Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sotavalmisteluja, sisäpolitiikkaa vai paikallista vastarintaa – mitä Krimillä oikein tapahtuu?

Terroristipidätysten kulusta, syistä ja seurauksista vallitsee laaja erimielisyys.

Ulkomaat
 
Gleb Garanich / Reuters
Itä-Ukrainassa on sodittu vuodesta 2014 lähtien. Synkimpien epäilyjen mukaan Venäjä etsii nyt Krimilläkin verukkeita uusiin sotatoimiin – tosin enemmistö tarkkailijoista ei pidä tätä teoriaa todennäköisenä. Etulinjassa olevat ukrainalaissotilaat kuvattiin keskiviikkona Donetskissa.
Itä-Ukrainassa on sodittu vuodesta 2014 lähtien. Synkimpien epäilyjen mukaan Venäjä etsii nyt Krimilläkin verukkeita uusiin sotatoimiin – tosin enemmistö tarkkailijoista ei pidä tätä teoriaa todennäköisenä. Etulinjassa olevat ukrainalaissotilaat kuvattiin keskiviikkona Donetskissa. Kuva: Gleb Garanich / Reuters

Uutiset kertovat terroristipidätyksistä ja aseellisista yhteenotoista Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla. Tiedot tapahtumista perustuvat Venäjän viranomaisten kertomaan.

Tapahtumien kulusta, syistä ja seurauksista vallitsee laaja erimielisyys, ja tilanteesta on esitetty julkisuudessa ainakin kuusi versiota.

Venäjän kuvaus tapahtumista:

Tiedot tapahtumista perustuvat Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n ja Venäjän sisäministeriön keskiviikkoiltana antamiin tiedotteisiin.

Niiden mukaan FSB pidätti lauantain ja sunnuntain välisenä yönä räjähtein varustautuneen seitsemän hengen terroristiryhmän Suvorovon kylässä Armjanskin kaupungin eteläpuolella. Paikka sijaitsee Hersonin ja Simferopolin välisen valtatien varrella Krimin niemimaalla, vain kolmen kilometrin päässä manner-Ukrainan rajasta.

FSB:n mukaan syntyneessä tulitaistelussa kuoli yksi sen työntekijä. Yksi pidätetyistä on FSB:n mukaan Ukrainan tiedustelupalvelun työntekijä.

Toinen välikohtaus sattui Venäjän viranomaisten mukaan maanantain vastaisena yönä. Tuolloin kaksi terroristiryhmää teki FSB:n ja sisäministeriön mukaan epäonnistuneen yrityksen tunkeutua varsinaisen Ukrainan puolelta Krimille. Venäjän mukaan yrityksiä säesti ”massiivinen” tulitus ”naapurimaan puolelta”. Taistelussa kuoli viranomaisten mukaan yksi venäläinen sotilas.

Venäjän versio: Ukraina turvautuu terrorismiin

Venäjän presidentti Vladimir Putin piti tapahtumia ”hälyttävinä” ja syytti Ukrainaa terrorismista.

”Turvallisuuspalvelumme raportoi estäneensä Ukrainan puolustusministeriön sabotaasi- ja tiedusteluryhmän tunkeutumisen alueelle”, Putin sanoi. ”Venäjän puolella koettiin menetyksiä, kaksi palveluksessa ollutta kuoli. Me emme todellakaan jätä tätä sikseen.”

Putin ilmoitti, ettei aio osallistua syyskuuksi suunniteltuihin Ukraina-neuvotteluihin Ukrainan, Saksan ja Ranskan presidenttien kanssa.

Kommentti: Venäjän version pahin puute on, ettei se osoita Ukrainan motiiveja. Krimin valtaaminen takaisin on sotilaallisesti mahdotonta, terrorin lietsominen ei paranna Ukrainan asemia sen paremmin Krimillä kuin missään muuallakaan.

Ukrainan versio: Venäjän mielikuvitusta

Ukrainan presidentti Petro Porošenko nimitti väitteitä ”venäläiseksi fantasiaksi” ja ”kyyniseksi tekosyyksi” Ukrainan sotilaalliselle uhkaamiselle.

”Venäjän väitteet Ukrainan harjoittamasta terrorismista ovat yhtä järjettömiä ja kyynisiä kuin Venäjän johdon julkilausumat, joiden mukaan Itä-Ukrainassa ei ole venäläisiä joukkoja”, Porošenko sanoi.

Kommentti: Ety-järjestön tarkkailijat eivät ole raportoineet laukaustenvaihdosta. On mahdollista, että Venäjän turvallisuuspalvelut ovat lavastaneet tapahtumia tai liioitelleet niitä.

Täysin keksittyjä uutiset tuskin ovat: ensinnäkin ne tulevat kahdelta eri viranomaiselta, FSB:ltä ja sisäministeriöltä. Toisekseen tiedotusvälineiden hankkimat tiedot tukevat uutisia osittain. Sanomalehti Novaja Gazetan toimittajat ovat nähneet etsintäkuulutuksen pakoon päässeistä terroriepäillyistä.

Lännen kauhukuva: Mainilan laukaukset

Useissa läntisissä kommenteissa epäiltiin tuoreeltaan, että kyseessä ovat venäläiset ”Mainilan laukaukset” eli lavastus, josta saadaan veruke uusiin sotatoimiin.

”Valmisteleeko Venäjä casus belliä [sotatoimet aiheuttavaa tai oikeuttavaa tapahtumaa] omille toimilleen?” kysyi Ruotsin ex-pääministeri Carld Bildt Twitter-viestissään.

Kommentti: Versio perustuu oletukseen, jonka mukaan Venäjä ei olisi koskaan hylännyt niin kutsuttua Novorossija-suunnitelmaa, eli kahdeksan Ukrainan itäisen ja eteläisen maakunnan valloittamista. Tarkkailijoiden enemmistö on kuitenkin sitä mieltä, että suunnitelmaa ei koskaan ollut tai että se on joko haudattu tai ainakin jäissä.

Kommersant-versio: Paikallista aktivismia

Hyvistä lähteistään tunnettu venäläinen sanomalehti Kommersant julkaisi torstaina viranomaistietoja, joiden mukaan pidätyksiä Krimillä on todella tehty. Kaikki pidätetyt ovat kuitenkin Krimin asukkaita, ja osalla on Venäjän passi.

Tämä viittaisi paikalliseen vastarintaan, josta on aiempaa kokemusta. Krimin kansalaissaarto -niminen tataarien ja Ukrainan aktivistien ryhmä katkaisi viime marraskuussa Krimin sähköt räjäyttämällä sähkölinjat Hersonin maakunnan puolella.

Kommentti: Mikään järjestö ei ole kertonut tällaisista toimista. Esimerkiksi marraskuun sähkökatkoiskuissa mukana ollut ukrainalainen Oikea sektori -järjestö on päinvastoin kertonut luopuvansa aseellisesta toiminnasta ylipäätään.

Krimiläinen epäilys: paikallispolitiikan jatke

Kommenteissa keskiviikkona ja torstaina epäiltiin terrori-iskujen olevan osa paikallista valtataistelua ja valmistautumista syyskuun 18. päivän duumanvaaleihin. Tarkoitus olisi vaikkapa pelotella äänestäjiä kovan linjan ehdokkaiden taakse.

Kommentti: Krimin ja siitä erillisen Sevastopolin hallintoalueet eivät ole poliittisessa käymistilassa. Krimin tasavallan pääministerin Sergei Aksjonovin nykyinen kausi kestää vuoteen 2019 saakka.

Sevastopolin kuvernöörin Putin vaihtoi äskettäin: nyt tuolilla istuu vt. kuvernööri Dmitri Ovsjannikov. Alueparlamentti nimittää uuden pysyvän kuvernöörin presidentin esityksestä lokakuussa.

Venäläinen epäilys: Putinin heikkoutta

Monet Putinin venäläiset arvostelijat ovat väittänet, ettei presidentti ylipäätään suunnittele mitään vaan ainoastaan reagoi tapahtumiin. Näin olisi siis nytkin: Krimillä tapahtui jotain ja presidentti nappasi nopeasti kopin aiheuttaakseen ulkopoliittisen myrskyn. Sen perimmäinen tavoite taas olisi sisäpoliittinen eli oman kannatuksen vahvistaminen.

Kommentti: Tässä tapauksessa Krimin terroristipidätykset olisivat samantyyppinen tapaus kuin venäläisen rynnäkkökoneen alas ampuminen Syyrian ja Turkin rajalla viime marraskuussa. Välikohtausta seurasi yhdeksän kuukauden kriisi Venäjän ja Turkin suhteissa.

Optimisti voisi sanoa, että hienoa, sittenhän Venäjän ja Ukrainan suhteet voidaan korjata kuntoon yhdeksän kuukauden kuluttua.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat