Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tätä on todellisuus keskellä Syyrian sotaa, joka vaikuttaa meihin kaikkiin

Damaskoksessa juhlitaan kastajaisiakin kranaatti-iskujen pelossa. Sodan kauhut, juhla ja arki kulkevat käsi kädessä.

Jukka Huusko HS
Kaisa Rautaheimo HS

Damaskos ja Homs. Missä on se sota, josta koko maailma puhuu?

Ei ainakaan täällä.

Syyrialainen Hasan Abed, 35, grillaa kanavartaita ja vihanneksia al-Rabwehin virkistysalueella pari kilometriä pääkaupungista Damaskoksesta pohjoiseen.

Koko alue vilisee perheitä eväskasseineen ja puiden alla lojuvine vesipiippuineen. Myös Abedilla on lapset ja vaimo mukanaan.

Syyrialaismiehellä on aihetta juhlaan, sillä kyseessä on ensimmäinen kerta viiteen vuoteen, kun hän saa vietyä perheensä ulos piknikille.

”Ennen emme uskaltaneet liikkua pimeän aikaan ulkona lainkaan”, Abed sanoo.

Virkistysalueen ihmisvilinä olkoon mittari sille, miten turvallisena paikkana damaskoslaiset kotikaupunkiaan pitävät.

Turvallisuus Damaskoksessa on lisääntynyt sitä mukaa kun Syyrian hallinto on saanut puskettua kapinallisia loitommaksi pääkaupungista.

Mutta Abedin perheen viiden vuoden pikniktauko ei selity pelkästään turvattomuudella.

Kyse on myös rahapulasta.

Sota ja Syyriaa vastaan asetetut talouspakotteet ovat johtaneet köyhyyteen, joka kuristaa kaikkein eniten tavallisia syyrialaisia, kuten Abedia.

Abed kertoo, että ennen sotaa perheen sai vietyä piknikille noin 2 000:lla Syyrian punnalla (noin neljällä eurolla).

”Nyt jouduin pulittamaan kymmenkertaisen hinnan.”

Missä on Syyrian sota? Se iso paha sota, joka sysäsi koko maailman raiteiltaan?

Se käynnistyi viisi vuotta sitten, kun arabikevään kansannousut levisivät Syyriaan. Presidentti Bashar al-Assadin hallinto vastasi ampumalla mielenosoittajia. Pian oli täysi sota päällä.

Nyt vastakkain ovat Syyrian hallitus ja kirjava joukko kapinallisia, joista osa on maltillisia ja osa uskonsotaa käyviä ääriryhmiä.

Syyrian 24,5 miljoonasta asukkaasta yli kymmenen miljoonaa on paennut kodeistaan. Katso grafiikasta, mitä syyrialaisille on tapahtunut.

Jossakin lähellä sodan täytyy olla. Sen läsnäolosta kertovat sotilaiden tarkastuspisteet, joita on kyhätty Damaskosta halkovien katujen varsille. Siitä kertovat satojen metrien autojonot bensa-asemille. Siitä kertovat vanhankaupungin muuriin kiinnitetyt marttyyrien julisteet.

Mutta damaskoslaisten kasvoilta on turha yrittää lukea merkkejä uhkaavasta sodasta. Osaltaan kyse on turtumuksesta.

Kaisa Rautaheimo / HS
Damaskokseen levisi 2013 buumi, jossa kaupat maalauttivat julkisivuunsa Syyrian lipun. Yksi kauppias oli maalannut lipun, minkä jälkeen levisi huhu, että kyse oli hallituksen määräyksestä.
Damaskokseen levisi 2013 buumi, jossa kaupat maalauttivat julkisivuunsa Syyrian lipun. Yksi kauppias oli maalannut lipun, minkä jälkeen levisi huhu, että kyse oli hallituksen määräyksestä.

Damaskoksen vanhankaupungin ikiaikaisilla kujilla vastaan tulee hymyileviä kasvoja. Hilpeä puheensorina täyttää ilman.

Umaijjadi-moskeijan takana oleva kahvila tulvii asiakkaita. Vesipiiput porisevat ja pistaasijäätelö käy kaupaksi.

Katso videosta, miltä Damaskoksen kaduilla näyttää tavallisena arkipäivänä:

Damaskos katunäkymä: Arkea sodan keskellä - Vesipiiput porisevat Damaskoksessa
Damaskos katunäkymä: Arkea sodan keskellä - Vesipiiput porisevat Damaskoksessa

Kun viimeksi syksyllä 2012 vierailin Damaskoksessa, tunnelma oli tyystin erilainen.

Tapasin silloin muun muassa kuusivuotiaan Hadin, joka aloitti koulutiensä tykkien kumussa. Jutun voit lukea tästä.

Damaskoslaiset olivat käpertyneet kuoriinsa, vuotta aiemmin puhjenneen sisällissodan johdosta. Illan pimetessä kadut autioituivat kolkoiksi kanjoneiksi. Tykkien kumu kajahteli läheisen Qasiun-vuoren rinteiltä.

Sen jälkeen paljon vettä on ehtinyt virrata Eufratjoessa.

Vuonna 2013 raakalaismainen jihadistijärjestö Isis levittäytyi Irakin puolelta Syyriaan.

Syyrian lähialueille syntyi pakolaiskriisi, joka syksyllä 2015 purkautui Eurooppaan. Pakolaiset toivat Syyrian-Irakin sodan suomalaistenkin kotiovelle.

Videosta näkyy, että suurin osa syyrialaisista on paennut naapurimaihin:

Suurin osa pakenevista on jäänyt naapurimaihin
Suurin osa pakenevista on jäänyt naapurimaihin
Suomeen on päätynyt 0,15 prosenttia Euroopan syyrialaisista turvapaikanhakijoista. Toimittaja Tommi Hannula.

Vuosi sitten Syyrian hallinnon vanha toveri Venäjä riensi ilmavoimineen presidentti al-Assadin tueksi. Länsivallat pitävät al-Assadin hallintoa yhtenä sodan pahimmista rikollisista.

Venäjän väliintulo käänsi sodan suunnan hallinnon eduksi ja kärjisti entisestään lännen ja Venäjän välisiä suhteita.

Lopulta kuolinkouristuksissaan kamppaileva Isis käynnisti viime vuonna julman ja epätoivoisen terrori-iskujen sarjan Euroopassa.

Se, mitä Syyriassa tapahtuu, ravistelee siis myös Eurooppaa. Se vaikuttaa meihin kaikkiin.

Jos pakolaiskriisi on repinyt Eurooppaa, syyrialaisia sota vasta on repinytkin.

Miljoonia on lähtenyt maanpakoon. Perheitä on hajonnut myös poliittisiin erimielisyyksiin.

Abedin kanssa kanavartaita grillaava Midjam Heis, 49, sanoo varovansa paljastamasta mielipiteitään tuntemattomassa seurassa.

”Ihmiset ovat alkaneet pelätä toisia uskonryhmiä. Aina ei voi luottaa edes omaan veljeensä. Jos sanoo väärän mielipiteen väärässä paikassa, ihmiset saattavat muuttua paholaisiksi”, al-Heis muotoilee.

Ystävyksistä molemmat kannattavat presidentti al-Assadin hallintoa. He sanovat ymmärtävänsä joitakin niistä vaatimuksista, joita viiden vuoden takaisen kansannousun käynnistäjät esittivät. Taustalla oli köyhyyttä ja ihmisten eriarvoisuutta, he uskovat.

”Mutta laki ja järjestys se olla pitää. Kapinan lopputuloksena oli vain sekasortoa, joka on tuhonnut koko maan”, al-Heis sanoo.

Kaisa Rautaheimo / HS
Hallituksen hallinnassa olevan Damaskoksen kadut ovat täynnä presidentti Bashar al-Assadia esittäviä julisteita.
Hallituksen hallinnassa olevan Damaskoksen kadut ovat täynnä presidentti Bashar al-Assadia esittäviä julisteita.

Hävittäjän raaka jyly repäisee Damaskoksen itäisen taivaan. Kuuluu vaimea kumahdus. Kaupungin itälaidalla sijaitsevan Ghutan lähiön taivaalle nousee hiekanvärinen sienipilvi.

Hallitus on tehnyt ilmaiskun kapinallisten hallitsemaan Ghutaan, siihen samaan lähiöön, jonne kolme vuotta sitten tehtiin yli tuhat ihmistä tappanut kemiallinen isku.

Sota on sittenkin lähellä, vain viiden kilometrin päässä Damaskoksen keskustasta.

Pian kuuluu laukauksia vanhankaupungin shiialaiskorttelista. Iskulauseita huutava miesjoukko marssii Jaffar Sadekin moskeijasta vanhankaupungin itälaidalle sijaitsevalle Tuomaan portille.

”Ainoa Jumala on Jumala ja hän rakastaa marttyyreja! Kuljemme kaikki samalla tiellä!”

Miehet kantavat käsivarsillaan Syyrian lippuun kiedottua arkkua. Maastoasuun pukeutuneet miehet ympärillä ammuskelevat kivääreillä ilmaan.

Meneillään on shiialaisen sotilaan hautajaiset.

Nimi: Usama Helbawi. Ikä: 35. Kuollut torstaina 4.8. taisteluissa kapinallisia vastaan Darayassa lähellä Damaskosta.

Katso videosta, miten ilmaan ampuva hautajaisvieras saattaa kuollutta:

Marttyyrihautajaiset: Marttyyrien hautajaisissa ammutaan ilmaan
Marttyyrihautajaiset: Marttyyrien hautajaisissa ammutaan ilmaan

Syyrian hallinto vakuuttaa edistyvänsä taisteluissa saarrettuja kapinallisten pesäkkeitä vastaan Damaskoksen lähiöissä kuten Ghutassa ja Dumassa ja Darayassa.

Saarrettuja alueita pommitetaan päivittäin.

Toisinaan kapinalliset vastaavat kostoiskuilla. He ampuvat summittaisesti kranaattitulta vanhankaupungin kujille.

Viimeksi heinäkuun lopussa kranaatti iskeytyi vanhassakaupungissa ravintolan sisäpihalle, jossa oli paikalla 35 asiakasta. Heistä 11 repeytyi kappaleiksi.

Nyt ravintolassa tehdään remonttia. Korjaustöitä johtava arkkitehti Hossam Alakhdar suunnittelee sisäpihan katteeksi metalliverkkoa, joka pysäyttäisi taivaalta putoavat kranaatit seitsemän metrin korkeuteen

Seinän takana naapuriravintolassa on alkamaisillaan kastajaiset.

Kaisa Rautaheimo / HS
Damaskoksen vanhankaupungin ravintolassa pidettiin Maritan, 2, kastajaisjuhlaa. Seinän takana oli meneillään ravintolaremontti kranaatti-iskun jäljiltä. Oikealla Maritan täti Dima Daoud sylissään Daas-vauva.
Damaskoksen vanhankaupungin ravintolassa pidettiin Maritan, 2, kastajaisjuhlaa. Seinän takana oli meneillään ravintolaremontti kranaatti-iskun jäljiltä. Oikealla Maritan täti Dima Daoud sylissään Daas-vauva.

Elämä ja kuolema kulkevat Syyriassa käsi kädessä.

Illalla vanhankaupungin yökerhoissa juhlitaan niin kuin sotaa ei koskaan olisi ollutkaan. Olut ja vodka virtaavat La Marionette -pubissa. DJ laittaa soimaan 1990-luvun hitin Coco Jamboo, ja lattia täyttyy villisti tanssivista damaskoslaisista.

Vielä neljä vuotta sitten Syyriassa oli helppo löytää ihmisiä, jotka sanoivat avoimesti vastustavansa hallitusta ja kannattavansa vallankumousta.

Nyt vaikuttaa siltä, että opposition aktivistit ovat joko karanneet maasta, muuttaneet mielipiteitään tai eivät enää uskalla sanoa niitä ääneen.

Sodan alussa kansannousun kehto oli Homsin kaupunki Damaskoksesta pohjoiseen. Valtaosa Homsin asukkaista tuki kansannousua ja vastusti hallitusta.

Nyt Homsin kapinahenki on tukahdutettu. Tai oikeastaan räjäytetty ilmaan.

Lue HS:n juttu kapinallisten leiristä vuodelta 2012 tästä.

Näky on lohduton. Kerrostalon ulkoseinät on repäisty irti. Kolmannen kerroksen betonilattia repsottaa harjaterästankojen varassa. Kattokruunu lojuu maassa vääntyneenä. Lattialla on mustavalkoinen hääkuva ja sen vieressä ekaluokkalaisen matematiikan vihko.

Katso videosta, miltä näyttää luotien repimä kerrostalo Homsissa:

Homs: Syyrian kapina alkoi Homsista, jonka talojen seiniä täplittävät nyt luodinreiät
Homs: Syyrian kapina alkoi Homsista, jonka talojen seiniä täplittävät nyt luodinreiät

Syyrian armeija saartoi kapinallisten hallitsemaa Homsin vanhaakaupunkia kolmen vuoden ajan, kunnes 2014 kapinalliset suostuivat vetäytymään.

Vanhakaupunki on pommitettu täysin asumiskelvottomaksi. Osa kapinallisista tapettiin, osa armahdettiin, osa lähti jatkamaan sotimista muualle Syyriaan.

Vaihtokuvasta näkee Homsin loiston päivinä sekä sodan tuhot.

Nyt Homsissa suunnitellaan, että vanhankaupungin rauniot murskattaisiin soraksi, jota käytettäisiin uusien rakennusten valamiseen.

Mutta sitä ennen sota pitäisi saada loppumaan.

Kuuluu kaksi tymäkkää tykin jysähdystä. Syyrian armeija tykittää al-Waerin lähiötä Homsin pohjoispuolella.

Kun kapina tuhottiin Homsin vanhastakaupungista, osa kapinallisista siirtyi al-Waeriin. Nyt al-Waer on saarrettu ja sitä tykitetään päivittäin.

Lähiössä asuu lähes 40 000 siviiliä. He saavat toisinaan ruoka-apua ja pääsevät pyynnöstä sairaalahoitoon, mutta kapinallisten kanssa ei ole yrityksistä huolimatta saatu tehtyä sovintoa.

Syyrian armeijaa edustava sovittelukomitean päällikkö Muhammed Abulkher syyttää tästä ulkovaltoja, jotka jatkavat kapinallisten aseistamista.

”Sovinto onnistuu vasta, kun siviilit kääntyvät kapinallisia vastaan ja kapinalliset laakkavat tottelemasta Qatarin, Saudi-Arabian ja Turkin käskyjä”, Abulkher sanoo.

Tämä on monen hallitusta kannattavan syyrialaisen näkemys. He uskovat, että sota on ulkoa johdettu salajuoni Syyriaa vastaan.

Syyrian taistelutilanne on monimutkainen. Oheisesta kartasta voit tutkia, mikä alue Syyriasta on minkäkin ryhmittymän hallussa.

Kapinallisten näkemyksiä on vaikea päästä kuulemaan.

Mutta tapaamme salaisessa paikassa entisen kapinallisen, joka valottaa sitä, mitä Syyrian viisi vuotta sitten alkaneelle kansannousulle on tapahtunut.

Hän on parikymppinen nuori mies, joka käyttää peitenimeä Hamdeen. Vielä pari vuotta sitten Hamdeen taisteli maltillisena pidetyn ja länsivaltojen tukeman Vapaan Syyrian armeijassa Duuman lähiössä lähellä Damaskosta.

Hamdeen kertoo pettyneensä kapinallisiin. Hän sanoo vihaavansa Syyrian hallitusta, mutta menettäneensä myös uskonsa yhä sirpalemaisempaan aseelliseen oppositioon.

”Kansannousu, johon lähdin mukaan, on kuollut. Kapinallisista on tullut ulkovaltojen sätkynukkeja. He taistelevat toisiaan vastaan ja käyvät kilpaa siitä, kenestä tulee johtaja”, Hamdeen sanoo.

Sellainen sotku on Syyria.

Kaisa Rautaheimo / HS
Pikkubussi Damaskoksen keskustassa.
Pikkubussi Damaskoksen keskustassa.

Toisiaan vastaan sotivilla ryhmittymillä näyttää olevan yksi yhteinen näkemys: Syyrian sodassa ei ole kyse Syyriasta vaan isommasta pelistä, he sanovat.

Saudi-Arabia. Iran. Turkki. Venäjä. Qatar. Israel. Hizbollah. Isis. Yhdysvallat. Eurooppa. Ne kaikki käyvät omaa sotaansa syyrialaisten kautta, he sanovat.

Tuli on irti, eikä se ole kenenkään hallinnassa. Sota jatkuu ja vaihtaa paikkaa niin kauan, kuin aseita ja rahaa virtaa alueella.

Kuka pysäyttää hullunmyllyn?

Se on elämän ja kuoleman kysymys.

Katso aikajanasta, miltä Syyrian sodan viisi vuotta ovat näyttäneet.

HS kertoo Syyriasta viikon ajan joka päivä lauantaista 13.8. alkaen. Uudet artikkelit löydät päivittäin osoitteesta hs.fi.

Kaisa Rautaheimo / HS
Umayyadin moskeija Damaskoksen vanhassakaupungissa.
Umayyadin moskeija Damaskoksen vanhassakaupungissa.
Kaisa Rautaheimo / HS
Al-Waerin kaupunginosassa sijaitseva leipomo on Syyrian armeijan tarkastuspisteen ja kapinallisten alueen välissä. Paikalliset leipovat leipää saarretun alueen asukkaille.
Al-Waerin kaupunginosassa sijaitseva leipomo on Syyrian armeijan tarkastuspisteen ja kapinallisten alueen välissä. Paikalliset leipovat leipää saarretun alueen asukkaille.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat