista teltoista. Toimittaja: Suvi Turtiainen, kuvaus ja leikkaus: Kaisa Rautaheimo
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat