Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Myydään: Hylätty kivikylä auringossa – Eurooppa on täynnä lähes arvottomia taloja

Euroopassa riittää taloja, joiden arvo putoaa kohti nollaa. HS tutustui kolmeen kohteeseen Espanjassa, Saksassa ja Suomessa.

Ulkomaat
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/8da33d550b8c83e3b0d3ba5da49240c03d01f76b-hylatyt_kylat.jpg
Osta autiokylä Espanjasta
Yli kolmetuhatta kylää on tyhjennyt Espanjassa. Osa niistä on myynnissä. Halvimpien hinta on alle satatuhatta euroa, mutta rauniotalot vaativat suurremonttia. Toimittaja: Pilvikki Kause, kuvaus ja leikkaus: Douglas Rogerson

Corme/Ponteceso

Tappuraiset pensaat takertuvat lahkeisiin autioituneen kylän raitilla Galiciassa Espanjassa.

Viimeiset asukkaat jättivät kotinsa vuosikymmeniä sitten näillä Atlantin korkeilla kalliorinteillä. Mutta nyt osin raunioitunutta paikkaa yritetään herättää Ruususen unesta: Candelagon 160-vuotias kylä on myynnissä.

”Meillä on kaupan kahdeksan rakennusta, jotka pitää kunnostaa yhdessä. Sähkö on onneksi vedetty ja vesi juoksee”, esittelykierrokselle vievä kiinteistövälittäjä Marcos Vergara kertoo.

Candelago on yksi Espanjan yli 3200 hylätystä kylästä. Niistä puolet sijaitsevat juuri täällä maan luoteiskolkassa Galician itsehallintoalueella.

”Maalta on lähdetty kaupunkeihin parempien työmahdollisuuksien perään. Monet ovat myös muuttaneet siirtolaisiksi muihin maihin”, Vergara toteaa.

Candelago sijaitsee jylhällä Costa de la Muertella, lukuisista haaksirikoista kuululla Kuolemanrannikolla. Siksi sillä on hintaa enemmän kuin monella Espanjan autiokylällä: 225 000 euroa.

Maaseudun kuihtuminen aiheuttaa huolta päättäjille koko Euroopassa.

Esimerkiksi EU:n köyhimmäksi alueeksi julistetussa Pohjois-Bulgariassa laajat alueet ovat jääneet lähes autioiksi viime vuosina. Puolentuhatta kylää on kadonnut kartalta.

Suomessakin on riutuvia alueita, joilla omakotitalojen hinnat ovat romahtaneet ja kodit jääneet tyhjiksi. Puhutaan jopa vakuusarvoltaan nollan euron asunnoista.

HS tutustui Porissa 19 500 euroa maksavaan omakotitaloon. Artikkelin voi lukea tämän linkin takaa.

Yllättävän halpoja taloja löytyy jopa läheltä Euroopan ydintä, tunnin matkan päästä Saksan pääkaupungista Berliinistä. Kirjeenvaihtaja Tiina Rajamäen reportaasi aiheesta on luettavissa tämän artikkelin lopussa.

Siinä missä maaseutu-Suomeen tai Itä-Saksaan tuskin saadaan uudisasukkaiksi leppeämmästä elämänmenosta uneksivia ulkomaalaisia, eteläisen Euroopan hiipuvat alueet toivovat apua auringosta.

Ensimmäiset sata asuntoa menivät heti, kun asukkaistaan yli puolet menettänyt sisilialainen maalaiskaupunki Gangi päätti luovuttaa remonttikuntoisia taloja ilmaiseksi tai pikkurahalla. Seuraaviin kahteensataan asuntoon oli viime vuonna pitkä jono tulijoita.

Ainakin Espanjassa, Portugalissa ja Italiassa kaupan on myös kokonaisia historiallisia kyliä. Galicialainen A Barcan rauniokylä olisi tarjolla peräti ilmaiseksi Miñojoen varrella.

Kylän omistavan Cortegadan kunnan edustaja kertoo HS:lle, että kahdessa vuodessa on tullut parituhatta investointiehdotusta A Barcan virvoittamiseksi. ”Valtaosa on Britanniasta mutta myös Ranskasta ja Saksasta. Karsimme niistä neljä varteenotettavaa suunnitelmaa maaseututurismista”, kunnan edustaja sanoo.

Espanjassa on myynnissä arviolta 1500 kylää, valtalehti El Pais kertoi viime vuonna.

”Mutta vain reilulla sadalla kylällä on tarvittavat paperit koossa. Myyjät ovat yleensä entisiä asukkaita tai lukuisia jälkeläisiä. Kaikilta omistajilta on saatava suostumus”, sanoo kiinteistöyrittäjä Elvira Fafian.

Fafian johtaa maaseutukiinteistöihin erikoistunutta Aldeas abandonadas -yritystä. Täysurakointia vaativat minikylät maatilkkuineen irtoavat hänen kauttaan noin 60 000 eurolla. Kymmenen vuoden aikana kauppoja on solmittu vuosittain vain yksi tai kaksi.

Candelagon kylää vartioi maahan isketty jykevä kiviristi kuin suojana mereltä kiitäviltä myrskyiltä. Kiinteistövälittäjä Marcos Vergara kahlaa ruohikossa erikokoisista kivenmurikoista muuratun talon pihaan. Talosta on jäljellä vain rotevat seinät, joissa murattiköynnökset rehottavat.

Välittäjä ei anna sen häiritä.

”Arvoa nostaa loistokas näköala merelle. Paikasta voi remontoida ylelliset majoitustilat turisteille”, hän maalailee.

Espanjassa alkoi 1960–1970 -luvuilla muuttoliike sisämaasta rannikkoalueille, vahvoihin kaupunkeihin ja siirtolaisiksi.

Kaupungistuminen ei osoita laantumisen merkkejä, A Coruñan yliopiston sosiologian professori Antonio Izquierdo Escribano kertoo sähköpostihaastattelussa.

Erityisesti 2,7 miljoonan asukkaan Galicia on kärsinyt, sillä tilat ovat minikokoisia, kylät vaikeiden yhteyksien päässä ja työttömyys piinaa. Tilojen koneistaminen on ollut kallista ja kannattamatonta, professori kertoo.

”Pikkutilkuilla ei ole kyetty elättämään isolapsisia perheitä. Työ on niin rankkaa ja hedelmätöntä, että nuoret lähtevät. Kyliin jäävä väestö ikääntyy ja kuolee pois.”

Professori ei usko syrjäseutujen elpymiseen Espanjassa. Valtiolla ei ole varoja eikä kykyä ylläpitää terveydenhuoltoa, kouluja ja liikenneyhteyksiä maaseudulla, hän toteaa.

Lisäksi Espanja kärsii edelleen kiinteistökuplan puhkeamisesta. Pankit jakoivat lainaa auliisti ja rakennusbisnes sortui ylilyönteihin. Valtava määrä joko keskeneräisiä tai valmiita asuntoja odottelee ostajia pankkien huomassa. Hinnoista on sulanut neljännes.

Candelagon kylää kauppaava ravintoloitsija Pablo Branco Cardezo myöntää saaneensa takkiinsa talouskriisissä. Se on pääsyy, miksi hän haluaa eroon vuonna 2005 ostamastaan kylästä.

”Ukrainalaisia, kiinalaisia ja arabeja on käynyt paikan päällä katsomassa. Arabit pyörittivät heti päätään”, Cardezo hymähtää ravintolapöydässä kesken työkiireen Ponteceson pikkukaupungissa.

Hän ei luovu toivosta. Onhan ainakin jokunen espanjalainen, britti ja yksi norjalainen ostanut kylän Galiciassa. Ja yhdestä remontoitiin buddhalainen mietiskelykeskus.

Kiinteistövälittäjä Marcos Vergaran puhelin soi. Puhelias nainen Portugalista tiedustelee, luontuisiko eräs kylä hiljaiseen vetäytymiseen joogan merkeissä.

Douglas Rogerson
Ravintoloitsija Pablo Blanco Cardezo omistaa Candelagon kylän.
Ravintoloitsija Pablo Blanco Cardezo omistaa Candelagon kylän.
Halpa talo tunnin päässä Berliinistä

Saksan asuntomarkkinoiden jakautuminen kiihtyy. Itäiset pikkukaupungit kutistuvat ja suurkaupungit kasvavat ja kallistuvat.

Frankfurt an der Oder

Juuri idemmäs ei Saksassa pääse. Frankfurt an der Oder, se Saksan vähemmän tunnettu Frankfurt, on Puolan rajakaupunki. Juna- tai automatka elämää sykkivään Berliiniin kestää vain tunnin verran.

Berliinissä keskimääräinen vanhojen asuntojen hinta on noussut kiinteistöindeksin mukaan 30 prosenttia tämän ja viime vuoden tammikuun välillä. Mutta saako se pääkaupungin perheet tai eläkeläiset etsimään taloa Frankfurt an der Oderista? Rajakaupungista talon saa neljänneksellä Berliinin hinnoista.

Kiinteistövälittäjä Reimo Pernack esittelee tyypillisen edullisen talon. Kaupungin reunalla, julkisivu remontoitu, sata neliötä ja piha, hinta 80 000 euroa. Myynti-ilmoituksessa lukee: ”Nauti onnenhetkistä uudessa kodissa.” Talo on rakennettu vuonna 1890, mutta uusittu useampaan kertaan.

On Pernackilla yksi talo kaupan 30 000 eurollakin, mutta sen asuinkuntoon saaminen vaatisi rakennusmestarin taitoja ja muhkeaa remonttibudjettia.

Vaikka hinnat ovat idän Frankfurtissa halvat, berliiniläinen talonostaja on hyvin harvinainen poikkeus. Frankfurt an der Oder on yksi niistä pienehköistä itäsaksalaisista kaupungeista, jotka eivät houkuttele uusia asukkaita. Ei, vaikka lähellä on järviluontoa ja pyöräilyreittejä.

”Hinnat ovat alhaalla, mutta aivan eri syistä kuin Espanjan Aurinkorannikolla. Asuntokupla on täällä tuntematon sana. Tasoon vaikuttaa se, että kaupungissa ei ole teollisuutta ja työttömien osuus on suuri”, sanoo 20 vuotta asuntoja Frankfurtissa välittänyt Reimo Pernack.

Saksassa asuntomarkkinoita leimaa myös se, että kaupungeissa on tyypillistä asua vaikka koko elämä vuokralla. Frankfurtissakin on usein kerralla kaupan kokonainen usean asunnon talo – vuokralaisineen.

Pernack tarvitsee talon myyntiin keskimäärin puoli vuotta. Joskus menee yli vuosikin, että ostaja löytyy. Hyväkuntoisten vanhojen asuntojen keskimääräinen neliöhinta liikkuu 1  000–1 300 euron paikkeilla. Berliinissä monilla alueilla summan saa kertoa ainakin neljällä.

Ihmisten virta pois itäisen Saksan kaupungeista näyttää kiihtyvän. Asuntomarkkinat ovat jakautuneet kahtia vetovoimaisiin suuriin kaupunkeihin ja taantuviin itäisiin pikkukaupunkeihin.

Viime viikolla julkaistun taloustutkimuslaitos Prognosin tutkimuksen mukaan Frankfurt an der Oderin alueella kotitalouksien määrä vähenee vuoteen 2045 mennessä jopa 15 prosenttia. Samaan aikaan Berliinin väkimäärän odotetaan kasvavan yli 20 prosenttia.

”Emme tule koskaan näkemään sellaista hintojen nousua, joka on nyt meneillään suurkaupungeissa”, ennustaa 20 vuotta asuntoja ja taloja Frankfurt an der Oderissa välittänyt Pernack.

Joitakin merkkejä berliiniläisistä ostajista kuitenkin on. Pernackilta vietäisiin heti käsistä Frankfurtissa ylelliset asunnot. Parhaillaan yhdestä tällaisesta 120 neliön kattoasunnosta Frankfurt an der Oderin keskustassa kamppailee monta ostajaehdokasta. Se on rakennettu vuonna 2010 ja materiaaleissa on luksusta.

Asunnon hintapyyntö on 149 000 euroa. ”Se on jo aivan ylärajoilla tässä kaupungissa”.

Kiinnostaako Euroopan murros? HS:n uusimmat ja parhaat Eurooppaa koskevat uutiset ja analyysit on koottu aihesivulle hs.fi/eurooppa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat