Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Bosnian serbijohtaja Karadžić tuomittiin Haagissa sotarikoksista 40 vuodeksi vankeuteen

Ulkomaat
 
Ranko Cukovic / Reuters
Serbikomentaja Ratko Mladići (vas.) ja presidentti Radovan Karadžić bosnialaisessa vuoristokylässä 1995.
Serbikomentaja Ratko Mladići (vas.) ja presidentti Radovan Karadžić bosnialaisessa vuoristokylässä 1995. Kuva: Ranko Cukovic / Reuters
Fakta

Karadžić piileskeli vuosia parrakkaana vaihtoehtolääkärinä

 Radovan Karadžić syntyi vuonna 1945 Jugolaviassa nykyisen Montenegron alueella.

 Bosnia ja Hertsegovina itsenäistyi Jugoslaviasta vuonna 1992. Serbit julistivat uuden valtion sisälle oman tasavaltansa, jonka presidentiksi valittiin Karadžić.

 Bosnian sodassa (1992–1995) Karadžićin alaisuudessa toimi serbien asejoukkoja. Ne sotivat bosniakkien ja kroaattien joukkoja vastaan.

 Sodan jälkeen Karadžić katosi. Piilotteluvuosinaan hän kasvatti tuuhean parran ja työskenteli vaihtoehtolääkärinä Belgradissa.

 Karadžić pidätettiin heinäkuussa 2008.

 Entisen Jugoslavian sotarikoksia käsittelevä erityistuomioistuin Haagissa nosti Karadžićia vastaan yksitoista syytettä, muun muassa kansanmurhasta, sotarikoksista sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Bosnian serbien entinen johtaja Radovan Karadžić, 70, tuomittiin torstaina 40 vuodeksi vankilaan Bosnian sodan aikaisista murhista ja vainoista.

YK:n alainen Haagin sotarikostuomioistuin totesi Karadžićin syylliseksi kymmeneen syytteeseen yhdestätoista.

Odotetuimpia ratkaisuja tuomiossa oli syyte vuoden 1995 verilöylystä Srebrenicassa. Siitä Karadžić tuomittiin syylliseksi kansanmurhaan.

Srebrenicassa tehdyssä verilöylyssä lahdattiin yli 8 000 miestä ja poikaa YK:n julistamalla ”turva-alueella”. Joukkomurhaa pidetään pahimpana hirmutyönä Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen.

Tuomion mukaan Karadžić on myös rikosoikeudellisesti vastuussa Sarajevon kaupungin piirityksestä. Kaupunkilaiset jäivät serbien tarkka-ampujien armoille saarrettuun Sarajevoon. Piirityksessä kuoli yli 10 000 ihmistä.

Tuomari O-Gon Kwon sanoi tuomionluvussa, että Karadžić Bosnian serbien johdossa ”eturintamassa kehittämässä ja edistämässä sen ideologiaa”. Karadžić toimi erilliseksi julistautuneen Bosnian serbitavasavallan presidenttinä.

Karadžić on korkea-arvoisin serbijohtaja, jota Haagissa on tuomittu. Erityistuomioistuin käsittelee entisen Jugoslavian hajoamissotien rikoksia. Bosnian sodassa vuosina 1992–1995 kuoli noin 100 000 ihmistä ja yli kaksi miljoonaa joutui jättämään kotinsa.

Karadžić todettiin syylliseksi myös rikoksiin ihmisyyttä vastaan rikoksista, jotka tehtiin kylissä ja kaupungeissa Bosnian sodan aikaan.

Tuomioistuin kuitenkin hylkäsi riittävien todisteiden puutteessa yhden Karadžićin kansanmurhasyytteistä.

Karadžić kuunteli tuomionsa vakavailmeisenä oikeussalista välitetyn kuvan mukaan. Hänen odotetaan valittavan tuomiosta. Käsittely voi viedä vuosia.

Serbijohtajan 40 vuoden tuomiosta vähennetään runsaat seitsemän vuotta, jotka hän on jo viettänyt telkien takana. Syyttäjä oli vaatinut Karadžićille elinkautista vankeutta.

YK:n ihmisoikeuspäällikkö Zeid Ra'ad Al-Hussein sanoi lausunnossaan Karadžićin tuomion osoittavan, etteivät edes vaikutusvaltaiset johtajat ole koskemattomia.

Al-Husseinin mukaan tuomio myös lähettää viestin ”eri puolille Eurooppaa johtajille, jotka pyrkivät käyttämään hyväkseen nationalismia ja syyllistämään vähemmistöjä”.

Tuomioistuimen syytteet ovat riipivää luettavaa.

”Todisteet kertovat sanoinkuvaamattomista raakuuksista. Tuhannet miehet teloitettiin ja haudattiin joukkohautoihin, satoja miehiä haudattiin elävältä, miehiä ja naisia silvottiin, lapsia tapettiin heidän äitiensä silmien edessä ja isoisä pakotettiin syömään lapsenlapsensa maksan. Nämä ovat todellisia näkymiä helvetistä, ja ne on kirjoitettu ihmiskunnan historian synkimmille sivuille”, tuomioistuin kertoi 1995, kun syytteet oli nostettu.

Karadžić on yksi kolmesta tunnetuimmasta serbijohtajasta, jotka ovat joutuneet vastaamaan teoistaan Haagiin.

Kansanmurhasta on syytetty Karadžićin lisäksi serbikomentaja Ratko Mladićia, jonka oikeudenkäynti on edelleen kesken sekä serbijohtaja Slobodan Milosevićia, joka kuoli oikeudenkäynnin aikana selliinsä maaliskuussa 2006.

Karadžić on kiistänyt osallisuutensa ja sanonut olleensa tietämätön tapahtumista. Hän on kuvaillut itseään ”lempeäksi ja suvaitsevaiseksi mieheksi, jolla on suuri ymmärrys kaikkia kohtaan”.

"Minut olisi pitänyt palkita kaikesta tekemästäni hyvästä. Tein kaiken inhimillisesti mahdollisen välttääkseni sodan ja vähentääkseni inhimillistä kärsimystä", ennen sotaa psykiatrina ja runoilijana toiminut Karadžić puolusti aiemmin itseään.

Brittilehti Guardianin haastattelussa Karadžićin puolustusasianajaja Peter Robinson arvioi, että Karadžić ei ole saanut Haagissa puolueetonta oikeudenkäyntiä.

”Karadžićin kaltaisen ihmisen puolustaminen tällaisessa tuomioistuimessa on sama kuin jos yrittäisi pysäyttää liikkuvan junan”, Robinson sanoi.

Karadžić onnistui piilottelemaan kansainväliseltä oikeudelta peräti 13 vuoden ajan laajoista ja kansainvälisistä etsintäoperaatioista huolimatta.

Entinen serbijohtaja löytyi lopulta Belgradista 2008. Tuolloin paljastui, että hän oli toiminut kaupungissa vaihtoehtolääkärinä. Hän oli esiintynyt myös yleisötapahtumissa, mutta Karadžićin tunnistamista vaikeutti hänen kasvattamansa pitkä parta ja tukka.

Oikeudenkäynti on ollut massiivinen. Karadžićia vastaan on käyty oikeutta 497 päivän aikana ja salissa on kuultu lähes 600 todistajaa. Vaikka oikeudenkäynti on ollut pitkällinen, muistuttaa YK:n syyttäjä Serge Brammertz, ettei koskaan ole liian myöhäistä oikeudelle.

”Tribunaalissa on käyty useita tärkeitä oikeudenkäyntejä ja annettu monia tärkeitä tuomioita. Karadžićin oikeudenkäynti tulee kuitenkin jäämään yhdeksi tuomioistuimen historian tärkeimmistä tapauksista”, Brammertz sanoi uutistoimisto AFP:n haastattelussa.

Nikola Solic / Reuters
Srebrenican 1995 verilöylyn tuhansien uhrien nimet on kirjoitettu marmoritauluille Bosniassa.
Srebrenican 1995 verilöylyn tuhansien uhrien nimet on kirjoitettu marmoritauluille Bosniassa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat