Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Öljyn hinnan romahdus yllätti Norjan   pääministerin – mutta Rauta-Ernan suosiossa vaikeat ajat eivät tunnu

Maanläheinen pääministeri Erna Solberg, Jern-Erna, kärsii lukihäiriöstä ja johtaa maataan vaikeana aikana milloin villapaidassa, milloin kypärä päässä.

Ulkomaat
 
GORM GAARE
Erna Solberg seurasi ampumahiihdon MM-kisoja Holmenkollenilla Oslon ulkopuolella viime lauantaina.
Erna Solberg seurasi ampumahiihdon MM-kisoja Holmenkollenilla Oslon ulkopuolella viime lauantaina. Kuva: GORM GAARE
Kuka?

Tiukka politiikka toi lempinimen Jern-Erna

 Erna Solberg, 55, on toiminut Norjan pääministerinä vuodesta 2013 alkaen, konservatiivipuolue Høyren johdossa vuodesta 2004 alkaen ja kansanedustajana vuodesta 1989 saakka.

 2001–2005 hän toimi kunta-asioista ja muun muassa maahanmuutosta vastaavana ministerinä. Tuon ajan tiukaksi tulkittu politiikka antoi hänelle lempinimen Jern-Erna (Rauta-Erna).

 Koulutukseltaan Solberg on yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on kotoisin Bergenistä. Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi lasta.

Oslo

Norjan hiihtojoukkueen villapaita, punanauhaiset maastokengät ja Norjan liput korvissa.

Olemus on maanläheinen, kun Norjan pääministeri Erna Solberg ottaa vastaan 1800-luvun lopulla rakennetussa hirsihotellissa, Holmenkollenin hiihtokeskuksessa.

Alkamassa on miesten ampumahiihdon MM-viesti, ja niin Suomi kuin Norja ovat lähtöviivalla.

Mahtaako Suomella olla mahdollisuuksia?

”Se olkoon yllätys!” Solberg sanoo diplomaattisesti ja nauraa.

Ennen kisahumua on hetki aikaa keskustelulle muusta, muun muassa vaikeista ajoista öljyonnelan taloudessa.

”Isku on ollut kovempi kuin koskaan olisimme odottaneet”, Solberg sanoo öljyn hinnan laskusta.

Konservatiivipuolue Høyreä edustava Solberg johtaa Norjaa poikkeuksellisen vaikeana aikana.

Sen jälkeen kun hän nousi valtaan 2013, öljyn hinta on laskenut noin kolmannekseen tuolloisesta. Noin 38 000 ihmistä öljy- ja kaasualoilla on menettänyt työnsä pudotuksen alettua 2014, alan ammattiliiton laskelmat kertovat. Lukema kasvanee vielä 50 000:een ennen kuin alan työllisyys alkaa palautua.

Selvä symbolinen käänne oli, kun valtio joutui vuoden alussa nostamaan ensimmäisen kerran koskaan rahaa noin 740 miljardin euron öljyrahastostaan menojensa rahoittamiseksi. Rahastoon on koottu öljy-yhtiöiden tuottoja muun muassa veroina jokaisen norjalaisen hyvinvoinnin turvaksi.

”Kaikki tiesivät, että näin käy jossain vaiheessa”, Solberg sanoo.

Hän korostaa, että kyse on väliaikaisesta tilanteesta, kun öljy-yhtiöiden tulokset ovat heikentyneet. Rahasto jauhaa vastaisuudessakin tuottoja.

”Rahastosta nostaminen on luonnollinen asia, eikä tarkoita, että tilanne jatkuu tällaisena. Me uskomme, että öljysektori kasvaa ja saa tuloja, joita saamme jälleen rahastoon.”

Öljyn hinnan palautuminen on silti vienyt kauemmin kuin moni uskoi Norjassa.

Nyt Solbergin hallituksen odotuksena on, että taloudessa alkaa helpottaa vuoden 2018 tienoilla. Paine on kova, kun hallitus laatii tulevia budjettejansa.

Kaikki ei silti ole synkkää, Solberg muistuttaa. Esimerkiksi työvoimapulasta kärsineillä aloilla on nyt helpompaa.

”Meillä oli pulaa insinööreistä ja teknikoista ennen kuin hinnat laskivat. Nyt monet yhtiöt, joilla oli vaikeuksia palkata, löytävät työvoimaa. Mutta kokonaistyöttömyys kasvaa, se on toki huolestuttavaa”, hän sanoo.

Suomalaisesta näkökulmasta työttömyyden kasvukaan ei ole hirmuista. Norjan työttömyysaste on yhä noin 4,5 prosentissa. Se on noin puolet Suomen lukemista.

Tähän mennessä hallitus on tukenut työllisyyttä muun muassa investointilupauksilla teihin ja sairaaloihin. Yrityksille se suunnittelee porkkanaksi yritysveron laskua 27 prosentista ensin 25:een ja sitten 22 prosenttiin. Esimerkiksi Suomessa yritysveroprosentti on 20. Naapureita pitää seurata, Solberg sanoo.

Jos Norjalla onkin hiukan vaikeampaa kuin kultavuosina, ei se tunnu Solbergin, 55, suosiossa. Hallituksen kannatus on verraten vakaa. Solberg lyö pääministerigallupeissa nykyisin Jonas Gahr Støren, joka johtaa selvästi suurempaa työväenpuoluetta.

Politiikantuntijat pitävät Solbergin vahvuutena paitsi hänen tiukkaa asiaosaamistaan myös kansanomaisuutta, mikä vetoaa Norjassa.

Solberg poseeraa milloin villapaidassa, milloin työmaakypärässä. Hän on kertonut avoimesti kärsivänsä lukihäiriöstä. Oitis kautensa aluksi Solberg esitteli lehdille kotinsa, joka oli luvalla sanoen yhtä sotkua.

Haastattelussa hän on välitön, mutta tiukka.

Solbergin poliittisena saavutuksena pidetään, että Høyren ja oikeistopopulistisen edistyspuolueen hallitus on ylipäätään pysynyt kasassa heikosta vähemmistöasemasta huolimatta. Välillä on toki tullut arvostelua.

Viime aikoina Solbergin hallitusta on ryöpytetty muun muassa maahanmuuttolakialoitteista.

Pääsiäisen tienoilla käsittelyyn tulee laaja lakikokonaisuus, jossa huomiota on herättänyt esimerkiksi pykälä, joka antaisi poliisille valtuudet käännyttää osan tulijoista jo rajalla siten, etteivät he saisi asiaansa käsiteltyä Norjassa.

Muun muassa Amnesty International ja Norjan lakimiesten yhdistys ovat katsoneet, että tämä ja myös osa muista lainkohdista saattavat rikkoa Norjan kansainvälisiä velvoitteita.

”On erilaisia tulkintoja, ja mielestämme he ovat väärässä”, Solberg sanoo.

Kyse on kriisilaista sen varalta, että tilanne kärjistyisi uudelleen Ruotsissa. Ei laista, joka olisi jokapäiväiseen käyttöön, hän painottaa. ”On tärkeää muistaa, että joitakin näistä sopimuksista ei tehty tällaista joukkomuuttoliikettä varten, jossa olemme nyt”, Solberg sanoo.

Hän täsmentää, ettei kansainvälisiä pakolaissopimuksia hänen mielestään tarvitse muuttaa. Sen sijaan tulkintatapoja on hyvä arvioida poikkeuksellisessa tilanteessa.

Kun lyhyt haastattelu on ohi, Solberg jatkaa keskustelua taloudesta ja muuttoliikkeestä Suomen pääministerin Juha Sipilän kanssa. Sitten seuraa hiihtoa.

Suomalaiskollegan taloushuolet taitavat olla norjalaisia suurempia. Ladultakaan ei tule lohtua. Norja tulee maaliin voittajana. Suomi jää sijalle 19.

”Sanoisin, että Britannian on parempi olla EU:n jäsen”

Norjan pääministeri Erna Solberg katsoo, ettei EU-eroaan punnitsevan Britannian tulisi ottaa oppia Norjan mallista.

Britanniassa valmistaudutaan äänestämään maan EU-jäsenyydestä, ja Norjan malli on noussut saarivaltiossa toistuvasti esiin yhtenä mahdollisuutena, mikäli Britannia päättäisi erota unionista.

”Sanoisin, että on parempi olla unionin jäsen. Uskon myös, että suuren maan, kuten Britannian olisi vaikeaa hyväksyä sen tyyppistä sopimusta kuin meillä on”, Solberg sanoo HS:n haastattelussa.

Norjan mallissa tiivistäen Norja soveltaa suurta osaa EU-lainsäädännöstä ja maksaa verraten suuria maksuja. Sillä ei kuitenkaan ole ääntä unionin päätöksenteossa.

”Norja on erittäin hyvä paikka asua ja olemme yksi rikkaimmista maista Euroopassa. Mutta ei syy ole se, että olemme EU:n ulkopuolella”, Solberg sanoo.

”Syy on, että meillä on öljyä ja kaasua.”

Norja on torjunut EU-jäsenyyden kansanäänestyksissä vuosina 1972 ja 1994. Nyt Norja on EU-jäsenyyden sijaan jäsen Euroopan talousalue EEA:ssa, jonka kautta sillä on pääsy unionin sisämarkkinoille. Se on myös jäsen Schengen-alueessa.

Norjan kustannukset nykyisestä mallista ovat pienemmät kuin ne olisivat EU-jäsenenä, mutta hintaa tulee silti vuosittain satoja miljoonia. Hinta EEA-yhteistyöstä on vuosittain vajaat 400 miljoonaa euroa. Lisäksi Norja maksaa vuosittain noin 450 miljoonaa euroa erilaisiin EU-ohjelmiin osallistumisesta.

Hallituksen tilaama selvitys on arvioinut, että Norja on ottanut käyttöön noin kolme neljännestä EU-lainsäädännöstä.

”Se, mitä britit eivät ymmärrä on, että me olemme ottaneet käyttöön kaikki sisämarkkinoita koskevat säännöt”, Solberg sanoo.

Norja ei osallistu maatalouslainsäädäntöön EU-maiden tapaan, mutta se soveltaa esimerkiksi teollisuuteen ja pankkialoihin liittyviä säännöksiä.

”EEA-sopimuksemme lisäksi meillä on vielä noin 70 muuta sopimusta, joilla osallistumme EU:hun.”

Norjan konservatiivipuoluetta Høyreä edustava Solberg on itse EU-jäsenyyden kannattaja, mutta ei tällä hetkellä pidä todennäköisenä, että asia nousisi uudelleen esiin Norjassa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat