Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Orpo toiveikkaana: Turkki-sopu on osa ”kokonaisratkaisua” pakolaiskriisissä – katse jo uusissa reiteissä

Ulkomaat
 
Orpo: Pakolaiskriisi hallintaan Turkin avulla — ratkaisu nähtävissä tänä vuonna
Orpo: Pakolaiskriisi hallintaan Turkin avulla — ratkaisu nähtävissä tänä vuonna
Sisäministeri Petteri Orpo (kok) saapui torstaina toiveikkain ajatuksin Brysseliin EU:n sisäministereiden kokoukseen. Hänen mukaansa Turkin ja EU:n alustava sopu voi ratkaista Eurooppaa kuukausia piinanneen pakolais- ja siirtolaiskriisin. Toimittaja: Pekka Mykkänen.

Bryssel

Helsinki

Suomen sisäministeri Petteri Orpo (kok) suhtautuu hyvin toiveikkaasti EU-maiden johtajien ja Turkin alkuviikosta punnertamaan alustavaan sopuun, jolla pyritään lopettamaan hallitsematon ihmisvirta Turkista Eurooppaan.

Hän kertoi torstaina EU-sisäministereiden kokouksen jälkeen, että usko on vahvaa myös muissa jäsenmaissa. Orpon mukaan ”kriittinen henki ei ollut vallalla”, kun ministerit arvioivat Turkki-suunnitelman onnistumismahdollisuuksia.

”Tässä kokonaisuudessa on ne elementit, millä tämä tilanne pystytään ottamaan hallintaan”, Orpo totesi Brysselissä.

Hänen mukaansa uskoa Turkki-sopuun – jota odotetaan ensi viikon EU-huippukokoukselta –alleviivasi sekin, että ministerit olivat pohtineet, minne ihmisten virta seuraavaksi siirtyy.

Kohdistuuko paine Bulgariaan tai tuleeko Italiaan vievästä keskisestä Välimerestä taas tärkeä reitti?

Orpon mukaan Turkki-sopimus yhdistettynä moniin muihin EU-maiden toimiin voivat saada aikaan suuren käänteen. ”Tässä on nyt ketju nähtävissä kokonaisratkaisuun tälle vuodelle.”

Turkki ja EU-maiden johtajat pääsivät varhain tiistaina alustavaan sopuun, jolla pyritään vihdoin saamaan hallintaan Eurooppaa kuukausia ravistellut pakolaiskriisi. Sopimus sisältää muun muassa mallin, jonka mukaan Turkki ottaa jatkossa vastaan kaikki Kreikan saarille matkaavat pakolaiset ja siirtolaiset.

EU-maat puolestaan sitoutuvat alustavasti ”yksi yhdestä” -sopimukseen, jossa jokaista Turkkiin palautettua syyrialaista kohti yksi syyrialainen sijoitettaisiin EU-jäsenmaihin. EU on luvannut Turkille myös miljardien apua sekä viisumivapautta avusta pakolaiskriisissä.

Myös kriittisempiä ja skeptisempiä äänenpainoja esitettiin torstain ministerikokouksen liepeillä. Luxemburgin siirtolaisministeri Jean Asselborn totesi uutistoimisto AFP:n mukaan, että Turkki-sopimusta on tarkasteltava ”oikeudellisista, diplomaattisista, poliittisista ja humaaneista” näkökulmista.

Hänen mukaansa on ongelmallista, että Syyrian Aleppon taisteluja paenneita ihmisiä lähetettäisiin pois EU-maasta eli Kreikasta.

Itävallan sisäministeri Johanna Miki-Leitner puolestaan totesi omassa tiedotustilaisuudessaan pelkäävänsä, ”otammeko itsemme ja arvomme vakavasti”. Hän viittasi Turkin ihmisoikeisloukkauksiin.

Petteri Orpo hymähti kommentille, sillä Itävaltaa on äskettäin syytetty kansainvälisen oikeuden rikkomisesta, kun maa on rajoittanut turvapaikkahakemusten päivittäisen määrän 80:een.

Ihmisoikeusjärjestöt, YK:n pakolaisjärjestö ja europarlamentaarikot ovat arvostelleet Turkki-sopimusta voimakkaasti. Sitä on epäilty kansainvälisen oikeuden ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaiseksi ja syytetty moraalittomaksi.

Orpon mukaan arvostelu on “pakko ottaa huomioon”, mutta myös se, että tilanne ei ole enää ollut Euroopan hallinnassa. Jos nyt ei saada muutosta aikaan, tulevat toimet ovat vielä rajummat.

Orpon mukaan riskit vapaan liikkuvuuden Schengen-järjestelmän kaatumisesta ovat aivan lähellä.

“Ei tämä helpommaksi tule, jos näitä ei nyt uskalleta ratkaista”, hän totesi.

Samalla kun Turkin uskotaan olevan tosissaan yhteistyön tiellä, ongelman pelätään keskittyvän yhä vakavammin Kreikkaan. Tähän vaikuttaa se, että Makedonian ja Kreikan välinen raja on suljettu.

EU:n siirtolaisasioista vastaava komissaari Dimitris Avramopoulos vetosi torstaina jäsenmaihin, että ne alkaisivat ottaa 6 000 ihmistä viikossa Kreikasta ja Italiasta, jotka ovat pahimmassa piinassa.

Aiemmin vastaavat vetoomukset ovat kaikuneet kuuroille korville. Ministeri Orpo oli optimisti myös tässä asiassa: Kun hallitsematon vaeltelu EU-maihin vähenee, jäsenmaiden sydän lämpenee hallittujen ja aiemmin sovittujen ratkaisujen toteuttamiseen.

Orpon mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että Kreikkaa autetaan nyt, kun niin sanottu Länsi-Balkanin reitti on katkennut ja ihmiset pakkautuvat kurjille leireille Kreikan ja Makedonia rajalle.

“Se on aivan järkyttävää, kymmenettuhannet ihmiset kaameissa olosuhteissa. Siellä käytännössä eletään vielä talviaikaa. Siellä on erityisen paljon perheitä, naisia ja lapsia. Ei Eurooppa voi siltä ummistaa silmiään”, Orpo sanoi.

Orpon mielestä on tärkeää, että Kreikkaa ja sinne matkanneita ihmisiä tuetaan sadoillamiljoonilla euroilla humanitaarisen ahdingon lievittämiseksi. Näin EU:ssa on myös päätetty tehdä.

Turkin EU-ministeri Volkan Bozkır täsmensi torstaina, ettei Turkki ota takaisin miljoonia siirtolaisia vaan lukumäärä on tuhansia tai kymmeniätuhansia. Näin kertoi uutistoimisto Reuters siteeraten turkkilaisviestintä Anadolu Agency.

Francois Lenoir / Reuters
Turkin EU-ministeri Volkan Bozkir Brysselissä joulukuussa 2015.
Turkin EU-ministeri Volkan Bozkir Brysselissä joulukuussa 2015.

Kommentti ei välttämättä ole ristiriidassa EU-maiden kanssa tehdyn sopimuksen kanssa. EU-maissa uskotaan, että kun Turkki ryhtyy toden teolla valvomaan rajojaan ja kun ihmisiä aletaan palauttaa Kreikasta Turkkiin, ihmisten mielenkiinto vaaralliseen ja kalliiseen merireittiin sammuu.

Turkki muistutti myös, ettei se suostu ottamaan vastaan parhaillaan Kreikan saarilla olevia siirtolaisia vaan vasta niitä, jotka tulevat EU:n kanssa tehdyn sopimuksen jälkeen.

Turkki-kokoukseen osallistuneen pääministeri Juha Sipilän mukaan tunnelmat Brysselin kriisikokouksen aikana olivat toiveikkaat. Hän ei uskonut, että alustava sopimus kaatuisi, vaikka sen lopullisesta kohtalosta päättäminen siirtyi ensi viikolla pidettävään pakolaisaiheiseen EU-huippukokoukseen ja sitä ennen on ratkottava suuri määrä avoimia kysymyksiä.

”Uskotaan, että nyt on löytynyt läpimurto. Tässä on nyt konkreettiset toimet, joihin uskomme”, Sipilä sanoi Brysselissä varhain tiistaiaamuna päättyneen kokouksen jälkeen.

Orpon mukaan Suomi on hyötynyt siitä, että lukuisat eteläisemmän Euroopan maat ovat ryhtyneet yksipuolisiin toimiin pakolais- ja siirtolaisvirran pysäyttämiseksi.

“Suomen etu on se, että laiton, hallitsematon maahantulo Euroopan alueelle saadaan poikki. Meille ei viimeisten päivien aikana ole tullut kuin muutamia turvapaikanhakijoita”, Orpo totesi.

Viime vuonna Suomeen saapui asukaslukuun suhteutettuna neljänneksi eniten turvapaikanhakijoita EU-maista. Suomeen saapui vuoden 2015 aikana 32 476 turvapaikanhakijaa verrattuna edellisvuoden 3 651:een.

Markku Ulander / Lehtikuva
Sisäministeri Petteri Orpo (kok) kuvattuna 2. maaliskuuta.
Sisäministeri Petteri Orpo (kok) kuvattuna 2. maaliskuuta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat