Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomessa on valtavasti hylättyjä taloja – porilainen omakotitalo ei käy kaupaksi edes alle 20 000 eurolla

Suomi on puolillaan taloja, joita kukaan ei halua.

Ulkomaat
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/79a3c55a161ad12ba459ad79df68d2bc90616bcb-hs_halvat_talot.jpg
Omakotitalo Porista alle 20 000 eurolla
Suomi on täynnä jo lähes arvottomia taloja ja niiden määrä nousee. HS vieraili hankalasti myytävässä omakotitalossa. Toimittaja, kuvaus ja leikkaus: Jukka Harju
Fakta

Ranta ratkaisee

  Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa löytyi muutama tekijä, jotka voivat pelastaa tyhjäksi jääneen talon rappiolta.

  Ne ovat sijainti rannassa, sijainti lähellä taajamakeskusta, rakennuksen kunto ja rakennusten soveltuminen johonkin elinkeino- ja yritystoimintaan.

  Myös perikunnan kyky sopia rakennuksen käytöstä ja vastuista ratkaisee.

Pori

Heti sisään astuessa pitää loikata läpilahon eteisaskelman yli. On selvää, että tämä Porin Tuulikylässä sijaitseva, vuonna 1940 rakennettu talo kaipaisi massiivisen peruskorjauksen, jos siellä joskus ajattelisi asuvansa. Todella massiivisen: myös betonisokkeli on paikoin murtunut.

”Tyypillinen vanhan talon ongelma. Betoniporras on notkahtanut ja valuttanut veden sisään”, sanoo sisään astuessaan kiinteistöasiamies Juha Luoma Porin kaupungilta. Hänen tehtäväkseen talon kauppaaminen on tullut. Se ei ole helppoa.

Hinta on 19 500 euroa. Siitä kaupunki ei enää tingi.

Talo on ollut vuosia asumaton. Keittiön kaapin seinässä on lasten pituusmittoja 70-luvulta ja teknofestarijuliste 90-luvulta. Porin kaupungille talo tuli, kun kaupunki sai sen peltokaupoissa mieheltä, joka siinä lapsuutensa asui.

Jussi Partanen
Porin Tuulikylässä sijaitseva, vuonna 1940 rakennettu talo kaipaisi massiivisen peruskorjauksen, jos siellä joskus ajattelisi asuvansa.
Porin Tuulikylässä sijaitseva, vuonna 1940 rakennettu talo kaipaisi massiivisen peruskorjauksen, jos siellä joskus ajattelisi asuvansa.

Talon epäonni on myös se, että se sijaitsee haja-asutusalueella vain sadan metrin päässä kaava-alueesta. Tuulikylä on nouseva pientaloalue viiden kilometrin päässä keskustasta.

”Jos tämä olisi kaava-alueella, pelkkä tontti maksaisi 28 900 euroa”, Luoma sanoo.

Peltikatto tuskin vuotaa ja sähköliittymä on, mutta muut hyvät puolet talossa ovat vähissä. Kunnan viemäri on matkan päässä, tosin puhdas vesi tulee.

”Kannattaisiko tähän laittaa rahaa vai purkaisiko. Itse en lähtisi tekemään, panisin uuden tilalle”, Luoma pohtii pihalla. Hän laskee, että pelkästään jätevesijärjestelmä maksaisi viisi tuhatta ja toisaalta purkaminen noin kymmenen tuhatta.

”Tontin arvoa on vaikea arvioida, koska vertailukohtaa ei ole. Ennen kuin sillä olisi samaa arvoa kuin Tuulikylässä kaava-alueella, ainakin pitäisi olla kunnan viemäri.”

Luoma on kaupannut taloa talven yli. Katsojia on käynyt, mutta heitä on pelottanut kunto sekä viemärin ja kaavan puute.

”Tämä on päässyt liian huonoon kuntoon. Tällaisten talojen markkinat vähenevät koko ajan, kun vanhat parit kuolevat tai lähtevät keskustaan asumaan. Mitä näillä sitten tehdään.”

Jussi Partanen
Juha Luoma Porin kaupungilta esitteli taloa Porin Tuulikylässä.
Juha Luoma Porin kaupungilta esitteli taloa Porin Tuulikylässä.

Suomi on täynnä hylättyjä ja arvottomia taloja, sanoo aluetieteen professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta. Sen näkee jokainen heti, kun ajelee valtaväylien ulkopuolella eikä aina tarvitse vaivautua edes kovin syrjäisiin paikkoihin.

Määrät ovat valtavia. Suomen ympäristökeskus selvitti runsaat viisi vuotta sitten väestötietojärjestelmän rakennustietojen pohjalta, että Suomessa oli vuonna 2009 noin 170 000 vailla vakituista asutusta olevaa pientaloa. Näistä noin 140 000 oli ollut ilman pysyviä asukkaita vähintään kolme vuotta. Luonnollisesti tällaisia rakennuksia oli varsinkin harvaan asutulla maaseudulla.

”Sen jälkeen määrä on vielä varmasti kasvanut, puhutaan isoista volyymeista”, Katajamäki sanoo.

”Me selvittelimme aikanaan Pohjanmaalla Kyrönmaan alueella, jossa asukkaita on noin 17 500, että sielläkin tällaisia taloja oli useita satoja. Se kertoo ilmiön laajuudesta.”

Moni tyhjilleen jääneistä taloista on perikuntien omistamia eikä kukaan pidä niistä enää huolta, varsinkaan jos ne eivät palvele sukujen kesäkäytössä eivätkä sijaitse hyvillä paikoilla esimerkiksi vesien äärellä. Ne lahoavat paikoilleen.

”Matkustan paljon junalla Vaasan ja Seinäjoen välillä ja seuraan junan ikkunasta, miten siellä useita taloja lahoaa hitaasti pystyyn”, hän sanoo.

”Tämä on aika murheellinen toinen puoli suomalaisesta keskittyvästä aluekehityksestä. Ne dokumentoivat maaseudun menneen voiman ehtymistä. Ne ovat murheellisia muistomerkkejä.”

Tarina on usein sama. Tyhjän talon rappio alkaa, kun vanha pari lähtee palvelutaloon tai kuolee. Kun talo vielä olisi myyntikelpoinen, perikunta ei halua siitä luopua ja lopulta on liian myöhäistä.

”Siitä se kertoo, että maaseudulle ei ole jäänyt ihmisiä huolehtimaan niistä.”

Tyhjilleen jääneitä taloja ja kokonaisia kyliä on muuallakin Euroopassa. HS:n artikkeli aiheesta tämän linkin takana. Kaikki HS:n Eurooppa-vuoden parhaat analyysit ja uutiset on koottu aihesivulle hs.fi/eurooppa.

Jussi Partanen
Porin tuulikylässä myynnissä olevan talon vaatekomerossa on muistoja tallella.
Porin tuulikylässä myynnissä olevan talon vaatekomerossa on muistoja tallella.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat