Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Baltian maihin on tullut vain kourallinen pakolaisia, miksi ne silti aitaavat rajojaan?

Viro, Latvia ja Liettua parantavat rajojensa kestävyyttä. Syitä on kolme: Venäjä, pakolaiskriisi ja Venäjän linja pakolaiskriisiin.

Ulkomaat
 
INTS KALNINS / REUTERS
Liettualaiset rajavartijat harjoittelivat tiukempia rajatarkastuksia alkuviikosta.
Liettualaiset rajavartijat harjoittelivat tiukempia rajatarkastuksia alkuviikosta. Kuva: INTS KALNINS / REUTERS

Baltian maat ovat huolissaan rajoistaan. Syitä on kolme: Venäjä, pakolaiskriisi ja Venäjän linja ihmismassojen liikkeisiin. Sekä Viro että Latvia ovat aloittaneet Venäjän-vastaisen rajansa aitaamisen jo kuukausia sitten, ja Liettuan viranomaiset ovat harjoitelleet toimia rajakriisin varalta viimeksi tällä viikolla.

Eritoten Virossa on seurattu Suomen pakolaistilannetta viime aikoina tarkasti, kun Venäjä on liittynyt asiaan. Nyt myös Liettua on herännyt kaipaamaan parempaa rajanturvallisuutta, kertoo uutistoimisto Reuters. Tällä viikolla liettualaiset sotilaat, poliisit ja rajavartijat harjoittelivat mahdollista kriisiä rajalla. Myös rajatarkastusten palauttamista Latvian ja Liettuan rajalla kokeiltiin.

Raja on aidattu jo ainakin Serbian ja Unkarin välillä. Helmikuussa Makedonia sulki yllättäen Kreikan-vastaisen rajansa. Mitä hankalammaksi Kreikasta Balkanin läpi Eurooppaan kulkeminen muuttuu, sitä todennäköisemmin voisi olettaa lähtijöiden etsivän toisen reitin esimerkiksi idempää.

Baltian viranomaisia huolettaakin erityisesti se, että Eurooppaan saapuvien kulkureitti suuntautuisi Moldovan ja Ukrainan läpi Baltiaan.

Viime syksynä Viro käynnisti hankkeen, jonka lopputuloksena se aitaa Venäjän-vastaisen rajansa, kertoo virolainen Postimees. Kimmokkeen antoi Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n rajan tuntumasta vuotta aiemmin sieppaama turvallisuuspoliisin virkailija Eston Kohver.

INTS KALNINS
Varoituskyltti Viron ja Venäjän rajalla.
Varoituskyltti Viron ja Venäjän rajalla.

Samoihin aikoihin aitaamistyöhön ryhtyi myös Latvia. Viron aitahankkeen on tarkoitus valmistua 2020, Latvian 2019.

Latviassa parlamentin EU-asioiden valiokunnan jäsen Ojars Eriks Kalnis pitää tilannetta valitettavana.

”On ikävää, että tarvitsisimme rajallemme aidan. Mutta Euroopan nykyisissä olosuhteissa se voi olla tarpeen”, Kalnis sanoi Reutersille.

Liettuassa rajavartiolaitoksen johtaja Renatas Pozela on kiinnittänyt huomiota myös Suomen ja Norjan tilanteeseen.

”Ennen viime vuotta Suomella ja Norjalla ei ollut mitään maahantulo-ongelmia Venäjän-rajoillaan”, Pozela sanoi Reutersille.

”Maahan pyrkijöiden määrä pomppasi yhdessä ainoassa viikossa. Ihan kuin joku olisi heilauttanut taikasauvaa.”

Suomeen saapui Venäjältä tammi–helmikuussa reilu tuhat turvapaikanhakijaa, Norjaan viime vuoden aikana 5 000.

Viro ja Latvia ovat sitoutuneet ottamaan kahden vuoden aikana vastaan noin 500 pakolaista, Liettua 1 100.

Viron ulkomaantiedustelu Teabeamet julkaisi vastikään vuosikertomuksensa, jossa uhka on otettu huomioon. Sen mukaan ainoa sotilaallinen uhka Virolle on Venäjä, mutta jännitteiden lisääntyminen kansainvälisillä kriisialueilla voi aiheuttaa levottomuutta yhtä lailla Virossa kuin muuallakin Euroopassa.

Siirtolaisuus on ongelma myös Venäjälle. Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith totesi elokuussa, että Venäjällä on virallisten arvioiden mukaan noin neljä miljoonaa luvattomasti maassa oleskelevaa siirtolaista. Marraskuussa MTV kertoi, että Venäjältä Norjaan pyrkineiden joukossa oli useita ihmisiä, jotka puhuivat sujuvaa venäjää – olivat ilmeisesti oleskelleet Venäjällä jo pitkään.

Suomen pohjoisille raja-asemille saapuneiden, Suomeen pyrkineiden ihmisten saapujien virta tyrehtyi vasta, kun presidentti Vladimir Putin määräsi turvallisuuspalvelu FSB:n puuttumaan asiaan.

Halutessaan Venäjä voisi käyttää ihmismassoja hyväkseen aiheuttamaan sekaannusta Euroopassa ja horjuttamaan EU:n sisäisiä suhteita, olivat ihmiset muuttoliikkeessä pakolaisia tai siirtolaisia.

”Painostaja voi aiheuttaa voimavaroihimme nähden huomattavan ongelman suuntaamalla laittomia maahan tulijoita alueellemme. Toiminnan välittömänä tavoitteena on sekasorron aiheuttaminen ja kohdemaan talouden järkyttäminen”, todetaan Puolustusvoimien kenttäohjesäännössä vuodelta 2008.

Suomeksi tämä tarkoittaa, että hallitsemattoman maahantulon aiheuttaminen on painostuskeino siinä missä ulkomaankaupan vaikeuttaminen, alueloukkaukset, informaatiosodankäynti ja diplomatian pakotekeinot.

Kerrataanpa vielä: Neljä miljoonaa luvattomasti oleskelevaa siirtolaista maassa, joka pommittaa Syyriaa. Syyriasta, Afganistanista ja Irakista vyöryvät pakolaisaallot Eurooppaan, jonka heikkoudesta hyötyy se Syyriaa pommittava maa. Siis se sama, jossa on ne neljä miljoonaa luvatonta siirtolaista. Se, jolla on maarajaa Viron ja Latvian kanssa sekä Kaliningradin kokoinen kaistale Liettuan naapurissa.

Ei ihme, että Baltiassa entisiä neuvostotasavaltoja huolestuttaa.

Laszlo Balogh / Reuters
Unkarin sotilaat korjasivat aitaan tehtyä reikää Unkarin ja Kroatian rajalla Zakanyssa lokakuussa.
Unkarin sotilaat korjasivat aitaan tehtyä reikää Unkarin ja Kroatian rajalla Zakanyssa lokakuussa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat