Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Humanistisesta tutkinnosta tuli luksusta Yhdysvalloissa – ”Kaikki opiskelevat kauppatieteitä, koska siitä tulee rahaa”

Humanististen perustutkintojen osuus amerikkalaisissa yliopistoissa on romahtanut

Ulkomaat
 
Dermot Tatlow
Kirjallisuudenopiskelija Emily Grottle aloittaa syksyllä neljännen opiskeluvuoden Mary Washington -yliopistossa Virginiassa. Hänellä on kesken George Orwellin klassikko Vuonna 1984.
Kirjallisuudenopiskelija Emily Grottle aloittaa syksyllä neljännen opiskeluvuoden Mary Washington -yliopistossa Virginiassa. Hänellä on kesken George Orwellin klassikko Vuonna 1984. Kuva: Dermot Tatlow
Fakta

Koulutus on kallista USA:ssa

 Perustutkinto julkisessa yliopistossa Yhdysvalloissa maksoi lukuvuonna 2015–16 keskimäärin 9 410 dollaria per vuosi, jos opiskelija pysyi kotiosavaltiossaan. Toisessa osavaltiossa keskihinta oli 23 893 dollaria per vuosi. Majoitus ja ruoka nostivat hintaa noin 10 000 dollaria vuodessa.

 Yksityisessä yliopistossa opetus maksoi keskimäärin 32 405 dollaria vuodelta. Lisäksi majoitus ja ruoka maksoivat 11 500 dollaria vuodelta.

Lähde: College Board -järjestö

Fairfax, Virginia

Päivisin amerikkalainen Emily Grottle, 20, sekoittaa maalia rautakaupassa, mutta iltaisin hän tekee sitä, mitä oikeasti haluaa: lukee.

”Kesken ovat Dracula ja Orwellin Vuonna 1984”, Grottle sanoo.

Joskus maalikaupan asiakkaat kysyvät, mitä Grottle opiskelee. Jotkut yllättyvät.

”Oletus tällä alueella on, että kaikki opiskelevat kauppatieteitä tai markkinointia, koska siitä tulee rahaa. Kun kerron opiskelevani kirjallisuutta, he sanovat, että no, onnea vaan”, Grottle kertoo.

Kirjallisuudenopiskelija on Yhdysvalloissa aiempaa harvinaisempi tapaus. Yhdysvaltain taide- ja tiedeakatemian mukaan humanististen perustutkintojen osuus amerikkalaisissa yliopistoissa on romahtanut 6,1 prosenttiin. Se on pienin luku sitten vuoden 1948.

Yksi syy on naisten aseman muutos. Juuri naisopiskelijat siirtyivät 1970–80-luvuilla kielistä ja historiasta yhteiskuntatieteisiin, joita pidettiin ehkä vähemmän perinteisenä – ja paremmin palkattuna – valintana.

Ajankohtaisempi syy ovat vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingit. Vastavalmistuneilla amerikkalaisilla on opintovelkaa keskimäärin 37 000 dollaria, mutta tarjolla ei ole yhtä varmoja palkkatöitä kuin ennen.

Nykyvanhemmat ohjaavatkin lapsiaan alalle, joka takaa toimeentulon. Samalla kun humanististen tieteiden suosio on laskenut, luonnontieteiden suosio on noussut.

”Sääntö yksi: mene yliopistoon, koska silloin tienaat paremmin. Sääntö kaksi: älä usko keskiarvoja, koska alojen välillä on valtavat erot”, sanoo Georgetownin yliopiston professori Anthony Carnevale, joka vastaa koulutuksen ja työelämän vaatimusten kohtaamisesta.

Vastavalmistuneen humanistin keskipalkka Yhdysvalloissa on 46 000 dollaria vuodessa, vastavalmistuneen insinöörin 65 000 dollaria.

Emily Grottlen tutkinnon kustantaa insinööri-isä. Tytär on kiitollinen, että isä antoi hänen valita opiskelualan kiinnostuksen, ei tulevien ansioiden perusteella.

Valmistuessaan Grottlella on vajaa kymppitonni opintolainaa, mikä ei ole Yhdysvalloissa paljon. Hän luottaa siihen, että kyllä se jotenkin hoituu.

”Kun isosiskoni opiskeli graafista suunnittelua, isä vitsaili, että tämä joutuu kaupittelemaan taidettaan huoltoasemilla”, Grottle sanoo. ”Onneksi sisko sai suunnittelijan töitä Jaguarilta. Isä näki, että graafikko voi saada hyvän työpaikan.”

Pohjois-Virginia on vaurasta aluetta, jossa lapsia painostetaan parempiin arvosanoihin ja parhaisiin yliopistoihin. Grottlen isä on kuulemma kaveripiirissä myönteinen poikkeus. Edes C:n arvosana ”ei johtanut kotiarestiin tai kännykän takavarikointiin”, Grottle kertoo.

”Lukiovuosieni aikana seitsemän lasta meidän koulussa teki itsemurhan. Toivoisin, että vanhemmilla olisi enemmän ymmärrystä nuoria kohtaan.”

Paineita aiheuttaa juuri valmistumisen jälkeinen toimeentulo. Presidentti Barack Obama ehdottikin, että yliopistot pantaisiin paremmuusjärjestykseen sen mukaan, millaista palkkaa valmistuneet saavat.

Professori Carnevalen mukaan kahden vuoden ammattitutkinto it-alalta voi olla parempi sijoitus kuin neljän vuoden yliopistotutkinto humanistiselta tai kasvatustieteelliseltä alalta. Yhdysvallat tarvitsee enemmän hitsaajia ja vähemmän filosofeja, kiteytti republikaanien presidenttiehdokas Marco Rubio.

Osa republikaaneista on mennyt vielä pidemmälle ehdottaessaan, että humanistisia opintoja ei enää tuettaisi verovaroin, vaan rahat ohjattaisiin esimerkiksi insinööreille.

Leikkaukset ovat johtaneet vastareaktioon. Humanistisen alan opettajat näkevät leikkaukset oikeiston yrityksenä rajoittaa kriittistä – lue: vasemmistolaista – ajattelua.

”Kun [oikeisto] on hävinnyt kulttuurisodan kampuksilla, se yrittää saada leikkausten avulla aikaan sen, mitä se ei ajatusten avulla saanut”, kirjoitti Kalifornian yliopiston ranskan-opintojen johtaja Timothy Hampton The New York Times -lehdessä.

Myös Harvardin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Robin Kelsey pitää outona ajatusta, että menestystä mitataan vain tilipussilla.

”Jos opiskelija tulee Harvardiin köyhästä maasta, tietenkään vanhemmat eivät oleta, että hän lukee täällä John Miltonin runoja”, Kelsey sanoo puhelinhaastattelussa.

”Mutta jos me järjestämme älypuhelimia käsittelevän kurssin, jossa mietitään, miten kommunikaatiovälineet ovat muuttaneet ihmiskunnan historiaa… silloin merkitys avautuu myös heille.”

Kelseyn mukaan humanistiseen tiedekuntaan hakeutuu paljon opiskelijoita, joille iso palkka ei alun perinkään ole tärkeintä. Onko humanistisista tieteistä siis tulossa vauraiden nuorten omakustanneala?

”Humanistit ovat aina olleet eliittiä. Meillä on opiskelijoina ylempää keskiluokkaa jo kolmannessa polvessa. He ovat niitä nuoria, jotka opiskelevat filosofiaa ja tekevät maisterintutkinnon japanista”, Carnevale sanoo.

”Ja kaikki äänestävät demokraatteja.”

Mikä humanistisissa tieteissä sitten tekee opiskelijoista demokraatteja?

”Mitä korkeampi koulutus, sitä vähäisempää on usko auktoriteetteihin”, Carnevale sanoo. ”Sivistys kylvää epäilyn siemenen. Sitä se on.”

Pohjimmiltaan kyse on vanhasta jännitteestä konservatiivisuuden ja edistyksellisyyden välillä: pitääkö yhteiskuntaa muuttaa vai ei? Oliko Amerikka parempi ennen vai nyt?

Grottlesta on vähän haikeaa, että moni hänen koulutovereistaan on valinnut valmiiksi viitoitetun polun.

”Täällä vanhempien unelma on, että lapset valmistuvat, saavat hyvän työpaikan, menevät naimisiin ja saavat heille lapsenlapsia”, hän sanoo. Se kuulostaa aika sovinnaiselta sen sijaan, että seikkailisi maailmalla ja altistuisi uusille ajatuksille, kuten hän haluaisi tehdä.

”Yhdysvalloissa on edelleen paljon rasismia ja seksismiä, mutta moni ei näe sitä. Nykyisin ajatellaan, että edistystä on ollut jo tarpeeksi.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat