Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

”Vihan ja katkeruuden määrää on vaikea käsittää” – asiantuntijat vastasivat lukijoiden kysymyksiin Syyrian sodasta

Lähi-idän-asiantuntija Ilkka Uusitalo ja strategian opettaja Juha Kukkola puntaroivat Syyrian tapahtumia.

Ulkomaat
 
Onko Syyrian sota käännekohdassa? Keskustelemassa asiantuntijat ja toimittajamme Damaskoksessa
Onko Syyrian sota käännekohdassa? Keskustelemassa asiantuntijat ja toimittajamme Damaskoksessa
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja Juha Kukkola ja konfliktinratkaisujärjestäjä CMI:n Lähi-idän-asiantuntija Ilkka Uusitalo vastasivat tiistaina lukijoiden esittämiin kysymyksiin Syyrian sodasta. Keskustelussa mukana myös HS:n ulkomaantoimittaja Jukka Huusko, joka on Damaskoksessa. Juontajana Tommi Hannula.

Miten ratkaisevaa sodan kululle on ollut Venäjän ilmavoimien viime syksystä jatkunut tuki Syyrian hallitukselle?

”Sota olisi erilainen ilman sitä. Viime vuonna kapinalliset olivat saavuttaneet merkittäviä voittoja ja mahdollisesti olisivat pystyneet jatkamaan hyökkäyksiään heikentäen hallituksen asemaa. Venäjän ilmapommitukset ovat vaikuttaneet hallituksen kykyyn pysäyttää kapinallisten eteneminen ja vallata alueita takaisin”, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja, kapteeni Juha Kukkola.

Miten on mahdollista, että Aleppossa kapinalliset ovat pitäneet pintansa armeijan saarron ja Venäjän ilmaiskujen keskellä?

”Venäläiset ovat hyvin selvästi ilmoittaneet, että heidän tavoitteensa Syyriassa ovat rajatut. He eivät aio osallistua maaoperaatioon vaan ovat ilmoittaneet pyrkivänsä terrorisminvastaiseen taisteluun ja diplomaattiseen ratkaisuun. Jos katsoo naapurimaahan Irakiin, niin siellä Yhdysvallat tukee Irakin asevoimia hyvinkin voimakkaasti, mutta vasta tänä vuonna Irakissa on saavutettu merkittäviä voittoja Isisiä vastaan. Tällaisissa operaatioissa vaaditaan aikaa”, Kukkola sanoo.

Eivätkö kapinalliset välitä inhimillisestä kärsimyksestä? Mikä ajaa heitä fatalistiseen vastarintaan? Voiko al-Assadin hallinto olla pahempi asia kuin miljoonien kärsimykset?

”Sotaa on käyty tässä vaiheessa jo niin pitkään, että vihan ja katkeruuden määrää on vaikea käsittää suomalaisesta näkökulmasta. Lisäksi eri ryhmittymien välillä on alemman tason ristiriitoja, joita ei kunnolla tunneta Syyrian ulkopuolella”, Kukkola sanoo.

Syyria ja Venäjä ilmoittivat avanneensa niin sanottuja humanitaarisia käytäviä eli pakoreittejä, joita pitkin siviilit ja antautuvat kapinallistaistelijat voisivat poistua Alepposta turvallisesti. Ovatko näitä käytäviä käyttäneet saaneet asiallisen kohtelun?

”Näitä käytäviä on tiettävästi käyttänyt äärimmäisen harva. Se ei siis toiminut niin kuin Venäjä ja Syyrian hallitus ajattelivat. Luultavasti hallitus halusi kuitenkin osoittaa, että käytäviä käyttäville ei tapahdu mitään kamalaa, koska ne toimivat myös propagandana”, sanoo pitkän linjan diplomaatti, konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän-asiantuntija Ilkka Uusitalo.

Onko Alepposta pakenevilla koskaan mitään mahdollisuuksia palata sinne ja viettää normaalia elämää?

”Vaikka sota loppuisi tänään, kaupunki on suurelta osin tuhottu ja sen jälleenrakentaminen on valtava urakka. Mutta kuten muissakin kriiseissä on nähty, ihmiset pyrkivät hyvin nopeasti palaamaan kotiseuduilleen aloittamaan uuden elämän, vaikka kaupungit olisi tuhottu. Mutta toki normaalin elämän palaamiseen menee vuosia tai vuosikymmeniä”, Uusitalo sanoo.

Kuinka tärkeä rooli on Iranilla ja sen tukemalla libanonilaisella shiiajärjestöllä Hizbollahilla, jotka taistelevat Syyrian hallituksen rinnalla maasodassa?

”Tästä on erilaisia mielipiteitä. Ainakin Iran ja Hizbollah ovat osallistuneet merkittäviin ratkaisutaisteluihin ja kärsineet niissä tappioita. Jos niiden tuella ei ole ratkaisevaa sotilaallista merkitystä niin ainakin henkinen merkitys. Niiden ansiosta Syyrian asevoimat sekä hallituksen alueella asuvat ja al-Assadia kannattavat syyrialaiset kokevat, että heillä on liittolaisia eikä koko maailma ole heitä vastaan”, Kukkola sanoo.

Miksi Iranin roolista Syyriassa on puhuttu paljon vähemmän kuin Venäjän roolista?

”Ainakin siksi, että maat toimivat Syyriassa eri tavalla. Lentokoneiden lähettäminen on Venäjältä selvästi näkyvämpää toimintaa. Iran ei ole kertonut, mitä kaikkea se tekee Syyriassa, kuinka paljon siellä esimerkiksi on Iranin vallankumouskaartilaisia ja kuinka paljon Iran toimittaa sinne aseita”, Uusitalo sanoo.

Miksi jihadistijärjestö Isis vaikuttaa kääntäneen huomionsa Syyrian taistelukentiltä terrori-iskuihin?

”Isisin taistelukyvystä on vaikea saada tietoja, mutta he ovat kärsineet tappioita Irakissa ja Syyrian pohjoisosissa kurdijoukoille. Sillä on varmasti ollut merkitystä. Vielä viime keväänä Isis vielä pystyi jonkinlaisiin hyökkäyksiin Syyrian hallintoa ja muita kapinallisia vastaan, mutta viime kuukausina on todella ollut hiljaisempaa”, Kukkola sanoo.

Voidaanko Syyrian sotaa mitenkään lopettaa neuvotteluilla?

”Aika paljon riippuu siitä, mitä tapahtuu Aleppossa. Kaatuvatko kapinalliset vai onko palattu tilanteeseen, jossa sota vain jatkuu ja molemmat pitävät asemansa? Tällä hetkellä kummankaan puolella ei näy halukkuutta neuvotteluihin. Venäjän pitäisi painostaa al-Assadia ja Yhdysvaltojen omia liittolaisiaan neuvottelemaan. Tähän asti neuvottelut ovat olleet muodollisia eivätkä käytännössä johtaneet mihinkään”, Uusitalo sanoo.

Miten kauan taistelut voivat jatkua? Eivätkö osapuolilta lopu rahat, aseet ja ihmisetkin?

”Niitä kaikkia saadaan aina lisää. Maailmalla on käynnissä todella pitkään kestäneitä rauhanturvaoperaatioita, esimerkiksi Libanonissa jo 38 vuotta. Jos Syyriassa saataisiinkin aikaan poliittinen ratkaisu, siihen eivät kuitenkaan sitoutuisi kaikki ryhmittymät. Siksi väkivalta tulee jatkumaan joka tapauksessa vielä jonkin aikaa.”

Mitä Syyrian presidentti Bashar al-Assad tekee sodan aikana? Työskenteleekö hän entiseen malliin hyväksyen lakeja ja tavaten kansalaisia ja ulkovaltojen edustajia?

”Hänen matkustelunsa ovat ainakin olleet hyvin rajoitettuja ja kontrolloituja mediatapahtumia. Hän elää hienossa palatsissa kukkulan laella Damaskoksen liepeillä. Hän on ollut eräänlainen mysteeri. Kun hän on harvoin esiintynyt julkisuudessa, hän on kieltänyt kaikki hallituksensa tekemät raakuudet”, Uusitalo sanoo.

Kuinka tasapuolisena voidaan pitää länsimaisen median antamaa kuvaa Syyrian tilanteesta?

”Länsimainen media pyrkii varmasti antamaan mahdollisimman neutraalin kuvan. Toki on selvää, että al-Assadin hallinnon teot ovat olleet tuomittavia, mikä varmasti näkyy jossain määrin länsimaisen median asennoitumisessa. Mutta jos vertaa vaikka venäläiseen mediaan, ero on selvä. Länsimaissa pyritään tyypillisesti tuomaan esiin useita ääniä ja sävyjä. Venäjällä sanoma on yksinkertainen: al-Assad on hallitsija ja muut osapuolet terroristeja”, Kukkola kertoo.

Miten Suomesta käsin voi auttaa syyrialaisia muuten kuin lahjoittamalla rahaa avustusjärjestöille?

”Varsinkin tunnetuilla avustusjärjestöillä kuten Punaisella Ristillä ja Punaisella Puolikuulla on käytössään kanavat, joita pitkin ne saavat avun eteenpäin luotettavasti. Lahjoittajan on tärkeä selvittää, mihin raha päätyy, koska on olemassa peitejärjestöjä, jotka käyttävät tilannetta hyväkseen. Suomessa voi tietysti auttaa myös täällä olevia syyrialaisia pakolaisia kotoutumaan ja asettumaan. He ovat mahdollisia voimavaroja, kun Syyrian tilanne aikanaan selviää”, Uusitalo sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat