Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Toimittajia hakataan ja Tšetšenian ilmapiiri kiristyy – mistä se kertoo?

Presidentti Ramzan Kadyrovin pitää vakuuttaa vain yksi äänestäjä, ja sen hän on tiettävästi jo tehnyt. Venäjän presidentti Vladimir Putin pitää Kadyrovin jatkoa hyvänä ajatuksena.

Ulkomaat
 
Pekka Hakala Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien Moskovan-kirjeenvaihtaja.
Musa Sadulayev / AP
Norjalaistoimittaja Øystein Windstad poistui perjantaina sairaalasta Ingušian Ordžonikidzevskajassa. Windstad loukkaantui naamiomiesten hyökättyä toimittajien ja ihmisoikeustarkkailijoiden pikkubussiin.
Norjalaistoimittaja Øystein Windstad poistui perjantaina sairaalasta Ingušian Ordžonikidzevskajassa. Windstad loukkaantui naamiomiesten hyökättyä toimittajien ja ihmisoikeustarkkailijoiden pikkubussiin. Kuva: Musa Sadulayev / AP

Komitea kidutuksen ehkäisemiseksi -niminen venäläinen ihmisoikeusjärjestö kutsui viime viikolla toimittajia kylään Tšetšeniaan ja Ingušiaan. Vierailu päättyi keskiviikkona ikävästi.

Komitean jäseniä ja toimittajia kuljettanut pikkubussi joutui hyökkäyksen kohteeksi Tšetšeniassa lähellä Ingušian rajaa. Sairaalakuntoon hakattujen joukossa oli venäläisten lisäksi Ruotsin radion SR:n Moskovan-kirjeenvaihtaja Maria Persson Löfgren ja norjalaiselle Ny Tid -lehdelle työskennellyt toimittaja Øystein Windstad.

Hyökkäyksen päätteeksi ryhmän ajoneuvo sytytettiin tuleen, eivätkä voimatoimet tähän loppuneet. Kidutuksen vastaisen komitean jäsen Dmitri Utukin julkaisi vielä samana iltana twitter-tilillään kaksi valvontakameran tallennetta komitean Ingušian toimintapisteestä. Niissä naamiomiehet yrittävät tunkeutua huoneistoon.

Naamioituneiden päällekarkaajien uhriksi joutuneeseen ryhmään kuulunut venäläisen Mediazona-uutissivuston toimittaja Jegor Skovoroda kertoi tiedotusvälineille, että Ingušiasta kohti Tšetšenian pääkaupunkia Groznyita matkalla ollutta ryhmää varjostettiin Tšetšenian rekisterikilvissä liikkuneella autolla.

Edellinen toimittajiin kohdistunut välikohtaus kirjattiin tammikuussa, kun MTV:n Moskovan-kirjeenvaihtaja Iida Tikka joutui seurueineen pidätetyksi Groznyissa. Ryhmä katsoi tämän jälkeen viisaimmaksi poistua Tšetšeniasta.

Näyttää siltä, että tapaukset eivät ole satunnaisia. Ilmapiiri Tšetšeniassa on huonontunut alkaneen vuoden aikana, ja toimittajien on entistä hankalampaa saada kansalaisia avaamaan suutaan.

Ilmiö saattaa liittyä Tšetšenian presidentin Ramzan Kadyrovin profiilin nostoon. Kadyrov lähetti taistelijoitaan vuonna 2014 Itä-Ukrainaan taistelemaan ukrainalaisjoukkoja vastaan. Tämän jälkeen osatasavallan presidentti on herättänyt pahaa verta uhkailemalla Venäjän opposition jäseniä. Nämä puolestaan ovat syyttäneet Kadyrovia enemmän tai vähemmän avoimesti oppositiojohtaja Boris Nemtsovin vuoden takaisesta murhasta.

Moskovassa on epäilty tuosta verityöstä lähtien, että Kadyrov on karannut kokonaan Kremlin kontrollista. Viime aikoina Kadyrovin on arveltu valmistautuvan syksyn vaaleihin, joissa hänen on määrä valituttaa itsensä uudelle kaudelle.

Vaalivalmistelut nyt ainakin voi unohtaa. Kadyrovin pitää vakuuttaa vain yksi äänestäjä, ja sen hän on tiettävästi jo tehnyt. Presidentti Vladimir Putin pitää Kadyrovin jatkoa hyvänä ajatuksena.

Mutta jos päällikön pullat ovat hyvin uunissa, mistä Tšetšenian ilmapiirin huononeminen kertoo? Vertailun vuoksi on ehkä syytä etsiä historiasta jakso, jolloin asiat olivat vielä huonommin. Se on helppoa.

Neuvostoliiton jälkeen uudelleensyntynyt Venäjä on käynyt kaksi sotaa itsenäistymään pyrkinyttä Tšetšenian osatasavaltaa vastaan, ensimmäisen vuosina 1994–1996 ja toisen 1999–2009. Sodat olivat kauheita, mutta niin oli niiden välinen kolmen vuoden jaksokin.

Ensimmäisen sodan päättäneestä Hasavjurtin rauhansopimuksesta oli kulunut puoli vuotta, kun Tšetšenian asiat alkoivat mennä taas päin seiniä. Tuntemattomat naamiomiehet hyökkäsivät Punaisen Ristin sairaalan asuntolaan Novyje Atagissa aamuyöllä 17. joulukuuta 1996 ja surmasivat kuusi ulkomaalaista työntekijää sänkyihinsä. Paikalla oli kaksi suomalaista, kirurgi Heikki Penttilä ja sairaanhoitaja Sirpa Tuhkanen. Molemmat selvisivät hengissä.

Tapahtumasta alkoi terrorin jakso, jonka aikana ulkomaiset yhtiöt ja avustusjärjestöt käytännössä häipyivät Tšetšeniasta. Syylliseksi Novyje Atagin verityöhön nimettiin tuoreeltaan kapinakomentaja Arbi Barajev.

Paikalliset eivät Arbin syyllisyyteen uskoneet. Suomalaiskirurgi Penttilä epäili myöhemmin iskua erikoisjoukkojen työksi, muun muassa aseistuksen perusteella. Ja lopulta marraskuussa 2010 Berliiniin ilmestyi venäläinen majuri Aleksei Potjomkin, joka väitti The Times -lehden haastattelussa hänen yksikkönsä syyllistyneen iskuun.

Nämä väitteet ja havainnot lisäävät epäilystä, että osa sotien välisestä kaaoksesta olisi ollut Venäjän määrätietoista politiikkaa tštšeenipresidentti Aslan Mashadovin hallinnon ja Tšetšenian de facto -itsenäisyyden horjuttamiseksi.

Entä nyt? Olisiko Venäjällä joku syy harrastaa samaa? Vaikea keksiä. Sitä paitsi: Utukinin julkaisemalla valvontakameran tallenteella huppumiehet touhuilevat siihen malliin, että opit on hankittu lähinnä Hollywood-elokuvista. Eivät siellä ainakaan mitkään Venäjän liittovaltion erikoisjoukot mellasta.

Viimeksi alueella tapahtui kansainvälistä huomiota saanut salamurha kesällä 2009, kun ihmisoikeusaktivisti Natalija Estemirova löytyi tapettuna Ingušian puolelta. Tämän jälkeen ihmisoikeusjärjestöt ovat tehneet työtään matalalla profiililla. Vuonna 2006 tapetun toimittajan Anna Politkovskajan entinen työnantaja, sanomalehti Novaja Gazeta ilmoitti rajoittavansa raportointia alueelta turvallisuussyistä.

Tämä ei tarkoita, että Pohjois-Kaukasiassa olisi eletty kuusi vuotta kukkaisrauhaa. Terroristijahdeissa, pidätysoperaatioissa ja terrori-iskuissa kuoli Kavkaz uzel -verkkosivuston mukaan vuonna 2014 yhteensä 341 ihmistä.

Kadyrovilla on ehkä enemmän tekemistä asemansa turvaamiseksi kotikentällä kuin mitä päältä katsoen näyttää.

Oikaisu 14.3. kello 0.10: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että Euroopan neuvoston alaisuudessa toimiva kidutuksen vastainen komitea olisi kutsunut toimittajia kylään Tšetšeniaan ja Ingušiaan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat