Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

EU-johtajat väänsivät Turkki-sopua yöhön – Sipilä: ”Pahasti keskeneräistä”

Pakolaisten palauttamisen oikeudellinen perusta puhutti EU-johtajia. Turkin vastausta odotetaan perjantaiaamuna.

Ulkomaat
 
Markku Ulander / Lehtikuva
Pääministeri Juha Sipilä ehti Pamin hallituksen kokouksen jälkeen Brysseliin.
Pääministeri Juha Sipilä ehti Pamin hallituksen kokouksen jälkeen Brysseliin. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Bryssel. Pääministeri Juha Sipilän mukaan Euroopan unionin ja Turkin välinen sovun etsintä pakolaiskriisissä on vielä ”pahastikin keskeneräinen”, vaikka asiaa väännettiin EU-kokouksessa yömyöhään asti.

Sipilän mukaan EU-johtajia oli puhuttanut erityisesti Turkki-sopimuksen oikeudellinen perusta. EU-maat saivat kuitenkin aikaan yhteisen kannan, joka esitellään Turkin pääministerille Ahmet Davutoğlulle perjantaiaamuna.

Korkea-arvoisen EU-diplomaatin mukaan on todennäköistä, että Turkki vaatii EU-johtajien tarjoukseen jonkinlaisia muutoksia – joista sitten neuvotellaan lisää.

Sipilä ennakoi myös, että sopimusta joudutaan pallottelemaan kahden osapuolen välillä pariin otteeseen ennen kuin mitään valmista tulee.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Turkin ja EU-johtajien oli määrä siunata sopimus yhteisellä aamiaisella. Suunnitelma on tuttuun EU-tyyliin venynyt ja aikataulu myöhäistynyt.

Sipilä totesi kokouksen alla, että sopimuksen edessä ja toteutuksessa on vielä monia mutkia: kuinka taata, ettei se ole kansainvälisen oikeuden vastainen, miten saadaan Kypros sopimuksen taakse ja onko Kreikalla edellytyksiä selvitä sopimuksen edellyttämistä pakolaisten ja siirtolaisten käsittelystä.

Sopimuksen pääkohta on kansainvälisen oikeuden kannalta mutkikas järjestely, jossa kaikki Turkista Egeanmeren yli Kreikkaan tulevat ihmiset palautetaan Turkkiin. Jokaista Turkkiin palautettavaa syyrialaista kohti EU lupautuu ottamaan yhden syyrialaisen.

Sipilä tuli tiedotustilaisuuteen Brysseliin mukanaan käsin piirtämänsä prosessikaavio, jolla hän yritti selittää eri kategorioihin kuuluvien ihmisten kohtelua mahdollisen sopimuksen jälkeisessä maailmassa.

Sipilän prosessikaavio oli piirretty puhtaaksi ja käännetty englanniksi. Paperi tuntui kiinnostavan muita EU-johtajia, jolle sen kopioita jaettiin, Sipilä kertoi.

Sipilän mukaan EU-komissiossa väännetty malli on sellainen, joka kelpaa alustavien tietojen mukaan myös YK:n pakolaisjärjestölle UNHCR:lle. YK-tahot ja ihmisoikeusjärjestöt ovat aiemmin arvostelleet viime viikolla alustavasti sovittua järjestelyä kansainvälisen oikeuden vastaiseksi.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio kertoo EU:n ja Turkin sopimuksen sisältävän sekä oikeudellisia että moraalisia ongelmia muun muassa Turkkiin palautettavien ja Eurooppaan sijoitettavien syyrialaisten osalta.

“Tämähän tarkoittaisi käytännössä sitä, että jokainen syyrialaiselle pakolaiselle tarjottava uudelleensijoituspaikka olisi riippuvainen toisen syyrialaisen hengenvaarallisesta matkasta meren yli Kreikkaan”, Aarnio sanoo.

Aarnion mielestä suunnitelma uhkaa johtaa kansainvälisen oikeuden vastaisiin joukkopalautuksiin. Tämä tulkinta kiistetään EU-komissiossa tiukasti.

“(Sopimus) tullaan ja voidaan toteuttaa vain niin, että se on kansainvälisen oikeuden ja EU:n lainsäädännön mukainen. Se tarkoittaa, että jokainen kansainvälistä suojelua pyytävä ihminen saa yksilöllisen käsittelyn”, totesi komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans keskiviikkona.

Lisäongelman Turkin ja EU:n neuvotteluihin on synnyttänyt Kyproksen tiukka asenne sopimuskohtaan, jonka mukaan EU jouduttaisi Turkin jäsenyysneuvotteluja. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja lensi aiemmin tällä viikolla Kyprokselle taivuttaakseen maan johtajia sovun kannalle.

Kyproksella on menossa vaikeat neuvottelut jaetun saaren kreikkalaisen ja turkkilaisen osan jälleenyhdistämisestä, ja sen vuoksi Turkille tehtävien myönnytysten aika on juuri nyt vaikea.

Turkki haluaisi konkreettisia lupauksia viiden neuvotteluluvun avaamisesta, mutta Kypros sanoo, ettei se käy. Kyproksen presidentti Nicos Anastasiades totesi torstaina huippukokoukseen saavuttuaan, että Turkin on avattava lentokenttänsä ja satamansa kyproslaisille lentokoneille ja aluksille, jos se mielii jouduttaa EU-neuvotteluja.

“Jokaisen jäsenehdokkaan on suoritettava velvollisuutensa ja on selvää, valitettavasti, että Turkki ei niin nyt tee”, Anastasiades totesi uutistoimisto AP:n mukaan.

Huippukokouksen päätöslauselmaluonnoksessa Kyproksen huolenaiheet yritetään hoitaa laveilla sanamuodoilla, joissa Turkille ei annettaisi liikaa myönnytyksiä. Luonnoksen mukaan EU ja Turkki “aikovat valmistautua päätökseen avata uusia neuvottelulukuja niin pian kuin mahdollista”.

On epäselvää, onko tällainen muotoilu Kyproksen tai Turkin mieleen. Pääministeri Juha Sipilän mukaan ”Kyproksen kysymys on iso tässä koko paketissa”.

Lähtökohtaisesti Kypros ei olisi halunnut edes sellaista mainintaa, että Turkki olisi mukana pohtimassa, miten jäsenyysneuvotteluja vauhditettaisiin.

Kypros on EU:n jäsen, mutta Turkki on miehittänyt saarivaltion pohjoisosaa vuodesta 1974. Sen jälkeen on nähtyä monia tuloksettomia neuvotteluja saaren jälleenyhdistämisestä. Kypros kampittaa EU:n yhteistyötä Turkin kanssa, ja Nato-maa Turkki puolestaan estää Naton ja EU:n yhteistyötä.

Neuvottelut jälleenyhdistämisestä ovat edenneet viime kesästä lähtien turkkilaisen väestönosan presidentin Mustafa Akincin ja Kyproksen Anastasiadesin kesken. Tuloksia toivotaan ennen Kyproksen kreikankielisellä alueella 22. toukokuuta järjestettäviä parlamenttivaaleja.

Yksi este on kuitenkin Turkki, jolla on yli 35 000 sotilasta Pohjois-Kyproksessa ja jonka presidentti Recep Tayyip Erdoğan ei pidä Akincin omapäisyydestä.

EU-diplomaattien ja Sipilän mukaan suuri kysymys sopimuksen vääntämisen yhteydessä on se, miten Kreikka selviää nopeasti kasvavasta pakolaisten ja siirtolaisten määristä. Reitti Balkanin halki on poikki, minkä vuoksi Kreikka on pian pulassa.

Kreikka tarvitsee EU-mailta rahallista apua, mutta myös asiantuntija-apua, kun maa alkaa käsitellä kymmenientuhansien ihmisten turvapaikkahakemuksia. Myös Suomi valmistautuu lähettämään ihmisiä Kreikan avuksi, Sipilä kertoi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat