Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkijat: Venäjä ei ole Baltialle välitön uhka

Amerikkalaisen CNS-ajatushautomolle raportin tehneiden tutkijoiden mielestä suomalaiset pitävät turvallisuuspoliittista asemaansa haavoittuvaisempana kuin se näyttää Washingtonista käsin.

Ulkomaat
 
Akseli Valmunen / HS
Tutkijat Egle Murauskaite ja Miles Pomper vierailivat Helsingissä.
Tutkijat Egle Murauskaite ja Miles Pomper vierailivat Helsingissä. Kuva: Akseli Valmunen / HS
Fakta

Venäjä vahvistunut Baltian lähellä

 Venäjä on muodostanut helikopteriprikaatin Latvian rajan taakse Ostroviin Pihkovan alueelle.

 Viron rajan lähellä Luugassa ovat Iskander-ohjukset, joiden kantama on yli Viron.

 Venäjä suunnittelee panssarijoukkojen koulutuskeskusta Viron ja Suomen lähelle Pietarin pohjoisreunalle Sertolovoon.

Venäjän sotilaalliset toimet Krimillä, Itä-Ukrainassa ja Syyriassa herättävät levottomuutta Baltian maissa. Nopeasti heikentynyt turvallisuustilanne on lisännyt myös Suomessa keskustelua itänaapurin uhasta.

Mutta miltä Suomen turvallisuustilanne näyttää muualta katsottuna?

Ei niin haavoittuvaiselta kuin suomalaiset itse ajattelevat, sanovat yhdysvaltalaisen CNS-ajatushautomon raporttia tehneet tutkijat. Sen koko nimi on The James Martin Center for Nonproliferation Studies.

”Olin yllättynyt siitä, kuinka paljon Baltian maiden peloilla saavat kaikupohjaa Suomessa. Baltian maiden suhde Venäjään ja puolustusratkaisut ovat varsin erilaisia kuin Suomen”, sanoo Maryland Universityn tutkija Egle Murauskaite.

Hän vieraili Suomessa äskettäin tutkija Miles Pomperin kanssa ulkoministeriön seminaarissa. He ovat tutkineet hiljattain julkaistussa raportissaan Naton pelotepolitiikkaa ja samalla Baltian maiden turvallisuushuolia.

Tutkijat eivät pidä Venäjän hyökkäystä Baltian maihin välittömänä tai edes kovin todennäköisenä uhkana.

”Joukkojen lähettäminen rajan yli antaisi selvästi syyn Naton viidennen artiklan täytäntöönpanoon. Venäläiset haluavat hämärtää rajaa ja rikkoa liittouman yhtenäisyyttä”, Pomper sanoo.

Sotilasliitto Naton 5. artikla velvoittaa jäsenmaita puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista. Venäjä on mieluummin koetellut sietokykyä erilaisilla ilmatilan loukkauksilla, verkkohyökkäyksillä ja mediapropagandalla.

Turvallisuusasiantuntijoita valvottaa öisin kuitenkin mahdollisuus, että jatkuva provosointi, satunnaiset väkivallanteot tai virhearvioinnit laukaisevat laajemman konfliktiin.

”Liettuan läpi kulkee sekä sotilaallinen että siviilijunayhteys Kaliningradiin. Usein mainitaan, että jos Liettuan maaperällä tapahtuisi jotain, se antaisi Venäjälle syyn lähettää joukkonsa ja sanoa, että se tulee pelastamaan ihmisiä”, Murauskaite sanoo.

Toinen vaarallinen skenaario on, että tilanne Turkissa tai Syyriassa kehittyy Venäjän kannalta epäsuotuisaan suuntaan. Jos Turkki pyytäisi Natoa avukseen, se voisi kostoksi johtaa tilanteen läikkymiseen Baltiaan.

”Baltian maiden pelko on, että suuri shakkiottelu jatkuu ja ne joutuvat osaksi suurempaa konfliktia”, Murauskaite sanoo.

Suomella on maantieteensä ja historiansa. Tutkijat eivät silti näe Suomen ja Baltian maiden turvallisuustilannetta toisiinsa tiukasti sidottuina.

”Täysimittaisessa kriisissä voi tietysti tapahtua mitä vain, mutta ottaen huomioon Suomen koon ja kehityksen, Venäjän olisi vielä hullumpaa hyökätä Suomen kaltaiseen maahan kuin Baltiaan”, Pomper sanoo.

”Kun katsotaan, mitä Putin on tehnyt ja keitä vastaan, huomaa, että ne ovat aika vähäisen riskin kohteita. Hän pudottaa pommeja kaukaa ja taistelee sellaisia tahoja vastaan, joilla ei ole kunnollista sotilaallista valmiutta”, hän sanoo.

Heidän mukaansa käännekohta Venäjän kannalta oli Naton päätös pommittaa Libyaa. Venäjä ei estänyt YK:n turvallisuusneuvostossa Libyan-operaatiota, mutta se katsoi lännen menneen pidemmälle kuin oli sovittu.

”Tapahtumat pelasivat Putinin narratiiviin, että Venäjää kohdellaan maailmanpolitiikassa kuin tytärpuolta. Se ruokki ajatusta, että vain käyttämällä voimaa Venäjä otetaan vakavasti”, Murauskaite sanoo.

Kiinnostavaa tutkijoiden mielestä on se, miten haluttomia eurooppalaiset ovat puhumaan ydinaseista.

”Yhdysvalloissa ydinaseista puhutaan paljon enemmän. Mihin niitä pitäisi sijoittaa, mitkä ovat sukellusveneiden hyödyt ohjuksiin nähden”, Murauskaite sanoo.

”Etenkin Baltian maissa koko asian ottaminen esiin saa ihmiset perääntymään. Aiheeseen liittyvät käsitteet ovat monelle tuntemattomia ”, hän sanoo.

Tutkijat arvioivat, että ydinaseista puhuminen koetaan Euroopassa paluuksi kylmän sodan retoriikkaan eikä sen koeta edesauttavan asioita. Baltian maissa ydinaseet nähdään kilpana, johon lähtemisessä niillä on vähän voitettavaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat