Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Espanjan 102-vuotias Castro on sukua Kuuban hallitsijoille

Fidel ja Raúl Castron isän syntymätölli tuo yhä kuubalaisia Espanjan Galiciaan. Yksi vetonaula on Castrojen serkun virkeä lapsi Manuela Castro Argiz Díaz.

Ulkomaat
 
Fidel Castron sukulaisrouva ryttää politiikan
Fidel Castron sukulaisrouva ryttää politiikan
Pian 103 vuotta täyttävä Fidel Castron sukulainen ei piittaa politiikasta, koska se tuo vain kärsimystä. Manuela Castro Argiz Diaz elää Espanjassa pikku-Kuubaksi nimitetyssä kylässä, jossa Kuuban vallankumousjohtajan isä syntyi. Toimittaja: Pilvikki Kause. Kuvaus ja leikkaus: Douglas Rogerson.

Láncara

Espanjalainen Manuela Castro Argiz Díaz, 102, on nähtävyys kotiseudullaan Galiciassa.

Hän on yksi runsaasta sadasta vielä elossa olevasta espanjalaisesta, jotka ovat syntyneet vuonna 1913. Mutta suosio ei johdu vain iästä.

”Olen Fidelin ja tietysti myös Raúl Castron sukulainen. Hehän ovat veljeksiä. Monet kuubalaiset ovat vierailleet luonani. En muista edes nimiä”, virkeä Argiz kertoo kotonaan Láncaran pikkukunnassa.

Douglas Rogerson
Fidel ja Raúl Castron isä, Ángel Maria Bautista Castro y Argiz, syntyi Espanjan Galiciassa. Hän lähti Kuubaan Espanjan armeijan joukoissa.
Fidel ja Raúl Castron isä, Ángel Maria Bautista Castro y Argiz, syntyi Espanjan Galiciassa. Hän lähti Kuubaan Espanjan armeijan joukoissa.

Kylässä on käynyt Castron veljesten lapsia ja kenties lapsenlapsiakin. ”He ovat todella herttaisia”, Argiz kiittelee.

Iäkkään rouvan luona pistäytyy juttusilla kuubalaisdiplomaattejakin.

”Kaikki ovat pitäneet minusta hyvää huolta.”

Sukulaisuus juontaa juurensa siitä, että Kuuban vallankumousjohtajan Fidel Castron ja häntä presidentiksi seuranneen Raúlin isä Ángel Maria Bautista Castro y Argiz syntyi Láncarassa vuonna 1875.

Manuela Argizia kutsutaan yleisesti Kuuban johtajavaljakon serkuksi, mutta hän tarkentaa sukulaissuhteen. ”Isäni Manuel oli Fidelin serkku.”

Fidelin ja Raúlin isän karu synnyinmökki on Láncaran päänähtävyys. Ovenpielessä on kiitossanat: ”Galicialaiselle, joka lähti siirtolaiseksi Kuubaan. Hän istutti puita, jotka kukkivat yhä.”

Töllissä on maalattia. Karja eli samoissa huoneissa.

Douglas Rogerson

Kivenmurikoista muurattua taloa matkustavat ihmettelemään sekä Castrojen ihailijat että vastustajat maailmalta. Joukossa on ollut ministereitä Havannasta ja poliittisen turvapaikan saaneita kuubalaisia Miamista.

Myös molemmat veljekset ovat käyneet pikaisesti kerran vuosia sitten tutustumassa juuriinsa. Manuela Argiz ei päässyt heitä näkemään, mutta hän ei haikaile tutustumista.

Láncaraa nimitetään Galician pikku-Kuubaksi. Liki kaikista perheistä joku lähti Kuubaan tai Argentiinaan 1900-luvun alussa. Maastamuutto oli rajua koko Galiciassa.

Ángel Castro lähti alkuun Espanjan joukoissa taistelemaan Kuuban itsenäistymistä vastaan 1800-luvun loppuvuosina. Pian hän karisti köyhät ja kiviset pellot pysyvästi ja loi suuromaisuuden vuonna 1902 itsenäistyneessä saarivaltiossa.

Myös Manuela Argizin isä lähti valtameren taakse tienaamaan rahaa setänsä luokse. Tytär oli vain yhdeksänvuotias, ja ikävä raastoi.

”Isä työskenteli Fidelin isän sokeriruokoplantaasilla. Hän oli vastuussa työläisten asuntolasta. Castrot olivat todella rikkaita ja omistivat paljon maata.”

Douglas Rogerson
Castrojen isän synnyinkoti Láncarassa oli vaatimaton. Itsenäistyneessä Kuubassa hän loi kuitenkin suuromaisuuden.
Castrojen isän synnyinkoti Láncarassa oli vaatimaton. Itsenäistyneessä Kuubassa hän loi kuitenkin suuromaisuuden.

Ángel Castro kuoli ennen Fidel-pojan vuonna 1959 järjestämää kommunistista vallankumousta.

Manuela Argiz kertoo, ettei hän ole kuulunut vasempaan eikä oikeaan laitaan. Ei edes vuosina 1936–1939 Espanjan verisessä sisällissodassa, jossa kenraali Francisco Franco voitti ja nousi diktaattoriksi.

Manuela Argiz eli sotavuodet paossa Madridissa. Koko muu elämä on kulunut Láncarassa onnellisesti. Vuosien varrella hän on seurannut radiosta ja televisiosta sukulaispoikien nousua maailmankuuluisuuteen.

Arvosanaa ei heru.

”En piittaa politiikasta enkä poliitikoista! Poliitikot ovat kuumapäisiä ja aiheuttavat itselleen ja muille vain kärsimystä.”

Kuuba on avautumassa. Täkäläisille poliitikoille se on ilouutinen. Kunnantalolta lähti onnittelu Havannaan, kun Kuuba ja Yhdysvallat palauttivat diplomaattisuhteet viime kesänä.

Douglas Rogerson
Láncaran kunnanjohtaja Darío Piñeiro.
Láncaran kunnanjohtaja Darío Piñeiro.

Kunnanjohtaja Darío Piñeiro toivoo Kuuban vapautuvan. Erityiset siteet voivat avautumisen seurauksena hyödyttää laajemmin Galician itsehallintoaluetta, hän uskoo.

”Työstämme Kuuban lähetystön kanssa hanketta, jossa haemme kauppayhteyksiä galicialaisille yrityksille”, hän kertoo kunnantalolla. Apuna on paikallisia Kuuba-faneja, jotka ovat tavanneet Castroja.

”Me kunnioitamme Kuuban hallitsijoita, vaikka emme yleisesti jaa heidän poliittista vakaumustaan. Meillä oli oma diktatuurimme liki 40 vuotta. Se oli tarpeeksi.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat